Turun kaupunki§KokouspvmAsia1
Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta4814.02.201712

11593-2016 (065)

Turun pyöräilybarometrin 2016 tulokset (Kss)

Tiivistelmä:

Turun pyöräilybarometri toteutettiin marras-joulukuussa 2016 ensimmäisen kerran osana CIVITAS EC-CENTRIC -hanketta. Pyöräilybarometrissa selvitettiin asukkaiden asennetta pyöräilyn edistämiseen sekä pyöräilevien asukkaiden määrää ja mielipiteitä pyöräilyolosuhteista sekä pyöräilyn laadusta Turussa. Lähes kaikki Turun asukkaat (96 %) suhtautuvat myönteisesti pyöräilyn edistämiseen. Tutkimuksen mukaan 63 % Turun aikuisväestöstä pyöräilee kesäisin vähintään kerran viikossa ja jopa 74 % ainakin joskus. Turkulaisten polkupyörän käyttöä voidaan parhaiten lisätä panostamalla pyöräväyläverkon kattavuuteen ja yhtenäisyyteen, pyöräilyn turvallisuuteen, talvikunnossapitoon ja pyörien pysäköintimahdollisuuksiin.

Ksylk § 48

Yt, kaupunkisuunnittelu/suunnitteluyksikkö, liikennesuunnitteluinsinööri Susan Nymander 3.11.2016:

Turun ensimmäinen pyöräilybarometri toteutettiin marras-joulukuussa 2016 osana CIVITAS ECCENTRIC -hanketta. Pyöräilybarometrissa selvitettiin asukkaiden asennetta pyöräilyn edistämiseen sekä pyöräilevien asukkaiden määrää ja mielipiteitä pyöräilyolosuhteista sekä pyöräilyn laadusta Turussa. Erityisen kiinnostuksen kohteena oli talvipyöräily. Pyöräilybarometri on yksi seurantamittareista syksyllä 2016 alkaneessa kansainvälisessä CIVITAS ECCENTRIC -hankkeessa, jossa kehitetään fiksuja ja puhtaita liikkumisratkaisuja viidessä kaupungissa. Pyöräilybarometri toistetaan hankkeen loppuvaiheessa vuonna 2019 tai 2020 mahdollisten muutosten todentamiseksi.

Tutkimus tehtiin puhelinhaastatteluin marras−joulukuussa 2016. Tutkimukseen haastateltiin 1012 18-74 –vuotiasta turkulaista otoskehikon mukaisesti. Otoskehikko laadittiin väestöjakauman perusteella kaupunginosittain, sukupuolen ja ikäryhmän mukaisesti. Tutkimuksen toteutti Otantatutkimus Oy.

Otos on tilastollisesti edustava, mutta tulokset ovat otoksen avulla saatuja estimaatteja, joihin saattaa sisältyä satunnaistekijöiden aiheuttamaa poikkeamaa. Virhemarginaalin suuruus riippuu näytteen tai osanäytteen koosta ja tulokseksi saadusta prosenttiluvusta. Koko otoksessa (n=1012 asukasta) virhemarginaali on enimmillään ± 3.2 % -yksikköä ja polkupyörää käyttävien asukkaiden osalta (n=630) ± 3.9 % -yksikköä. Puhelinhaastattelussa 53 % kieltäytyi vastaamasta haastatteluun eli 1012 vastauksen saamiseksi soitettiin runsaalle 2000 henkilölle. Tästä aiheutuu jossain määrin vinoumaa vastauksiin. Esimerkiksi pyöräilevillä henkilöillä on todennäköisesti suurempi valmius osallistua pyöräilyä koskevaan tutkimukseen kuin pyöräilemättömillä. Haasteltujen pyöräilijöiden mielipiteet pyöräilyolosuhteista ja niiden kehittämistarpeista antavat arvokasta tietoa pyöräilyolosuhteiden kehittämistarpeista.

Tutkimukseen vastanneista pyöräilijäksi määriteltiin vähintään kerran viikossa lumettomana aikana pyöräilevä asukas. Tutkimuksen vastaajista 630 täytti pyöräilijän määritelmän ja osuus kaikista vastaajista on 63 %. Koko väestöön laajennettuna polkupyörää käyttävien turkulaisten väestöosuus olisi N=87 979.

Tutkimuksen mukaan Turku saa asukkailta vahvan tuen tavoitteelleen edistää pyöräilyä ja parantaa pyöräilyoloja. Lähes kaikki vastanneet (96 %) suhtautuvat myönteisesti pyöräilyn edistämiseen. Ei-pyöräilijöistäkin 92% suhtautuu pyöräilyn edistämiseen positiivisesti. Pyöräilijöistä positiivisesti suhtautuu 99%.

Turun pyöräilyolot koskettavat suurta joukkoa. Tutkimuksen mukaan 63 % Turun aikuisväestöstä pyöräilee kesäisin vähintään kerran viikossa ja jopa 74 % ainakin joskus. Turussa liikutaan pyörällä myös talvella. Aikuisväestöstä 23 % pyöräilee, kun maassa on lunta ja jäätä; 11 % turkulaisista liikkuu pyörällä säännöllisesti ja 12 % epäsäännöllisesti talvella.

Turkulainen pyöräilijä haluaa liikkua sujuvasti paikasta toiseen, sillä yleisin matkan tarkoitus pyöräillessä on niin kesällä kuin talvellakin työ- tai opiskelumatka ja tärkein syy pyöräilyyn on liikkumismuodon kätevyys.

Pyörää käyttäviä asukkaita on Turussa kaikissa tuloryhmissä ja koulutusluokissa. Polkupyörä täydentää myös hyvin muita liikkumismuotoja. Päivittäin lumettomana aikana pyörällä liikkuvista 15 % käyttää päivittäin myös joukkoliikennettä ja 23 % autoa.

Polkupyörällä liikkuvien asukkaiden mielestä Turku on melko hyvä pyöräilykaupunki: valtaosa polkupyörää käyttävistä asukkaista (86 %) on tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä Turkuun pyöräilykaupunkina. Pyöräilyn sujuvuuteen tyytyväisiä on saman verran, (87 %), mutta turvallisuuteen tyytyväisiä vähemmän (77 %). Liikenneturvallisuuteen on siis kiinnitettävä erityistä huomiota.

Pyöräilykokemukseen vaikuttavista asioista selvästi eniten tyytymättömyyttä herättää pyöräilyyn soveltuvien reittien määrä Turun keskustassa. Tyytymättömyyttä on myös mm. väylien erotteluun, pyörien pysäköintimahdollisuuksiin sekä pyöräväylien työmaa-aikaisiin poikkeusjärjestelyihin. Huomattavaa on myös, että yli viidennes polkupyörän käyttäjistä kokee turvattomuutta pyöräillessään Turussa. Turun keskustassa on enemmän tyytymättömyyttä pyöräilyolosuhteisiin kuin muualla Turussa.

Ympäri vuoden pyörää käyttävistä 72 % on tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä pyöräreittien talvihoitoon Turussa. Parannuksia toivotaan etenkin liukkauden torjuntaan ja sohjon poistoon. Talvipyöräily lisääntyisi, jos ei tarvitsisi ajaa ajoneuvoliikenteen joukossa ja jos pyöräteiden liukkautta torjuttaisiin paremmin.

Turkulaisten polkupyörän käyttöä voidaan parhaiten lisätä panostamalla pyöräväyläverkon kattavuuteen ja yhtenäisyyteen, pyöräilyn turvallisuuteen, talvikunnossapitoon sekä pyörien pysäköintimahdollisuuksiin. Turkulaiset voisivat ajatella käyttävänsä kaupunkipyöriä, mikäli niitä olisi saatavilla sopivissa paikoissa (74 %). Käyttökohteena kiinnosti eniten kuntoilu- ja huviajelu.

Pyöräilybarometrin tulokset 2016 (Turun kaupungin ympäristöjulkaisuja 2/2017)

Va. toimialajohtaja Christina Hovi:     

EhdotusKaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta merkitsee pyöräilybarometrin tulokset tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.