Kaupunkisuunnittelu, kaavoitus, kaavoitusarkkitehti Päivi Siponen 21.11.2016:

Kaupunkisuunnittelun kaavoitusyksikkö on laatinut 18.11.2016 päivätyn asemakaavanmuutosluonnoksen.

Kaavamuutoksen nimi Herrainkulma (Herrekanten) on peräisin 1600-luvulta Pietari Brahen ajalta. Alue käsitti Linnankadun varren korttelit nykyiseltä Koulukadulta Kauppiaskadulle. Tontit oli tarkoitettu aatelistolle, ritareille ja raatimiehille, mistä alue sai nimensä. 1700-luvulla tontit siirtyivät vähitellen porvaristolle.

Aloite

Aloite asemakaavanmuutokseen on tullut yksityisiltä maanomistajilta.

Hotelli Marinan tontilla asemakaavanmuutoksella on tutkittu nykykaavan mahdollistaman uudisrakennuksen laajentamista kohti Aurajokea.

Linnankatu 24 tontilla kaavassa on tutkittu asuin- ja liikekerrostalon rakentamisen mahdollisuutta siten, että nykyinen jalankulku- ja pyöräily-yhteys Humalistonkadulta Teatterisillalle säilyy.

Läntinen Rantakatu 27 tontilla on tutkittu mahdollisuutta purkaa osittain Herrainpolun puoleinen siipirakennus ja korvata se 3-kerroksisella uudisrakennuksella. Muut kolme rakennusta tontilla suojellaan.

Kaavamuutosalue sisältää myös näiden uudisrakennushankkeiden väliin jäävät tontit.

Nykytilanne

Asemakaavanmuutos laaditaan kolmeen Linnankadun ja Läntisen Rantakadun väliseen kortteliin ja katualueille. Alueen koko on noin 2,8 hehtaaria. Näissä jokirannan kortteleissa kahdella tontilla on jäljellä 1700- ja 1800-luvun rakennuksia. Alueen keskiosassa, osoitteissa Linnankatu 28 ja 26, on vuosina 1955 ja 1977 rakennetut asuin-liikekerrostalot. Lounaisreunassa sijaitsee vuonna 1973 rakennettu hotelli Marina, koillisreunassa toimii Ylioppilasteatteri. Alueen tontit ovat yksityisomistuksessa.

Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa alue on keskustatoimintojen aluetta C. Aurajoen vartta seuraa ulkoilureitti ja ranta on merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta tärkeäksi alueeksi. Suunnittelualueen itäosa on lisäksi kaupunkikehittämisen kohdealuetta, jossa yhdyskuntarakennetta tulee tiivistää ja rakentamistehokkuutta lisätä.

Yleiskaavassa alue on pääkeskustasoisten keskustatoimintojen aluetta. Sitä sivuaa Aurajoen varren pääviheryhteys, joka haarautuu suunnittelualueen kohdalla luoteeseen kohti Humalistonkatua.

Turun kaupunkiseudun rakennemallissa 2035 alue on keskustatoimintojen aluetta, jossa on tavoitteena keskustan täydennysrakentaminen. Keskustan alueella tavoitellaan vuoteen 2025 mennessä 4000 uutta asukasta, jalankulkuympäristön ja pyöräilyverkon kehittämistä sekä runkobussilinjaston ja pikaraitiotien ensimmäisen vaiheen linjojen toteuttamista.

Lisäksi KOy Hotelli Marinan ja KOy Herrainkulman tontit sisältyvät kansallisen kaupunkipuiston rajaukseen.

Voimassa olevat asemakaavat

Linnankatu 24: Tontin 2.-14 asemakaava on vahvistettu vuonna 1991. Tontti on osoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi, rakennusoikeus on 1090 k-m². 1800-luvun rakennukset ovat rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaina suojeltu merkinnällä sr4. Pihalle on merkitty yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu väylä Linnankadun ja Läntisen Rantakadun välille, lisäksi pihalta on osoitettava tilat polkupyörien yleiselle pysäköinnille. Pihan keskellä on suojeltava puuryhmä.

Linnankatu 26: Tontin 2.-13 asemakaava on vahvistettu vuonna 1991. Tontti on asemakaavassa osoitettu asuin-, liikerakennusten korttelialueeksi. Ne autopaikat, joita ei voida osoittaa korttelialueelta, tulee sijoittaa pysäköintilaitoksen tontille VII / 8 / 6. Tontin rakennusoikeus on 5800 k-m². Tontin itäkulmassa on kulkuyhteys ja sähköjohtorasitteet.

Linnankatu 28: Tontin 3.-4 (As Oy Poseidon) asemakaava on vahvistettu vuonna 1954. Rakennusoikeus on 2890 k-m² enintään viisikerroksista asuin- ja liikerakennusta varten.

Läntinen Rantakatu 27: Tontilla 3.-6 on voimassa 1959 vahvistettu asemakaava, jossa tontille on osoitettu 1674 k-m² rakennusoikeutta viisikerroksiseen asuin-liiketaloon. Asemakaava on vanhentunut. Osa tontin rakennuksista sijaitsee osittain naapuritontilla ja osittain katualueella.

Linnankatu 32: Tontin 36.-1 (Hotelli Marina) asemakaava on vuodelta 2008, siinä tontti on osoitettu asuin- ja liikerakennusten korttelialueeksi hotellia varten. Hotellirakennus on suojeltu rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti erittäin arvokkaana. Tontilla sallitaan maanalaisen pysäköintihallin lisäksi 6-7 -kerroksisen asuin-, toimisto- ja liikerakennuksen uudisrakentaminen Linnankadun varteen.

Kaava-alueen ja olemassa olevien rakennusten kulttuurihistorialliset arvot ja suojelutavoitteet

Alue edustaa Turun varhaisinta reguloitua (säänneltyä) kaupunkia, jossa korttelit ja tontit ovat säännöllisiä ruutuja ja kadut suoria. Herrainkulman jokivarren tontit ovat olleet keskeisellä paikalla, sillä Aurajoki on ollut pitkälle 1900-luvulle saakka kaupallisesti ja liikenteellisesti aktiivista kaupunkialuetta. On kulttuurihistoriallisesti arvokasta, että Läntisen Rantakadun rakennuksissa on edelleen runsaasti kaupallista toimintaa. Tontit ovat niiden muodostamisesta saakka olleet kaupungin arvokkaimpia, ja tonttien kulttuurihistoria on tästäkin syystä poikkeuksellisen merkittävä. Myös tonttien kaikki edelliset omistajat ja tonttien käyttö liittyvät keskeisesti kaupungin historiaan ja kehitykseen.

Suunnittelualueen rakennuskanta on kerroksellista ja rakennuksia on edustettuna hyvin monelta aikakaudelta 1700-luvun lopulta 1970-luvun modernismiin. Alueen koko rakennuskanta on arkkitehtonisesti ja kaupunkikuvallisesti tasokasta riippumatta rakennusten iästä. 1950-luvulla alkoi kaupunkikeskustan uudistaminen, joka oli uhka lähes kaikille vanhoille rakennuksille, myös suunnittelualueen koko rakennuskannan oli määrä korvautua. Tätä vaihetta vanhemmat rakennukset ovat ikänsä ja säilymisensä vuoksi kohteita, joiden säilymistä vastakin on syytä tukea kaavamääräyksin. Uudempien rakennusten korkeatasoisuuden vuoksi myös näiden rakennusten suojelutarpeet on tutkittava osana asemakaavanmuutosta. Hotelli Marina Palace on 1970-luvun arkkitehtuurin merkkikohde ja se on suojeltu nykyisessäkin asemakaavassa.

Suunnittelualue on kaupunkikuvallisesti, arkkitehtonisesti ja historiallisesti erityinen ja kerroksellinen, kohteen kulttuurihistoriallinen todistusarvo on erittäin korkea.

Museopalvelut ja ELY ovat antaneet sekä ennakkolausuntoja että aloituskokouksessa lähtökohtia suunnittelualueella sijaitsevien rakennusten suojelutavoitteista:

Linnankatu 24

Linnankatu 24 nykyiset rakennukset on suojeltu jo nykykaavassa. ELY:n kanta on, että uudisrakentaminen on mahdollista, kunhan julkinen kulkuyhteys säilyy.

Läntinen Rantakatu 27

Sekä ELY:n että museon kantana on, että korttelin 3 kaikki rakennukset 1700-luvulta ovat lähtökohtaisesti suojeltavia. Nykyinen asemakaava on vanhentunut. Rakennusoikeus muodostuu sen mukaan, mitä tontille voidaan suojeluvaatimukset toteuttaen rakentaa. Mahdollinen täydennysrakentaminen tulee mitoittaa alisteiseksi vanhalle kokonaisuudelle.

Museo on jo v. 2012 ko. tontin poikkeamishakemuksen yhteydessä lausunnossaan vastustanut Herrainpolun puoleisen siipirakennuksen purkamista. Siipirakennus on alun perin ulottunut Linnankadulle saakka ja se on katkaistu 1950-luvulla asuinkerrostalo Poseidonin rakentamisen yhteydessä. Herrainkulman alueelle tyypilliseen tapaan tontit ulottuivat ennen läpi korttelin Läntiseltä Rantakadulta Linnankadulle. Päärakennukset sijaitsivat joen puolella ja talousrakennukset sekä puutarhat Linnankadun puolella.

Hotelli Marina

Kaikki rakennetun ympäristön arvojen vaalimisesta vastaavat viranomaiset – Museovirasto, ELY-keskus ja Museokeskus – olivat lausunnoissaan yhtä mieltä siitä, että uudisrakentaminen tontille on hyväksyttävissä siinä tapauksessa, että se turvaa hotelli Marinan säilymisen alkuperäisessä käytössä ja että uudisrakennus sijoitukseltaan ja laajuudeltaan on sopusoinnussa rakennustaiteellisesti arvokkaaksi määritetyn hotelli Marinan suojelun tavoitteiden kanssa. Modernistisen arkkitehtuuriluomuksen ympärille edellytettiin jätettävän riittävästi tilaa, jotta sen veistoksellinen muotokieli pääsee oikeuksiin. Eikä viereinen, 1700-luvun arkkitehtuuria edustava rakennuskokonaisuus, saanut joutua kerrostalomassojen puristukseen.

Suunnittelun tavoitteet

Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on vahvistaa kaupunkikeskustan toimivuutta ja elinvoimaa täydennysrakentamisella. Myös keskustan asemaa kaupunkilaisten yhteisenä elävänä ja viihtyisänä olohuoneena kehitetään parantamalla korkeatasoisia julkisia kaupunkitiloja ja kävelypainotteisia alueita erityisesti jokirannassa.

Linnankatu 24 tontin uudisrakentamiseen liittyy kulttuuripalvelujen kehittäminen ja aukiomaisen tontin kehittäminen avoimena ja julkisena kaupunkipihana.

Läntinen Rantakatu 27 tontin osalta tavoitteena on ajanmukaistaa nykyinen asemakaava suojelutavoitteineen ja tontin rajoineen. Nyt tontin rakennukset sijaitsevat osittain katualueella, ja niiden suojelun sijaan vanhentuneessa asemakaavassa on 5-kerroksinen asuinkerrostalo.

Hotelli Marinan laajennuksen tavoitteena on mahdollistaa mittakaavaltaan kilpailukykyinen hotellitoiminnan kehittäminen, joka voi täyttää myös kansainväliset laatukriteerit.

Kansallinen kaupunkipuisto

Kansallisessa kaupunkipuistossa ovat mukana Hotelli Marinan ja Linnankatu 24 (Herrainkulma) tontit. Nämä tontit on katsottu olevan mm. kulttuurihistoriallisten, kaupunkikuvallisten, sosiaalisten ja virkistyksellisten arvojen puolesta siihen sopivia.

Linnankatu 24 uudisrakennushanke oli jo tiedossa Kansallisen kaupunkipuiston valmistelun aikana. Tuolloin katsottiin, että kulttuuritarjontaa ja kaupunkikuvaa kehittävät sekä kevyen liikenteen yhteydet huomioon ottavat suunnitelmat eivät ole ristiriidassa kaupunkipuiston tavoitteiden kanssa.

Hotelli Marinan laajennuksen tavoitteena on tuoda jokirantaan elävä julkinen kaupunkitila terasseineen ja antaa tilaa alkuperäiselle Marina hotellille vetäytyen enemmän Linnankadun varteen taka-alalle.

Suunnittelun vaiheet ja osallistuminen

Kiinteistö Oy Herrainkulma on tehnyt aloitteen asemakaavan muuttamiseksi omistamallaan tontilla os. Linnankatu 24. Aloitteessa esitetään asemakaavan muuttamista siten, että tontin Linnankadun puoleiselle sivulle voitaisiin sijoittaa asuin- ja liikerakennus. Yleiselle jalankululle varattu alue tontin kautta on aloitteen mukaan tarkoitus säilyttää, autopaikat sijoitettaisiin maan alle ja tontilla sijaitsevat säilytettäviksi osoitetut puut on tarkoitus korvata uusilla.

Myös Kiinteistö Oy Läntinen Rantakatu 27 ja As Oy Poseidon ovat ilmoittaneet tarpeista tarkistaa asemakaavaa omien tonttiensa osalta. Nämä tontit on otettu kaavanmuutoksen mukaan osin kaavateknisistä syistä ja osin suojelutarpeiden selvittämiseksi ja näin ollen yleisen edun vuoksi.

Kiinteistö Oy Hotelli Marina on tehnyt aloitteen asemakaavan muuttamiseksi omistamallaan tontilla os. Linnankatu 32. Aloitteessa esitetään asemakaavan muuttamista siten, että hotelli- ja asumistoiminnot ja niihin liittyvä kaupallinen ja ravintolatoiminta voisi laajeta hotellirakennuksen koillispuolelle ulottuen Linnankadulta Läntisen Rantakadun varteen.

Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta merkitsi osallistumis- ja arviointisuunnitelman tiedoksi 15.12.2015 § 389.  

Aloituskokous viranomaisille on pidetty 26.1.2016.

Kaava on tullut vireille kaavoituskatsauksessa keväällä 2016 ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin osallisille kesäkuussa 2016. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa saatiin 19 mielipidettä.

Alustavia luonnoksia esiteltiin asukastilaisuudessa 26.10.2016. Alustavissa luonnoksissa oli jo otettu OAS-vaiheen mielipiteitä huomioon.

Mielipiteiden tiivistelmät ja vastine sekä aloituskokouksen ja asukastilaisuuden tiivistelmät on selostettu liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa.

Vaihtoehtojen vertailu ja asemakaavaratkaisun valinta

Herrainkulma Linnankatu 24

Linnankatu 24 uudisrakennushanke on ollut vireillä jo Kansallisen kaupunkipuiston valmistelun aikana 2008. Vuonna 2011 on aloitettu kaavan nykyisenlaisen uudisrakennuksen luonnostelu. Alustavissa luonnoksissa erilaisine ulokkeineen on tutkittu mm. etäisyyttä naapuritaloista, jotta naapureiden asuntojen näköalat häiriintyisivät mahdollisimman vähän, ja olemassa olevat puut voisivat säilyä. 1800-luvun rakennukset ovat jo nykykaavassa suojeltu.

Läntinen Rantakatu 27

Läntinen Rantakatu 27 tontin täydennysrakentamista on tutkittu niin, että jokivarressa sijaitsevat arvokkaat restauroidut rakennukset voivat säilyä. Nykyinen, vanhentunut asemakaava sallisi niiden paikalle 5-kerroksisen kerrostalon. Jo 1990-luvulla on ollut vireillä korttelia 3 koskeva asemakaavanmuutos, joka on rauennut. Vuonna 2012 asiaa on tutkittu poikkeamisluvalla, joka kaatui ELY:n valitukseen.

Vaihtoehtojen bruttoalat ovat vaihdelleet 2200 m² – 500 m². Vaihtoehtoja esiteltiin asukastilaisuudessa 26.10.2016 sekä netissä. Liian suuret rakennusmassat tontilla peittäisivät täysin Linnankatu 28 (As Oy Poseidonin) näköalat joelle, eivätkä jättäisi asukkaille piha-aluetta ollenkaan.

Luonnokseen on valittu vaihtoehto, jonka rakennusoikeus on yhteensä 500 kem², sisältäen Herrainpolun puoleisen puisen siipirakennuksen korvaamisen 3-kerroksisella 410 kem² uudisrakennuksella, ja 90 kem² pysäköintikatoksen. Muut kolme rakennusta tontilla suojellaan.

Hotelli Marina

Hotelli Marinan laajennuksen nykyinen asemakaava tuli voimaan 2008 valitusten jälkeen, siinä laajennuksen rakennusoikeus on 2500 kem² ja se sisälsi myös mahdollisuuden asumiskäyttöön.

Laajennuksen tutkiminen aloitettiin vuonna 2014. Tuolloin laajennuksen koko oli 4755 kem², ja se sisälsi myös asumisvaihtoehdon. Ensimmäiset laajennuksen vaihtoehdot tulivat aivan Läntiselle Rantakadulle asti, peittäen nykykaavalla suojellun Hotelli Marinan myös Läntiseltä Rantakadulta katsoen. Muotokieli oli orgaaninen pyöristettyine kulmineen.

Tätä liian massiivista vaihtoehtoa on nyt pyritty tässä luonnoksessa vetämään Linnankadulle päin, suurentaen joenvarren terassia, ja antaen tilaa suojellulle Hotelli Marinalle ja Linnankatu 28 (As Oy Poseidonin) asuntojen näköaloille joelle päin.

Vuonna 2016 mukaan tuli myös kongressitoiminta vaatien tiloja 2. kerrokseen n. 1000 kem² ja laajennuksesta poistettiin asumiskäyttö.

Asemakaavanmuutosluonnos

Asemakaavaluonnoksessa määritellään kortteleiden pääkäyttötarkoitus sekä rakennusten sijoittelu, kerroskorkeus ja koko.

Linnankatu 24

Linnankatu 24 (Herrainkulma) on asuin-, liike-, ja toimistorakennusten korttelialuetta, jossa jo nykykaavassa suojellut 1800-luvun rakennukset suojellaan. Lisäksi mahdollistetaan 7-kerroksinen 2500 kem² uudisrakennus, jota muotoillaan mm. ulokkeilla siten, että naapuritonttien asuntoihin välimatkaa on n. 10 metriä. Pysäköinti järjestetään maan alle autohissillä. Pysäköintikellaria on pienennetty, jotta naapuritontin puusto pystyttäisiin säilyttämään.

Yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varataan reitti tontin ja uudisrakennuksen läpi, ja sen merkittävyyttä korostetaan kulkuaukon korkeudella. Aukiota kehitetään avoimena ja julkisena kaupunkipihana.

Läntinen Rantakatu 27

Läntinen Rantakatu 27 on asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue, jolla kolme 1700-luvun rakennusta suojellaan. Tontin rajoja muutetaan siten, että suojeltavat rakennukset sijaitsevat tontilla.

Herrainpolun puoleinen puinen siipirakennus esitetään luonnoksessa purettavaksi ja korvattavaksi 3-kerroksisella 410 kem² uudisrakennuksella, ja pihalle mahdollistetaan 90 kem² pysäköintikatos.

Hotelli Marina

Hotelli Marinan tontti on asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue hotellia varten. Ainoastaan suojellun Hotelli Marinan kahdeksanteen kerrokseen saa sijoittaa asuntoja.

Laajennuksen rakennusoikeus on 5300 kem² ja sen ylin 7-kerros tulee tehdä sisään vedettynä. Laajennuksen rakennusala on 1. kerroksessa 10 metrin päässä naapuritalo As Oy Poseidonin päädystä, ja 2.- 6. kerroksissa 8,5 metrin päässä. Ensimmäinen kerros on korkeampi muita kerroksia ja 2.-6. kerrokset ovat ulokkeella.

Suurin osa kongressitiloista 1300 kem² sijaitsee pilareilla olevassa 2. krs:ssa liittyen olemassa olevaan hotelliin. Laajennuksen 1. krs on korkeaa tilaa, joten kongressitilojen alitse Linnankadulta säilyy näkymä Aurajoen rantaan.

Hotelli Marinan laajennus tuo jokirantaan toiminnallisen julkisen kaupunkitilan terasseineen ja antaa tilaa alkuperäiselle hotelli Marinalle vetäytyen enemmän Linnankadun varteen. Autopaikoitus on jo olemassa aiemmin rakennetussa pysäköintikellarissa. Yhteensä Hotelli Marinan tontilla on rakennusoikeutta 6600 kem².

Ehdotusvaiheessa tullaan vielä täsmentämään mm. rakennusten suojelua ja alueen rakennussuunnittelua ohjaavia määräyksiä, sekä määräyksiä liittyen katualueisiin, liikennemelun suojaukseen, tonttiliittymiin sekä tarvittaviin autopaikkamääriin. Ehdotusvaiheessa tullaan myös tutkimaan As. Oy. Poseidonin (Linnankatu 28) ullakon mahdollista muuttamista asumiskäyttöön. Kaava-alueesta on tekeillä rakennushistoriallinen selvitys, joka liitetään kaavaehdotukseen.

Liite 1Luonnoskartta 18.11.2016 "Herrainkulma"

Liite 2Vuorovaikutusraportti "Herrainkulma" 18.11.2016

Oheismateriaali 1Museokeskuksen ennakkolausunto 7.8.2014

Oheismateriaali 2Jaakko ja Unto Rantasen ennakkolausunto 5.8.2014

Oheismateriaali 3Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 30.11.2015, päivitetty 18.11.2016

Oheismateriaali 4Aloituskokouksen muistio 26.1.2016

Oheismateriaali 5OAS-vaiheen mielipiteet

Va. toimialajohtaja Christina Hovi:

EhdotusKaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää hyväksyä 18.11.2016 päivätyn luonnoksen laadittavan asemakaavaehdotuksen ”Herrainkulma” pohjaksi.

PäätösAsia pantiin pöydälle Sundqvistin Koiviston kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Kaavoitusarkkitehti Päivi Siponen esitteli asiaa kokouksen alussa.

Paikalla suoritettiin katselmus ennen kokousta.

Pöydältä 29.11.2016 § 305.

Oheismateriaali 6Kirjan talo - Bokens hus ry ym. mielipide

PäätösEhdotus hyväksyttiin. Päätös asiassa tehtiin äänin 9-4.

Päätöksenteko

Päätös asiassa tehtiin kahden äänestyksen jälkeen.

1. äänestys

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä käsittelyn jatkamisen puolesta äänestivät Aaltonen, Ekroth, Hellstén, Hyyppä, Muurinen, Röberg, Ruohonen, Säteri ja Vierimaa.

Sandelinin Koiviston kannattamana tekemän palautusehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Sundqvist ja Van Ooik.

Asian käsittelyä päätettiin jatkaa äänin 9-4.

2. äänestys

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä päätökseksi tulleen esittelijän ehdotuksen puolesta äänestivät Aaltonen, Ekroth, Hellstén, Hyyppä, Muurinen, Ruohonen, Röberg, Säteri ja Vierimaa.

Sundqvistin Van Ooikin kannattamana tekemän muutosehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Sandelin ja Koivisto.

Sundqvistin muutosehdotus oli seuraava:

Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää hyväksyä 18.11.2016 päivätyn luonnoksen laadittavan asemakaavaehdotuksen ”Herrainkulma” pohjaksi seuraavilla muutoksilla: Linnankatu 32 (Hotelli Marina) osalta pidetään voimassa vuonna 2006 hyväksytty, 12.1.2008 lainvoimaiseksi tullut asemakaava, jossa hotellirakennus on suojeltu rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti erittäin arvokkaana ja Linnankadun varteen on osoitettu 6-7 -kerroksinen uudisrakennus. Läntisen Rantakatu 27 kolme 1700-luvun rakennusta, mukaan lukien Herrainpolun puoleinen puinen siipirakennus, esitetään suojeltavaksi. Lisäksi tutkitaan olemassa olevaan rakennuskantaan sopivan, puisen uudisrakennuksen sijoittaminen pihalle. Uudisrakennuksen tulee olla alisteinen olemassa olevalle, suojelluksi esitetylle rakennuskannalle.

Perustelu:

Vuonna 2008 Hotelli Marinan tontille voimaan tullut asemakaava, jossa uudisrakennus on sijoitettu Linnankadun varteen, on sopusoinnussa hotelli Marinan ja sen ympäristön suojelun tavoitteiden kanssa. Mikäli uudisrakennus hyödynnetään hotellitarkoitukseen, mahdollistaa se myös mittakaavallisesti kilpailukykyisen hotellitoiminnan kehittämisen. Voimassa oleva kaava vastaa myös nyt käsittelyssä olevaa luonnosta paremmin rakennetun ympäristön arvojen vaalimisesta vastaavien viranomaisten - Museoviraston, ELY-keskuksen ja Museokeskuksen - esittämiin vaatimuksiin. Näin ollen ei ole perusteltua lähteä muuttamaan suhteellisen tuoretta kaavaa.

Hotelli Marinan uudisrakennuksen sijoittaminen Linnankadun varteen on perusteltua myös siksi, ettei Herrainpolun toisella puolella sijaitseva kortteli 3 1700-luvun arkkitehtuuria edustava rakennuskokonaisuus jää kerrostalomassojen puristukseen. Rakennusten merkitys Turun monikerroksisen rakennusperinnön ja kaupunkikuvan vaalimisen kannalta on erittäin huomattava. Sekä ELY:n että museon kantana on, että korttelin 3 kaikki rakennukset 1700-luvulta ovat lähtökohtaisesti suojeltavia. Korttelin mahdollinen täydennysrakentaminen tulee mitoittaa alisteiseksi vanhalle kokonaisuudelle, mikä ei toteudu nyt esityksenä olevassa kaavaluonnoksessa.