Kaupunkisuunnittelu, kaavoitus, kaavoitusarkkitehti Thomas Hagström 21.10.2016:

Kaupunkisuunnittelun kaavoitusyksikkö on laatinut 21.10.2016 päivätyn asemakaavanmuutosluonnoksen.

Nykytilanne

Asemakaavanmuutos laaditaan alueelle, jonka koko on n. 2,85 ha. Suunnittelualuetta rajaavat pohjoisessa Amiraalistonkatu, idässä Stedingkinkatu, etelässä Linnankatu ja lännessä Linnanmalmin katuaukio.

Muutosalue on kaupungin omistama. Tontti 5.-23 on tällä hetkellä vuokrattu Turku Energialle. Tontilla sijaitsee Turku Energian voimala-, sähkönsiirto- ja urakointiosastot, joista osa on jo poistunut käytöstä. Voimalan savupiippu on näkyvä maamerkki. Piipussa on italialaisen Mario Merzin vuonna 1994 suunnittelema neonvaloteos Fibonacci Sequence 1–55.

Tontilla 5.-25 sijaitsevat vanhat raitiovaunuhallit, retkipaja sekä nuorten työpajat. Raitiovaunuhallit toimivat tällä hetkellä lähinnä varastotiloina. Kaavateknisistä syistä osa Amiraalistonkadun ja Linnankadun katualueista on myös liitetty muutosalueeseen.

Suunnittelutilanne

Yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu merkinnällä PAK = ”Työpaikkojen ja asumisen alue. Nykyinen teollisuusalue, jota osa-alueittain kehitetään tehokkaammiksi ja viihtyisämmiksi työpaikka- ja asuntoalueiksi palveluineen”.

Muutosalueen eteläreuna (voimalarakennukset sekä Linnankadun varrella oleva toimistorakennus) kuuluu Aurajokisuun satama-, telakka- ja teollisuusalueeseen, joka on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu ympäristö RKY.

Tontilla 5.-23 on voimassa vuonna 1962 vahvistettu asemakaava (107/1961). Kaavassa kortteli on osoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi. Lisäksi tontin käyttöä ohjataan lisämääräyksellä: ”Tonttiala kunnallisteknillisiä laitoksia varten Turun kaupungin tarpeisiin. Rakennustapa: 14.8.1950 vahvistetun rakennusjärjestyksen 42 pykälä”. Tämän mukaan tontille saa rakentaa rakennuksia teollista käyttöä varten, niihin liittyvät konttori- ja ruokailutilat sekä toiminnalle välttämättömät asuinhuoneistot. Tontin pinta-alasta saadaan enintään 2/3 käyttää rakentamiseen (rakennusoikeus 11 982 m²).

Tontilla 5.-25 on voimassa Linnanfältin alueen (moderni puukaupunkihanke) asemakaava 5/2006 joka on tullut voimaan 2013. Tässä asemakaavassa raitiovaunuhallit on osoitettu KTY-2-alueeksi (Toimitilarakennusten korttelialue). Rakennusta on myös suojeltu.

Kaavoitustyön aikana selvitetään ainakin alueen rakennusten museaaliset arvot sekä teetetään rakennusten kuntoarviot ja kiinteistöarviot, selvitetään alueen maaperän pilaantuneisuutta ja mahdollista kunnostamista sekä meluhaitat. Mahdollisesti laaditaan myös muita selvityksiä kaavoitustyön niin vaatiessa.

Suunnittelun vaiheet ja osallistuminen

Kaavanmuutos valmistellaan kaupungin aloitteesta, yhteistyössä nykyisen vuokralaisen Turku Energian sekä TVT Asunnot Oy:n kanssa. Turun kaupunginhallitus on 19.1.2015 (23 §) hyväksynyt Turun kaupungin, TVT Asunnot Oy:n sekä Turku Energian välisen yhteistyösopimuksen korttelin kehittämiseksi. Osapuolet ovat järjestäneet alueelle suunnittelukilpailun asemakaavatyön pohjaksi. Kaavoitus käynnistettiin keväällä 2015.

Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta merkitsi osallistumis- ja arviointisuunnitelman tiedoksi 21.4.2015 § 135.

Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksessa 2015. Kaavahankkeesta järjestettiin yleisötilaisuus 26.5.2015 Turku Energian tiloissa, suunnittelualueella. Yleisötilaisuudessa keskusteltiin kaavahankkeen lähtökohdista ja tavoitteista. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin yksi mielipide.

Yhteenveto osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadusta mielipiteestä

Lähialueen asukas pitää tärkeänä, että:

1) suunnittelussa huomioidaan sosiaalinen puoli siten, ettei kaavoituksella lohkota asukkaita kaavarajojen mukaisiin lokeroihin. Suunnittelun pitäisi päinvastoin tukea myös sosiaalisesti eheätä kokonaisuutta ja mahdollistaa vanhan asutuksen (mm. Amiraalistonkatu, Kalastajankatu, Malminkatu, Mittarinkatu, Pakkarinkatu), Linnanfältin ja Turku Energian tontin muodostuminen yhtenäiseksi vuorovaikutusalueeksi.

2) Toinen erittäin tärkeä kysymys on alueen liikenteen järjestäminen. Myös liikennesuunnittelussa tulisi ottaa huomioon yleinen viihtyvyys sekä lasten koulureitit, ja sijoittaa mahdollisimman paljon raskasta ja runsasta liikennettä Linnankadun suuntaan.

3) alueen taloyhtiöt ovat toimineet aiemminkin hyvässä yhteistyössä keskenään. Uusien asukkaiden tulo (ja onnistunut integrointi) saattaisi innostaa tiiviimpäänkin asukastoimintaan.

Kaupunkisuunnittelu:

Suunnittelussa (ja suunnittelukilpailun tavoitteissa) on yhtenä tavoitteena ollut korttelin avaaminen yleisölle ja sen integrointi ympäristöönsä. Eri toimintojen sijoittaminen kortteliin ja kulkureittien (jalankulku ja pyöräily) avaaminen suunnittelualueen läpi ovat olleet keskeisiä tavoitteita luonnosta valmisteltaessa.

Liikenteen kannalta on ymmärrettävää, että lähialueen nykyiset asukkaat toivovat suunnittelualueen liittymien sijoittuvan Linnankadun puolelle. Liikennesuunnittelun kannalta tämä on kuitenkin vaikeasti toteutettava toive. Linnankatu on leveä, vilkasliikenteinen pääkatu, jolle uusia tonttiliittymiä ei tulisi rakentaa. Varsinkin Turun linnan suunnalta tulevat autot joutuisivat odottamaan vastaantulevaa liikennettä vasemmalle käännyttäessä. Liikennesuunnittelu onkin esittänyt, että tonttiliittymät sijoitetaan Stedingkinkadun ja / tai Amiraalistonkadun puolelle.

Suunnittelukilpailu

Turun kaupunki, Turku Energia Oy ja TVT Asunnot Oy järjestivät ilmoittautumiskutsukilpailun Turku Energian tontin ja entisten raitiovaunuhallien muodostaman alueen kehittämisen ideoimiseksi 31.8.2015 – 21.1.2016.

Kilpailulla etsittiin innovatiivisia ja toteuttamiskelpoisia uudisrakentamisen ja vanhojen rakennusten uusiokäytön ratkaisuja alueen elinvoiman lisäämiseksi, maankäytön kehittämiseksi ja asemakaavamuutoksen suunnittelun tueksi.

Kilpailun arviointiryhmässä oli edustajia Kiinteistöliikelaitokselta, kaupunkisuunnittelusta, Turku Energiasta ja TVT-Asunnoista. Lisäksi kilpailun loppuvaiheessa jatkoon valitut saivat valita yhden arkkitehtijäsenen arviointiryhmän jäseneksi.

Ilmoittautuneita suunnittelutahoja oli yhteensä 33, joista arviointiryhmä valitsi 4 jatkoon. Voittajaksi valittiin arkkitehtitoimisto Sigge Oy:n ehdotus ”Rasteri”.

Asemakaavanmuutosluonnos

Lähtökohtana luonnoksessa on ollut säilyttää vanhat arvokkaat rakennukset ja palauttaa niiden sisä- ja ulkotilat alkuperäiseen asuunsa modernein lisäyksin. Ehdotuksessa vanha ja uusi arkkitehtuuri sovitetaan harmonisesti yhteen.

Kilpailuvaiheen jälkeen Sigge Oy on kehittänyt ehdotustaan arviointiryhmän ohjeiden mukaisesti. Suurin yksittäinen muutos kilpailuvaiheen ehdotukseen on Amiraalistonkadun varrella olevan pistetalon korvaaminen pysäköintitalolla. Turbiinihallin ja kattilahuoneen vaihtoehtoiset käyttötarkoitukset on myös tutkittu tarkemmin. Lisäksi Linnankadun ja Stedingkinkadun kulman massoittelusta on tehty erilaisia vaihtoehtoja, ja kerrosmäärät on tarkennettu. Myös sisäpihan pistetalojen sijoitusta on tutkittu tarkemmin.

Turku Energian kanssa on neuvoteltu sähköaseman ja siihen liittyvien muuntajien tila- ja huoltotarpeista.

Uudisrakentaminen

Alueelta puretaan Turku Energian konttori-, kunnossapito-, sähkötuotanto sekä ruokahuoltorakennukset. Lisäksi raitiovaunuhallien vierestä Amiraalistonkadun puolelta puretaan vanha matala rakennus.

Tilalle rakennetaan Linnankadun, Stedingkinkadun ja Amiraalistonkadun väliselle alueelle uudet katuja rajaavat kerrostalot. Rakennusten ja pihakannen alle sijoittuvat autopaikoitustilat aputiloineen. Kannen päälle rakentuva asuinalue on suunniteltu niin, että vaiheittainen rakentaminen on mahdollista. Katolle sijoittuu modernit kaupunkivillat kehysmäisin parvekkein. Osa autopaikoista on tarkoitus sijoittaa uuteen pysäköintitaloon Amiraalistonkadun varteen, raitiovaunuhallien viereen.

Korttelin halkaisee Amiraalistonkadulta alkava kävely- ja pyöräilyraitti jatkuen aukioiden kautta Linnankadulle. Raitin yhteyteen rakennetaan molemmin puolin pistetalot, jotka rajaavat aukiota ja luovat miellyttävän mittakaavan. Alakerroksiin sijoittuu liike- ja toimistotiloja sekä muita aputiloja.

Asuinrakennusten arkkitehtuurissa on pyritty tehdasmaiseen loft-henkeen moderneilla teemoilla. Julkisivut on käsitelty punaruskealla käsin lyödyllä tiilellä mikä luo mielleyhtymän vanhaan tehdasmiljööseen. Kadunpuoleisten kerrostalojen suuret massat on jaettu kahtia lasisella nivelellä. Käynti kadulta pihalle tapahtuu suoraan nivelen läpi.

Säilytettävät rakennukset

Luonnoksessa on rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaina rakennuksina esitetty säilytettäväksi Turku Energian voimalarakennukset Linnankadun varrella (vanha voimalarakennus 1920-luvulta sekä kattila- ja turbiinihallit 1960-luvulta). Myös pieni tornimainen rakennus joka sijaitsee turbiinihallin ja Turku Energian hallintorakennuksen välillä on esitetty säilytettäväksi.

Vanha voimalarakennus on tarkoitus säilyttää nykykäytössä, eli museo- ja näyttely- / tapahtumarakennuksena. Turbiini- ja kattilahalleista on tarkoitus tehdä ns. hybridirakennus, johon voidaan toteuttaa niin toimisto-, liike- kuin asuintiloja.

Tärkeänä osana kokonaisuutta on kattilatornin päälle rakennettava näköalaravintola, joka olisi kaikille avoin. Arkisin se voisi palvella niin toimistotilojen henkilökuntaa kuin ulkopuolisia asiakkaita. Iltaisin ja virka-ajan ulkopuolella ravintola voi toimia itsenäisenä. Ratkaisulla luodaan Turkuun näköalaravintola, mistä on näkymät Airistolle ja lähiympäristöön.

Yhtenä vaihtoehtona on pidetty Turku Energian toimistotoimintojen siirtoa tähän rakennukseen, sekä päivittäistavarakaupan sijoittaminen katutasoon. Kaavaa suunnitellaan väljäksi niin, että se mahdollistaa eri toimintojen / yhdistelmien toteuttamista.

Lisäksi Turku Energian sähköasema Amiraalistonkadun varrella on tarkoitus säilyttää alueen sähköjakelun tärkeänä osana.

Liikenne ja pysäköinti

Tonttiliittymät sijoitetaan Stedingkinkadun ja / tai Amiraalistonkadun puolelle. Linnankadun varteen sijoitetaan varavoimalaa palvelevan säiliöauton purkauspiste. Eri toimintojen autopaikkavaatimukset selvitetään tarkemmin ehdotusvaiheessa.

Tekniset luvut

Uudisrakentamista alueelle tulisi luonnoksen mukaan n. 18 700 k-m². Turbiini- ja kattilahallin kerrosala olisi n. 6 000 - 9 000 k-m² käyttötarkoituksesta riippuen. Alustavasti on laskettu, että näiden rakennusten yhteenlaskettu autopaikkatarve olisi n. 250 - 280 kpl. Lisäksi tulee sijoittaa raitiovaunuhallien autopaikat suunnittelualueella.

Liite 1Luonnoskartta 21.10.2016 "Turku Energia"

Oheismateriaali 1OAS päivitetty 25.10.2016

Oheismateriaali 2OAS-vaiheen mielipide 3.6.2015

Oheismateriaali 3Museokeskuksen ennakkolausunto 8.9.2015

Oheismateriaali 4Suunnittelukilpailun arviointipöytäkirja 25.2.2016

Oheismateriaali 5Sigge Oy:n tontinkäyttösuunnitelma 12.9.2016

Va. toimialajohtaja Christina Hovi:

EhdotusKaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää hyväksyä 21.10.2016 päivätyn luonnoksen laadittavan asemakaavaehdotuksen ”Turku Energia” pohjaksi.

PäätösAsia pantiin pöydälle Oksasen Hellsténin kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Eklund ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi.

Kaava-alueella suoritettiin katselmus ennen kokousta.