Ympäristönsuojelu, ilmansuojeluasiantuntija Miika Meretoja ja vt. ympäristönsuojelujohtaja Olli-Pekka Mäki, 5.10.2016:

Ilmansuojeluasiantuntija Miika Meretoja esittelee asiaa kokouksessa.

Selvityspyyntö

Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan kokouksessa 27.9.2016 § 252 puheenjohtaja Niko Aaltonen ja jäsen Tapio van Ooik jättivät selvityspyynnön siitä, mistä Turun kaupunkia viime aikoina vaivanneet pahat hajut ovat peräisin ja miten niiden muodostumista voitaisiin estää.

Yleistä hajuista

Ilmanlaatua heikentävät Suomessa eniten liikenne, energiantuotanto, teollisuus ja puun pienpoltto. Hajujen tyypillisiä aiheuttajia ovat jätteiden ja jäteveden käsittely, elintarviketeollisuus, kemianteollisuus ja selluteollisuus.

Hajut aiheutuvat yleensä monista eri yhdisteistä, joiden pitoisuudet ovat erittäin pieniä ja vaikeita mitata. Eri yhdisteiden vaikutus kokonaishajuun ei yleensä ole tiedossa, ja hajupitoisuus määritellään aistinvaraisesti. Hajupitoisuus ilmoitetaan tällöin suhteessa hajukynnykseen hajuyksikköinä ilmakuutiometriä kohden (hy/m³). Hajukynnys eli pitoisuus 1 hy/m³ tarkoittaa hajua, jonka puolet ihmisistä aistii. Kunkin yhdisteen hajukynnys vaihtelee eri ihmisillä, joten määritys tehdään laboratoriossa laimentamalla ilmanäytettä olfaktometrillä ja käyttämällä useita koehenkilöitä.

Hajuja koskevat säädökset ja ohjeet

Ulkoilman hajuja koskevat mm. seuraavat säädökset:

• Ympäristönsuojelulain periaatteena on ilman pilaantumisen ennaltaehkäisy ja haittojen minimointi
• Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan asemakaava on laadittava siten, että viihtyisyyden ja terveellisyyden edellytykset täyttyvät
• Naapuruussuhdelain mukaan kiinteistöstä tai rakennuksesta ei saa aiheutua lähistöllä asuvalle kohtuutonta rasitusta hajusta.

Suomessa ei kuitenkaan ole ulkoilman hajupitoisuuksia koskevia raja- tai ohjearvoja eikä viihtyisyyshaitalle selvää kriteeriä. Hajuja ei voida kokonaan poistaa, vaan tavoitteena on sellainen ilmanlaatu, joka tyydyttää valtaosaa ihmisistä suurimman osan ajasta.

VTT on tehnyt vuonna 1995 tutkimuksen, jossa on esitetty mahdollisia ohjearvoja hajuille (Arnold, M., 1995. Hajuohjearvojen perusteet. VTT kemiantekniikka, VTT tiedotteita 1711, Espoo). Sen mukaan ohjearvona voitaisiin käyttää hajun esiintymistä korkeintaan 3–9 % kokonaisajasta. Tällöin alaraja koskisi hyvin epämiellyttävää hajua, kuten sellutehtaiden tai jätevedenpuhdistamoiden ympäristössä esiintyvää haisevien rikkiyhdisteiden hajua. Yläraja koskisi hajuja, joiden miellyttävyysaste on vaihtelevampi. Hajuhaitan arviointiin suositellaan käytettäväksi lyhytaikaista selvästi tunnistettavissa olevaa hajua (3 hy/m³).

Hajuyhdisteiden päästöt tai hajun esiintyminen ulkoilmassa eivät siten ole laissa kiellettyjä, mutta ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on pääsääntöisesti luvanvaraista. Merkittävimmät ilman pilaantumisen vaaraa aiheuttavat laitokset ovat valtion ympäristölupaviranomaisen lupaharkinnassa, jolloin ympäristöluvan myöntää Aluehallintovirasto. Ympäristöluvassa annetaan määräyksiä mm. päästöistä ja niiden vähentämisestä. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa tai merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Valtion luvittamien laitosten lupaehtojen täyttymistä valvoo Turussa Varsinais-Suomen ELY-keskus.

Kaupungin on kuitenkin alueellaan huolehdittava paikallisten olojen edellyttämästä tarpeellisesta ympäristön tilan seurannasta asianmukaisin menetelmin sekä kaupungin ympäristölupaviranomaisen luvittamien laitosten valvonnasta.

Muutamia aiempia selvityksiä

Hajuselvitys Naantalissa, Raisiossa ja Turussa 2006-2007 (Insinööritoimisto ECOBIO Oy)

Työssä selvitettiin koulutetun hajupaneelin avulla mahdollisia hajuhaittoja Länsi-Turun, Naantalin ja Raision alueella. Pääasialliset tarkasteltavat hajulähteet olivat Naantalin ja Raision teollisuuslaitoksia.

Selvitys keskittyi Naantalin ja Raision alueisiin, joten Turussa tehtiin havaintoja suhteellisen vähän. Yhtään voimakasta hajuhavaintoa ei tehty, ja johtopäätöksissä todettiin selvityksen viittaavan siihen, ettei Turun länsiosan alueella esiinny merkittävää hajuhaittaa.

Turun Seudun Puhdistamo Oy:n Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon hajutarkkailujen yhteenvetoraportti 2008-2009 (Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy)

Tutkimuksessa selvitettiin vapaaehtoisista kootun koulutetun hajupaneelin avulla hajujen ja hajuhaittojen esiintymistä ja voimakkuutta Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon ympäristössä ennen puhdistamon käyttöönottoa sekä käyttöönoton jälkeen.

Eri havaintopaikoissa hajuja esiintyi 0-3,7 % ajasta, kun otettiin huomioon kaikki havaitut hajut ja kaikki voimakkuustasot. Jätevedenpuhdistukseen liittyville ominaishajuille vastaavat frekvenssit vaihtelivat välillä 0-3 %. Jätevedenpuhdistamon tai viemärin hajuksi luokiteltu haju ei siten ylittänyt VTT:n suositusarvoa missään havaintopaikassa tutkimusjaksojen aikana.

Puhdistamon aiheuttamaa hajuhaittaa ei pidetty merkittävänä. Jätevedenpuhdistukseen liittyvät hajut (hajutyypit jätevedenpuhdistamo, viemäri, jätevesi/ulostemainen haju) olivat lähinnä peräisin viemäriverkostosta sekä vanhalta Turun keskuspuhdistamolta. Havaintojen perusteella korjattiin mm. ylivuotokaivojen tiivistyksiä. Raportin yhteenvedossa todettiin, että asukkailta tulevien hajuilmoitusten avulla pystytään reagoimaan ilmenneisiin hajuhaittoihin ja löytämään korjaavat toimenpiteet nopeasti.

Savunhaju oli yleisin muista havaituista hajutyypeistä ja osuus kaikista hajutyypeistä kasvoi etenkin kylminä kuukausina. Ilmoitetut savunhajut olivat peräisin lähinnä asuinrakennusten lämmityksessä käytettävästä puun pienpoltosta. Muita useammin havaittuja hajutyyppejä olivat normaaleja kaupunkialueella havaittavia hajuja kuten liikenteen ja työkoneiden pakokaasut ja polttoaineiden hajut, leipomo ja ajoittain raportoitiin myös kaatopaikan ja jätteenhajuksi luokiteltuja hajuja.

Naantalin ja Raision seudun hajupäästöjen leviämismallilaskelmat 2013-2014 (Ilmatieteen laitos)

Työssä mallinnettiin Naantalin ja Raision alueen suurimpien hajupäästöjen leviämistä. Esimerkiksi Nesteen Naantalin jalostamon alueelta tunnistettiin yhteensä 145 päästölähdettä, joiden hajupäästöt mitattiin. Mallinnuksen perusteella mm. Ruissalon pohjoisrannalla lyhytaikainen selkeä tunnistettava haju on aistittavissa 0,1-0,5 % vuoden tunneista.

Häiriötilanteita ei niiden ennakoimattoman luonteen vuoksi voitu ottaa mallinnuksessa huomioon. Sen sijaan mallinnuksessa tutkittiin hajuntorjuntatoimenpiteiden, kuten Finnfeeds Finland Oy:n biosuodattimen käyttöönoton ja hajunkeräysjärjestelmän laajennuksen vaikutuksia ilmanlaatuun.

Säätilan vaikutus hajujen esiintymiseen

Erityisesti maanpintainversion aikana ilmanlaatu voi paikallisesti huonontua nopeasti. Maanpintainversiossa maanpinta ja sen lähellä oleva ilmakerros jäähtyy niin, ettei kylmä pintailma raskaampana pääse kohoamaan yläpuolellaan olevan lämpimän kerroksen läpi, ja ilmakehän pystysuuntainen liike estyy. Inversiokerroksessa ilmansaasteet laimenevat huonosti, jolloin pitoisuudet kohoavat päästölähteiden lähellä.

Rannikolla on havaittavissa myös maatuuli-ilmiö erityisesti kirkkaina syysöinä, jolloin merivesi on vielä suhteellisen lämmintä ja merellä vallitsee nouseva ilmavirtaus. Kylmenneen mantereen päällä ilmamassat sitä vastoin painuvat alaspäin ja valuvat jälleen hitaasti kohti merta. Tällöin myös ilmansaasteet jäävät lähelle maanpintaa ja voivat kulkeutua normaalista poikkeavasti. Esimerkiksi Topinojalta peräisin olevia hajuja voi valua Aurajokilaaksoon ja kulkeutua sitä pitkin kohti merta.

Hajupäästöjä syntyy jatkuvasti, jolloin inversion ja maatuuli-ilmiön vallitessa hajupitoisuus voi kasvaa yöllä ja olla suurimmillaan varhain aamulla, jolloin liikenteen päästöt vasta alkavat heikentää ilmanlaatua muutoin. Tilanne kuitenkin helpottuu auringon lämmittäessä maanpintaa ja sekoittumisen parantuessa aamupäivällä.

Mistä Turun kaupunkia viime aikoina vaivanneet pahat hajut ovat peräisin

Ramboll Finland Oy on laatinut Topinojan alueella toimiville yrityksille laajan tarkkailuohjelman hajupäästöjen yhteistarkkailusta vuosina 2016-2017. Yhteistarkkailuun osallistuvat Lounais-Suomen Jätehuolto Oy, Gasum Biovakka Oy, Ekokem-TSJ Yrityspalvelut Oy (Ekopartnerit) ja Turun kaupungin vesiliikelaitos. Työtä valvoo Varsinais-Suomen ELY-keskus. Ramboll Finland Oy on laatinut väliraportin syyskuussa 2016 tehdyistä ympäristöilman hajupitoisuuden ja hajun leviämisen havainnoinneista.

Havainnoinnin aikana konsultin edustajat seurasivat päästöjen kulkeutumista ympäristöön, mittasivat hajun voimakkuutta kenttäolfaktometrialla sekä kuvailivat hajun luonnetta ja tunnistivat hajupäästön aiheuttajia. Hajuhavainnointeja tehtiin inversiotilanteissa ja yleisön tekemien hajuhavaintojen perusteella laajalla alueella. Väliraportti kuvaa siten tilannetta lähinnä ilman sekoittumisen kannalta huonoissa olosuhteissa. Havainnoinnin aikana tunnistettiin eri alueilla monia hajupäästöjen aiheuttajia.

Väliraportin mukaan Gasum Biovakka Oy:n ja Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n toiminnoista aiheutuva haju kulkeutui päiväaikaan tuulensuunnan mukaisesti leveänä viuhkana Saramäen, Paimalan ja Metsämäen suuntaan laimentuen etäisyyden kasvaessa. Hajupitoisuudet häiriintyvien kohteiden läheisyydessä olivat havaittavia ja Gasum Biovakka Oy:n osalta paikoin häiritseviä. Voimakkain hajun kulkeutuminen havaittiin inversiotilanteessa vallitsevan tuulen suunnan ollessa pohjoisesta ja pohjoiskoillisesta etelään ja etelälounaaseen päin. Haju kulkeutui peltoaukeaa ja Ohitustietä pitkin Auranlaaksoon ja pidättäytyi Auranlaakson inversiokerroksessa.

Lisäksi Gasum Biovakka Oy:n ja Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n toiminnoista aiheutuvien hajujen havainnoitiin kulkeutuvan vapaasti metsässä olevan aukon kautta kapeana nauhana Halisten kaupunginosaan Tynnyrikadulle.

Suurin osa Gasum Biovakka Oy:n toiminnoista aiheutuvista hajuhaitoista tunnistettiin hydrolyysireaktorista peräisin olevaksi hajuksi, joka kulkeutui ympäristöön ilmavirtauksien mukana. Gasum Biovakka Oy on 22.9.2016 tiedottanut, että Turun biokaasulaitoksella on havaittu vuoto hydrolyysisäiliöstä. Myös Lounais-Suomen jätehuolto Oy:n kaasunkeräysputkiston ja vanhan jätetäytön rakennustyömaa havaittiin hajuhaitan aiheuttajaksi.

Ekopartnereiden (Ekokem-TSJ Yrityspalvelut Oy) toiminnoista aiheutuvia hajuhaittoja havainnoitiin toiminta-alueen välittömässä lähiympäristössä. Myös Turun kaupungin vesiliikelaitoksen Ohitustien pumppaamosta levisi havaittavaa hajua lähiympäristöön.

Väliraportin mukaan Vesiliikelaitoksen huomattavin hajuhaitta aiheutui viemärilinjoista, jotka kulkevat Orikedon, Halisten, Pansion ja Turun keskustan alueilla. Keskustassa on tunnistettu myös Turun Seudun Puhdistamo Oy:n toimintaan liitetty jäteveden haju. Topinojan alueen toiminnoista aiheutuvat hajuhaitat eivät sen sijaan havainnointien perusteella kulkeudu Turun keskusta-alueelle.

Miten hajujen muodostumista voitaisiin estää

Gasum Biovakka Oy:n Turun biokaasulaitoksella on aloitettu valmistelut hydrolyysireaktorin korjaamiseksi. Tavoitteena on korjata säiliö tulevien viikkojen aikana. Reikä sijaitsee säiliön päällä, joten säiliö ei vuoda, mutta säiliöstä kulkeutuu hajuja ympäristöön. Hajuhaitan odotetaan vähenevän korjaustoimenpiteiden jälkeen.

Myös Lounais-Suomen jätehuolto Oy:n hajuhaitan odotetaan vähenevän kaasunkeräysputkiston käyttöönoton jälkeen. Topinojan kaatopaikka-alueen lähistöllä hajuntarkkailua jatketaan kaikkien Topinojan alueen toimijoiden toimeksiannosta.

Edellä referoidut selvitykset kuvastavat hajuhaittojen moninaisuutta kaupunkialueella. Hajuja ei voida kokonaan poistaa, mutta selvityksissä havaitaan toisaalta päästölähteitä, joiden korjaaminen on suhteellisen yksinkertaista. Suuremmat tekniset investoinnit taas edellyttävät ongelman pidempiaikaista seurantaa, mikä edellyttää myös hyvää yhteistyötä eri viranomaisten ja toiminnanharjoittajien kesken. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen johdolla neuvotellaan lähiaikoina toiminnanharjoittajien kanssa mahdollisesti edellytettävistä toimenpiteistä hajuhaittojen vähentämiseksi.

Entistä järjestelmällisempi seuranta riittävän monipuolisin menetelmin on tarpeen ja kannattavaa, jotta tilanteisiin kyetään reagoimaan nopeasti ja määrätietoisesti. Seurannan parantamisessa kyseeseen voisivat tulla esimerkiksi

• paikkatietoanalyysit asukaspalautteista
• jatkuvat mittaukset Topinojan läheisyydessä (haisevat rikkiyhdisteet, haihtuvat orgaaniset yhdisteet)
• säännöllisesti toistettavat tutkimukset

Tällöin tulisi varmistua, että ympäristönsuojelulla on riittävät taloudelliset ja henkilöresurssit hajutilanteen seurantaan.

Va. toimialajohtaja Christina Hovi:

EhdotusKaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää merkitä selvityksen tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.