Kaupunkisuunnittelu, kaavoitus, kaavoitusarkkitehti Iina Paasikivi 26.5.2016:

Kaupunkisuunnittelun kaavoitusyksikkö on laatinut 26.5.2016 päivätyn asemakaavanmuutosluonnoksen.

Kaavan tavoitteet ja nykytilanne

Aloite päiväkotitontin muodostamiseksi Vilkkilänmäen pallokentälle lähti Stålarminkadun väistötilojen etsimisen yhteydessä ajatuksella löytää uusi päiväkodin paikka tarjottavaksi markkinoille. Kaavaprosessin kuluessa keskustan päiväkotiverkon kehittäminen on tullut ilmeisen välttämättömäksi Ruusukorttelin kehittämisen ehtona. Ruusukorttelin kaavaluonnoksessa hyväksytty tavoite asumisen lisäämiseksi vähentää kunnallisia päivähoitopaikkoja kyseisellä paikalla. Ne pitää korvata uusilla kunnallisilla hoitopaikoilla, joko tällä tontilla tai muualla keskusta-alueella.

Sivistystoimiala on esittänyt tavoitteen päiväkotipaikkojen lisäämisestä keskustassa kysynnän kasvaessa ja tarpeen löytää myös pysyviä väistötiloja. Kiinteistöliikelaitos näkee edelleen yksityisen sektorin kysynnälle kasvua ja pitää tätä paikkaa myös yksityiselle mahdollisena.

Asemakaavanmuutos on suurimmalta osin toteava, lähtee kaupungin aloitteesta rakennussuojelun toteamiseksi. Uutta maankäyttöä on päiväkotitontin muodostaminen ja pienen tontin asemakaavan ajanmukaistaminen nykyaikaista kerrostalorakentamista varten.

Kaava-alue sijaitsee Stålarminkadun ja Tervahovinkadun varrella Vilkkilänmäen puiston ympäristössä. Suunnittelualueeseen kuuluu Vilkkilänmäki-niminen puisto lähes kokonaan, kortteli V-9 Tervahovinkadun varrella, korttelit V-13 ja -14 Stålarminkadun varrella sekä Stålarminkadun katualue aina Purserinpuiston risteykseen asti.

Alueen kadut ja korttelit ovat rakennettuja. Alueella on asuinrakennusten ryhmiä, joilla on kulttuuriarvoa asuntorakentamisen malliesimerkkeinä eri vuosikymmeniltä. Osoitteessa Tapulikatu 9 on asuin-liiketontilla kerhohuoneisto (ent. kaupungin nuorisotalo) ja liikehuoneisto. Kerhohuoneistossa on aloittanut uusi yksityinen päiväkoti, 28 hoitopaikan yksikkö. Stålarminkadun päiväkoti toimii TVT Asunnot Oy:n omistamissa kerrostaloissa (”Perhetalot”). Rakennusryhmässä on myös liiketiloja, päivittäistavarakauppa erillisessä v. 1972 rakennetussa siivessä.

Vilkkilänmäelle on rakennettu Muumi-teemainen leikkipuisto, josta on tullut hyvin suosittu kohde jopa ulkopaikkakuntalaisille. Puiston reunalla on vanha, alimittainen pelikenttä, jota alueen lapset käyttävät pallotteluun. Tervahovinkatu 7:ssä on yksittäinen pientalo kerrostalotontilla. Tontin asemakaava on jäännös suuremmasta suunnitelmasta, joka on muilta osin lähiympäristössä muutettu ja toteutunut toisin.

Alueen naapurissa, Tervahovinkadun varrella on As. Oy Rivilä, matalien puurivitalojen kokonaisuus, joka on suojeltu asemakaavalla 1980-luvulla. Ympäristössä on ollut telakkateollisuuden muistojen lisäksi pienempiä työpaikkarakennuksia, jotka ovat viime vuosikymmenien aikana muuttuneet asuinkäyttöön ja tontit täydennetty kerrostaloin.

Vilkkilänmäen alittaa Turun seudun Kaukolämpö Oy:n siirtotunneli. Siitä nousee puistossa pumppaamon kautta kaksi kaukolämpöjohtoa Turku Energia Lämpö Oy:n jakeluverkostoon. Ne ovat betonielementtikanavia. Kanava on Vilkkilämäen kenttää ylemmällä tasolla. Tapulikadulta on kentän kautta talojohto tontin V-9.-5 lämpökeskukseen. Tapulikadulla on kentän kohdalla Turku Energia Sähkön muuntamo.

Kulttuuriarvot

As. Oy. Poutunmaa on Turun talo-osaston suunnittelema, vuonna 1956 rakennettu kerrostalotontti, johon liittyi kaupungin nuorisokerhon tilat. Yhtiön toinen tontti sijaitsee kulmittain Tervahovinkadun toisella puolella. Kokonaisuus on erittäin sopusuhtainen ja hyvin maaston korkeussuhteisiin sovitettu ja hyvää aikansa asuntosuunnittelua. Kerrostaloissa on roiskerapatut harmaat julkisivut tiiliyksityiskohdin ja punainen betonitiilikatto.

Stålarminkatu 27-33 on kuuden samansuuntaisen lamellitalon kokonaisuus, ns. Perhetalot (Turun Perheasunnot Oy I-II). Se on ensimmäinen täyskunnallinen vuokratalohanke. Perheasuntojen rakennuspiirustukset laadittiin Turun kaupungin talorakennusosastolla, jota luotsasi kaupunginarkkitehti Totti Sora. Rakennussuunnittelusta vastasi apulaiskaupunginarkkitehti A. S. Sandelin. Ensimmäinen kolmen talo ryhmä (Stålarminkatu 33) rakennettiin vuosina 1941–1944 ja seuraava, ryhmä 2 (Stålarminkatu 27) sotien jälkeen vuosina 1945–1949.Taloissa oli monipuolinen myymäläryhmä. Rakennusryhmä edustaa arkkitehtuuriltaan puhdasta funktionalismia.

Asemakaavaratkaisu tehtiin vuoden 1932 asemakaavanmuutoksella. Korttelien muodossa näkyy edellisten asemakaavojen muotokieli. Rakennusten alkuperäinen funktionalistinen ilme on korjauksissa hämärtynyt, kun julkisivuja on uusittu ja räystäitä pidennetty. Kokonaisuus on kuitenkin kaupunkikuvallisesti arvokas todistus Turun asuntotuotannon tärkeistä vaiheista.

Sekä As. Oy. Poutunmaan että ns. Perhetalojen tontit ovat asuntotuotannon ja asuntoreformin tärkeitä todistuskappaleita ja muodostavat suurempaa kokonaisuutta, joka tekee Martin kulmakunnasta erityisen kiinnostavan kaupunkiympäristön.

As. Oy. Vilkkilä on vuonna 1925 valmistunut arkkitehti Alex. Nyströmin suunnittelema neljän asuinrakennuksen puutalopiha. Rakennusryhmä on kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokas, ehjä kokonaisuus.

Suunnittelutilanne

Alue on voimassa olevassa yleiskaavassa 2020 esitetty kerrostalovaltaisena asuntoalueena.

Vireillä olevaa yleiskaavoitusta varten Turun Museokeskus on inventoinut keskustan rakennuskannan. Sen perusteella on yleiskaavan valmistelussa arvotettu kulttuurihistoriallisia arvoja ja muodostettu tavoitteita rakennussuojelulle.

Alueen voimassa olevat asemakaavat vastaavat rakentunutta tilannetta. Asemakaavanmuutoksen alue on rajattu niin, että kaduilla ja puistoissa voimassa olevat eri aikojen asemakaavojen jäännösosat voidaan korvata yhtenäisellä asemakaava-alueella.

Suunnittelun vaiheet ja osallistuminen

Asemakaavan laadinta perustuu Tervahovinkatu 7 tontin haltijan aloitteeseen ja Kiinteistöliikelaitoksen aloitteeseen päiväkotitontin muodostamiseksi.

Päiväkodin sijoittamisesta Vilkkilänmäkeen on laadittu kaupungin aloitteesta Oulun yliopiston arkkitehtuurin tiedekunnassa diplomityö 2015 (Katariina Knuuti: Vilkkilänmäen päiväkoti – Paikkoja lapsuudelle).

Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta merkitsi osallistumis- ja arviointisuunnitelman tiedoksi 12.1.2016  § 8.

Ennen OAS:n ja kaavoituksen valmistelun sopimista lähettiin, 22.10.2015, aloitteesta tieto alueen kiinteistönomistajille. TVT Asunnot Oy, As. Oy Poutunmaa ja As. Oy. Vilkkilä saivat tiedon suunnitelmista ja esittelivät omat lähtökohtansa kaavoitukselle.

Kaava kuulutettiin vireille vuoden 2015 kaavoituskatsauksessa. Vireilletuloilmoitus lähetettiin 2.2.2016, jossa oli kutsu asukastilaisuuteen.

Alustavaa luonnosta esiteltiin asukastilaisuudessa 29.2.2016. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja asukastilaisuuden perusteella alustavista suunnitelmista saatiin 15.3. mennessä 16 mielipidettä.

Luonnosta on valmisteltu Tervahovinkatu 7 tontin osalta tontinhaltijan asemakaavoituksen reunaehtojen pohjalta teettämän tontinkäyttösuunnitelman perusteella yhdessä tontinhaltijan kanssa naapureita kuullen.

Päiväkodin tontin muodostusta on suunniteltu yhdessä Kiinteistöliikelaitoksen, sivistystoimialan varhaiskasvatuksen ja strategisen tilojenkäytön yksikön kanssa. Turku Energia Lämpö Oy teki arvion kaukolämpökanavan siirron kustannuksista. Vesiliikelaitos on ilmoittanut johtokustannukset. Kadunsuunnittelupäällikkö on tehnyt arvion kadunrakentamisen kustannuksista.

Esitetyt mielipiteet

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä yleisötilaisuudessa esitettyjen alustavien luonnossuunnitelmien perusteella alueen asukkaat ja yhtiöt ovat esittäneet kannanottoja yhteensä 16 kpl.

Yleisötilaisuudessa ja kirjallisissa kannanotoissa kaikki kantavat huolta päiväkodin saattoliikenteen aiheuttamasta ympäristöhaitasta. Saattoliikenne nähdään ruuhkautuvan päättyvällä Tapulikadulla, kun ympäristössä on nykyiselläänkin useita päivähoidon yksiköitä. Kadunvarsipysäköinti vähenisi asukkailta, joilla ei ole tonteilla autopaikkoja.

Päiväkodin sijoittaminen puistoon aiheuttaa vastustusta sen takia, että se vähentää puiston käytettävyyttä ja puiston luontoarvoja. Avoin pallokenttä on vapaasti ympäristön käytettävissä nykyisellään. Kulku puistoon halutaan turvata kaikille, myös erityisen paljon puistossa liikkuville koirille. Leikkipihoja ja puistoja nähdään ympäristössä olevan riittävästi.

Ennen muuta päiväkodin sijoittaminen nykyiselle pallokentälle haittaa As. Oy. Poutunmaan ensimmäisten kerrosten asukkaita. Asuintalo on noin 75 cm pallokenttää alempana, jolloin matalakin rakennus pimentää ja heikentää näkymiä.

Päiväkodin sijoittamista ylipäätään pidetään vääränä, koska sitä suunnitellaan keskustan päiväkotina eikä sen perusteluna ole vain lähiympäristön päiväkotitarve.

Tervahovinkatu 7 tontin rakentamista 7-kerroksisena nyt yksikerroksisen pientalon tontille vastustetaan näkymien menetyksen, liian lähelle tulevan rakentamisen ja autopaikkojen kysynnän lisääntymisen takia.

As. Oy. Poutunmaa on sitä mieltä, ettei sen omistamia 1950-luvun kerrostaloja tulisi määritellä suojelukohteiksi. TVT Asunnot Oy on samoin suhtautunut ns. Perhetalojen suojeluun varauksella alustavassa keskustelussa.

Yksi kannanotto puoltaa päiväkodin sijoittamista suojaisaan paikkaan puiston kupeelle, pääväylän lähelle hyvänä ratkaisuna. Joissakin kannanotoissa puolletaan päiväkotien rakentamista, kunhan liikenne saadaan järjestetyksi turvallisesti.

Martinrantaseura ry. puoltaa ns. Perhetalojen ja puutalojen suojelua ja pitää Tervahovinkatu 7 täydennysrakentamista sinänsä hyväksyttävänä, kunhan suunnittelussa rakennus sovitetaan ympäristöön haittaamatta naapurien yksityisyyttä. Seura vastustaa päiväkotitontin suunnittelua Vilkkilänmäkeen sen aiheuttaman kohtuuttoman haitan takia. 

Asemakaavanmuutosluonnos

Asemakaava-alueen rajaus on tehty asiasisällön lisäksi asemakaavakartalla olevien jäännöskaavojen poistamiseksi.

Päiväkotitontti

P-1: ”Palvelurakennusten korttelialue. Alueelle saa rakentaa lasten päiväkodin tai vastaavaa palvelurakentamista. Rakennuksen tulee täydentää ympäristön kaupunkikuvaa arvokkaalla tavalla. Erityistä huomiota on kiinnitettävä rakennuksen sovittamiseen maaston korkeussuhteisiin. Rakennus tulee suunnitella matalana erityisesti tontin V-9.-5 suuntaan.”

Mitoituksen lähtökohtana on diplomityön selvitys päiväkotitontin sijoittamisesta Vilkkilänmäelle. Viisiryhmäinen päiväkoti n. 1200 k-m² ja pihan tarve vähintään 1200 m² näyttää olevan suurin mahdollinen kokonaisuus. Tontin pinta-ala on 3670 m². Vilkkilänmäen leikkipaikkaa käytetään jo nykyisellään päiväkotiryhmien leikkipaikkana yleisen käytön ohella. Sen varaan ei voi mitoittaa uutta päiväkotirakentamista.

Rakennus ei mahdu kokonaan yhteen kerrokseen. Maasto sovittaen paikalle saadaan monimuotoinen rakennus, jossa eri ikäryhmien pihat voivat rajautua rakennusmassan eri puolille. Päiväkodin rakennusala on seuraavassa esitettyjen suunnitteluratkaisujen perustella muutettu alustavista suunnitelmista siihen suuntaan, että rakennusta tulee arkkitehtonisesti ajatella pikemminkin paviljonkina puistossa, kuin ruutukaavan kaupunkirakennetta täydentävänä kadunvarsirakennuksena.

Kiinteistöliikelaitos on pitänyt toivottavana, että käyttötarkoitusta ei rajata yksinomaa päiväkotia varten. Päiväkodin ympäristövaikutus saattoliikenteineen on suurempi kuin jokin muu mahdollinen palvelutoiminta. Vaikutus kohdistuu kuitenkin päiväaikaan.

Asuntoyhtiön pelastustie on turvattava päiväkotitontilla. Rakennusala on rajattu ja suunnattu niin, että rakennuksen julkisivu ei tulisi kohtisuoraan kerrostalon eteen ja asuntojen näkymä puistoon säilyy. Rajalle määrätään matala istutusrakenne, jolla päiväkodin pihan näkyminen ensimmäisen kerroksen asuntoihin rajataan.

Alustava liikennesuunnitelma Tapulikadulle osoittaa kohtisuoria pysäköintipaikkoja molemmin puolin katua, 3,25 leveät jalkakäytävät ja suojatien nykyiselle paikalle, vastapäisen naapurin pihaportin kohdalle. Tämä kaikki edellyttää katutilan leventämistä nykyisestä n. 5 m.

Rakentamisen vieminen mahdollisimman etäälle kerrostalon ikkunoista edellyttää kaukolämpökanavan siirtämistä pumppaamolta lähtien. Vilkkilänmäkeen ja rakennetulle leikkipaikalle tulee järjestää Tapulikadulta kulkuyhteys tontin läpi. Suunnitelmassa kulku on siirretty kaukolämpökanavan kohdalla. Kulkuyhteydelle on syytä antaa nimi, jotta sen julkinen luonne on selvä.

Leikkikentäksi varattu erillinen piha-alue (vk) tulee aidata maaston muotoihin sovittaen ja rakentaa leikkipihaksi hävittämättä maaston piirteitä ja kasvavia puita.

Turku Energia Lämpö Oy on laskenut siirrolle teoreettisen hinnan 62 900 €.

Vesiliikelaitoksen ilmoituksen mukaan tontin liittäminen verkostoon maksaa noin 100 000 €. Katurakenteen muutos maksaa arviolta 50 000 €. Lisäksi tulee rakentaa pelastuskelpoinen kulkuyhteys Vilkkilänmäelle tontin läpi. Kiinteistöliikelaitoksen käsityksen mukaan kynnysinvestointeja ei voida pitää niin korkeina, ettei hanketta pitäisi jatkaa. Hintahaarukka sopii myös yksityiselle toimijalle. Kustannuksissa pitää varautua myös paikan lähtökohtien edellyttämään yksilölliseen rakennussuunnitteluun ja rakentamiseen.

Kerrostalotontti

AK-1: Asuinkerrostalojen korttelialue. Alueelle saa rakentaa liiketilaa kaduntason kerrokseen.

Määräyksillä ohjataan julkisivujen väritystä ja laatua ympäristön väri- ja materiaalimaailmaan sovittaen sen perusteella, minkälaisia vaihtoehtoja hankearkkitehti on esittänyt.

Naapureitten yksityisyyden suojaamisen ja ikkunanäkymien kannalta on aiheellista määrätä uuden talon ulko-oleskelutiloista:

”Oleskeluparvekkeet tulee lasittaa rakennusvaiheessa. Kaidemateriaalin tulee rajata suoraa näkymää parvekkeelta naapurien pihoihin. Rakennuksen ensimmäisen ja toisen kerroksen ulko-oleskelutilojen tulee olla rakennusrungon sisään vedettyjä tai muuten niin järjestetty, ettei naapurirakennuksen suoraa ikkunanäkymää peitetä.”

Tontin pinta-ala on 616 m². Rakennusoikeus on 1800 k-m² ja kerrosluku 7. Hakija esitti 1900 k-m² perusteluna rakentamistalous. Tontin voimassa olevan kaavan mukainen rakennusoikeus on 1540 k-m². Ehdotetulla kerrosalalla 1800 tonttiteholuvuksi muodostuu e = 2,9. 100 m² nipistäminen esitetystä kerrosalasta johtuu määräyksestä, jolla pyritään turvaamaan pihatason väljyyttä naapurien suuntaan. Rakennuksen ylin korkeus ei saa ylittää naapurin räystäslinjaa. Rakennusala jatkaa Poutunmaan päädystä ja kääntyy kiinni kadun reunaan. Kulkuaukko pihalle on välttämätön myös As. Oy. Poutunmaan pelastustien järjestämiseksi. Tonttien jätteitten keräily voidaan järjestää yhteisiin keräilyastioihin.

Autopaikkoja tulee rakentaa 1/110 k-m², 16 kpl. Ympäristössä, 2006 kaavoitetuilla tonteilla on edellytetty 1 ap/ 80 asuink-m². Alueella rakennuskanta on 1950-luvulta tai vanhempaa eikä näillä tonteilla ole autopaikkoja pihalla, mikä tarkoittaa kadunvarsipaikkojen kysyntää. Autopaikat saadaan mahtumaan yhteen kellaritasoon tontille. Ajo kellarin tasolle voidaan parhaiten järjestää tontin alareunasta. Maanalaista autopaikka-aluetta on ehdotettu laajennettavaksi As. Oy. Poutunmaan pihalle ja kulkuoikeus sinne yhteisjärjestelyllä AK-tontin kautta. Maanalainen pysäköintitilojen rakentaminen ei ole rakentamistaloudellisesti kannattavaa, mutta isompi kokonaisuus yksin kulkuväylin saattaisi rakentamistilanteessa muodostua kannattavaksi.

AK/s -1: Asuinkerrostalojen korttelialue, jolla ympäristö säilytetään.

Alueelle saa sijoittaa liike- ja palvelutilaa kaduntason kerrokseen.

Määräyksillä pyritään varjelemaan tonttien pihakasvillisuutta ja rakenteita.

Kortteleiden 13 ja 14 tontteja on laajennettu Vilkkilänpuiston suuntaan n. 5 metriä niin, että sisäänkäynnit ovat omalla tontilla. Muuten asemakaavanmuutos on lähinnä toteava.

Suojelumääräys kerrostaloille (sr-1) toteaa vain, että rakennusta ei saa purkaa. ”Mahdollisten välttämättömien julkisivumuutosten tulee sopia rakennuksen tyyliin.” Omistajat olivat kriittisiä suojelun suhteen, koska rakennuksia on korjattu eivätkä ne ole antikvaarisesti autenttisessa asussa. Tämä ei kaupunkikuvan kannalta ole suojeluperustetta kumoava tilanne.

A/s-1: Asuinrakennusten korttelialue, jolla ympäristö säilytetään.

Asemakaavalla määrätään tontin rakennukset suojelluksi sr-2, rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaina rakennuksina. Suojelumääräys noudattelee vastaavien puutalotonttien kaavamääräyksiä. Tontin ”puutarhamaa” alue on merkitty istutettavaksi tontin osaksi. Käytännössä tämä rakentamatta jätetty tontin osa on Vilkkilänmäen kallioista rinnettä. Mitään täydennysrakentamista ei ole kyseiselle alueelle mahdollista osoittaa hävittämättä pihapiirin arvoja. Asuntoyhtiö on aiemmin ollut aloitteellinen rakennussuojelun saamiseksi tontille.

ET-1 Turku Energia Sähköverkot Oy tarvitsee muuntamotontin Vilkkilänmäen kentän kohdalla olevan muuntamon tilalle.

VP Vilkkilänmäki-puisto on yksi Turun korkeista kallioista. Kaavakartalle on ohjeellisella rajauksella osoitettu leikkipaikka, jonne johtava kulkuyhteys on tärkeä osa kaavaratkaisussa ja se tulee nimetä. Puiston alalle on piirretty myös johtorasitteet ajantasa-asemakaavan johdonmukaisen kuvauksen takia. Vilkkilänpuisto on korttelien 13 ja 14 välissä. Sille on aiemmissa kaavoissa näytetty muotokuvio, joita ei nykyisen kaavoituskäytännön mukaan ole tarpeen osoittaa, koska puistosuunnitelmat hyväksytään erikseen. Puistossa on puolipyöreä täytetty muoto ja leikattu pensasaita. Puistoa on pienennetty 5 m kummaltakin tontin rajalta rakennetun tilanteen mukaisesti.

Stålarminkadun katualueella oleva istutuskuvio merkitään kaavaan istutettavana katualueena puuriveineen. Se on voimassa olevassa asemakaavassa nimetön puistoalue. Muoto periytyy aikaisempien kaavoitusvaiheiden arkkitehtonisista tavoitteista ja on tärkeä osa kaupunkikuvaa Stålarminkadun Perhetalojen kohdalla. Muuten Stålarminkadulle on merkitty istutetut puurivit.

Stålarminkadun liikennejärjestelyjä tarkastellaan osana Kakskerrantien ja Stålarminkadun yleissuunnitelmaa.

Liite 1Luonnoskartta 26.5.2016

Oheismateriaali 1OAS-vaiheesta ja alustavasta luonnoksesta annetut mielipiteet

Oheismateriaali 2Mielipide Asunto Oy Poutunmaa 6.6.2016

Oheismateriaali 3Mielipide As Oy Poutunmaan hallituksen puheenjohtaja 6.6.2016

Toimialajohtaja Markku Toivonen:

EhdotusKaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää hyväksyä 26.5.2016 päivätyn luonnoksen laadittavan asemakaavaehdotuksen ”Vilkkilänmäki” pohjaksi.

PäätösAsia pantiin pöydälle Koiviston Sandelinin kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Lisäksi lautakunta päätti pitää kaava-alueella katselmuksen 14.6.2016 ennen kokousta. Katselmukselle lähdetään klo 14.30 Puolalankadulta.

Eklund ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi.

Pöydältä 7.6.2016 § 166.

PäätösEhdotus hyväksyttiin. Päätös asiassa tehtiin äänin 11-2.

Sandelin teki Koiviston kannattamana muutosehdotuksen.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä päätökseksi tulleen esittelijän ehdotuksen puolesta äänestivät Aaltonen, Ekroth, Hellstén, Hyyppä, Meltovaara, Muurinen, Ruohonen, Röberg, Sundqvist, Tommola ja Vierimaa.

Sandelinin ehdotuksen puolesta äänesti hänen lisäkseen Koivisto.

Sandelinin muutosehdotus oli seuraava:

Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää muuttaa Asemakaavanmuutosluonnos; "Vilkkilänmäki" (V) 005 kaupunginosa (os. Tervahovinkatu, Tapulikatu, Stålarminkatu ym.) (14/2015) (Ks) siten, että P-1-korttelin päiväkodin rakennusoikeus ja-ala määritellään n. 50 paikkaiselle lapselle ja rakennuksen asemoinnissa huomiodaan näkymät As. Oy Poutunmaan kerrostalosta. Tervahovinkatu 7:n AK-1-korttelin osalta kaava saatetaan vastaamaan nykytilaa.

Perustelut:

Kaava-alueella on tällä hetkellä kolme lasten päiväkotia, eikä lähialueella ole tarvetta luonnoksessa esitetyn kokoiselle päiväkodille. Kaava-alue on päiväkodin saattoliikenteen järjestämisen näkökulmasta ongelmallinen ja aiheuttaa turvallisuusriskin lisäksi huomattavan rasitteen alueelle.

Eklund ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi.

Paikalla suoritettiin katselmus ennen kokousta.