Kaupunkisuunnittelu, kaavoitusyksikkö, kaavasuunnittelija Marja Westerlund 6.6.2016:

Vasaramäen 023. kaupunginosan Marjamaanpuiston virkistysalueen ja Mustikkatien katualueen osille laadittu asemakaavanmuutosehdotus on päivätty 16.6.2015. Lausuntojen perusteella sitä on muutettu 16.11.2015 ja 6.6.2016 sekä kaupunginvaltuuston päätöksen johdosta 14.4.2016.”Mustikka” (4/2015).

Lähtökohdat

Kiinteistöliikelaitos on 20.8.2013 tehnyt aloitteen asemakaavanmuutoksesta. Aloitteessa esitetään tonttitarjonnan lisäämistä tiivistämällä ja tehostamalla yhdyskuntarakennetta kaupungin omistamalla Marjamaanpuiston alueella.

Turun yleiskaava 2020:ssä kaavanmuutosalue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP), jossa aluetta varataan pääasiassa pientalovaltaiselle asumiselle, ympäristöön soveltuvien työtilojen, virkistyksen, palvelujen ja alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon sekä liikenteen käyttöön.

Kaavanmuutosalueella on voimassa asemakaava 63/1958, joka on tullut voimaan 4.1.1960. Siinä suunnittelualue on osoitettu virkistysalueeksi (P) ja jalankulkuliikennettä varten varatuksi katualueeksi (Kj).

Muutoksen kohteena olevalla Marjamaanpuiston alueella sijaitsee v. 1947 valmistunut talousrakennus. Se on toiminut kaupungin Kiinteistöliikelaitoksen taukotilana, mutta on poistumassa tästä käytöstä. Alueella on useita yhdyskuntatekniseen huoltoon liittyviä rakenteita, kuten kaukolämmön ja vesijohdon runkolinjat sekä sähkö- ja tietoliikennekaapeleita ja Vaapukkatien varrella oleva ns. puistomuuntamo.

Marjamaanpuisto on nurmetettu ja sille on ryhminä istutettu puita ja pensaita. Puiston hoitoluokitus on käyttö- ja suojaviheralue (A3); tavoitteena puistomaisen yleisilmeen säilyttäminen ja ulkoiluedellytysten turvaaminen.

Kaavaprosessin vaiheet ja vuorovaikutus

Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta merkitsi 10.3.2015 § 81 kaavanmuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman tiedokseen. Osallisille asemakaavanmuutoksen vireilläolosta tiedotettiin 11.3.2015 kirjeitse, vireilläolosta on lisäksi tiedotettu 14.3.2015 julkaistulla kuulutuksella.

Vireilletulovaiheessa jätettiin kolme viranomaispalautetta ja 19 kpl mielipiteitä. Niiden tiivistelmät vastineineen ovat luettavissa kaavaselostuksen sivulta 8 alkaen.

16.6.2015 päivätty asemakaavan muutosehdotus pidettiin julkisesti nähtävillä 3.8. - 1.9.2015 välisenä aikana. Muistutuksia jätettiin kaksi, mutta niiden perusteella kaavaehdotukseen ei tehty muutoksia. Samaan aikaan nähtävilläolovaiheen kanssa käytiin kaavaehdotuksen lausuntokierros. Lausuntojen perusteella kaavakarttaa muutettiin pvm. 16.11.2015. Lausuntojen ja muistutusten tiivistelmät vastineineen löytyvät selostuksen sivulta 13 alkaen.

Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta jätti 24.11.2015 § 349 pöydälle 16.6.2015 päivätyn ja lausuntojen johdosta pvm 16.11.2015 muutetun kaavaehdotuksen, hyväksyen sen 1.12.2015 § 366.

Kaupunginvaltuusto jätti 16.6.2015 päivätyn ja lausuntojen johdosta pvm 16.11.2015 muutetun kaavaehdotuksen 14.12.2015 § 213 pöydälle, palauttaen sen uuteen valmisteluun 25.1.2016 § 7.

Kaupunginhallitus ohjeisti kaupunginvaltuuston päätöksen täytäntöönpanopäätöksessä 1.2.2016 § 50 kaavan uutta valmistelua siten, että kaavaehdotusta on kevennettävä ja liikennejärjestely on arvioitava uudelleen.

16.6.2015 päivätty ja 16.11.2015 lausuntojen sekä kaupunginvaltuuston palautuspäätöksen johdosta päivämäärällä 14.4.2016 muutettu asemakaavaehdotus asetettiin uudelleen nähtäville 2. - 31.5.2016 väliseksi ajaksi. Samalla siitä pyydettiin lausunnot 30.5.2016 mennessä.

Muistutuksia jätettiin yksi, mutta sen johdosta kaavakarttaan ei tehty muutoksia. Ympäristötoimialan rakennusvalvonnan lausunnon johdosta kaavaehdotuksen erillispientalojen korttelialueelle lisättiin pvm. 6.6.2016 määräys: ”Kellarikerrosta ei saa rakentaa.” Kyseinen lisäys ei edellytä kaavaehdotuksen asettamista uudelleen nähtäville.

Sekä lausuntojen että muistutusten tiivistelmät vastineineen löytyvät selostuksen sivulta 18 alkaen.

Asemakaavan kuvaus

Kaavanmuutosalueen lounaisreunassa olevalta Mustikkatie – Blåbärsvägen nimiseltä katualueelta on jo olemassa kaksi tonttiliittymää. Siksi sen käyttötarkoitus muutettiin jalankulkua ja pyöräilyä varten varatuksi kaduksi, jolla tontille ajo on sallittu (pp/t). Katualue myös levennettiin 5 m:stä 8 m:iin, jotta esim. talviaikainen kunnossapito lumitiloineen saadaan asianmukaisesti hoidettua.

Kirsikkatien varrella olevan korttelin 27 jatkeeksi osoitettiin 1740 m²:n suuruinen erillispientalojen korttelialue (AO-1). Kaavan yhteydessä hyväksyttävällä tonttijaolla korttelialueelle muodostetaan kaksi tonttia, tontit 10 ja 11.

Tonteille merkittiin rakennusalat, joille saa rakentaa 160 k-m²:n suuruiset julkisivuiltaan enintään 5,5 m korkeat ja kerrosluvultaan Iu3/5 olevat asuinrakennukset. Niihin ei saa rakentaa kellarikerrosta, koska tonttien padotuskorkeus suhteessa katuun on liian matala. Asuinrakennusten katon harjansuunta määrättiin samaksi kuin Kirsikkatien eteläpuolella olevissa asuinrakennuksissa on. Kattojen tulee olla avoräystäisiä 2-lappeisia satulakattoja, joiden kaltevuus on n. 30 astetta.

Tonttien kaakkoisosiin osoitettiin väljästi rakennusalat 40 k-m²:n suuruista yksikerroksista talous- ja/tai autosuojarakennusta varten (t-1). Rakennusten kattojen tulee olla avoräystäisiä 2-lappeisia satulakattoja tai avoräystäisiä pulpettikattoja.

Korttelialueen rakennusten pääasiallisen julkisivumateriaalin tulee olla vaalea rappaus tai vaalealla värisävyllä peittomaalattu yhdensuuntainen laudoitus. Asuinrakennusten kuistit ja katokset saavat pihan puolella ylittää rakennusalarajan.

Korttelialueen tontit tulee soveltuvin osin aidata muotoon leikattavin pensasaidoin ja katualueita vasten niille on merkitty istutettavat alueen osat pois lukien tontin 11 pohjois- ja koillisrajalla olevasta kaukolämpölinjasta johtuva johtoa varten varattu alueen osa. Autopaikkoja tonteilla tulee osoittaa kaksi asuntoa kohti.

Vaapukkatien varrella olevaa sähkömuuntamoa varten merkittiin 50 m²:n suuruinen yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue enintään 25 k-m²:n suuruista muuntamoa varten (ET-1).

Marjamaanpuiston alue pienenee edellä mainituista syistä johtuen 2149 m², mutta se tulee edelleen palvelemaan asukkaiden ympärivuotisia virkistystarpeita lähes entiseen tapaan.

Kaavanmuutos täydentää lähiympäristöään mielekkäästi, sillä sen kaavamääräyksissä on otettu huomioon lähialueen arkkitehtoninen tyyli ja mittakaava mukaan lukien käytetyt rakennus- ja aitamateriaalit.

Selostuksen sivulta 19 alkaen on esitetty asemakaavaratkaisun tarkempi kuvaus perusteineen ja se millaisia vaikutuksia kaavan toteuttamisella on.

Sovelletut lainkohdat

Maankäyttö- ja rakennuslaki 52 §, 54 §, 55 §, 57 §, 59 §, 62 §, 63 §, 65 §, 66 § ja 82 §.

Maankäyttö- ja rakennusasetus 24 §, 25 §, 27 §, 28 §, 30 §, 31 §, 32 § ja 32a §.

Liite 1Selostus "Mustikka"

Liite 2Tilastolomake "Mustikka"

Liite 3Kartta "Mustikka"

Oheismateriaali 1Kaavaehdotuksesta annetut lausunnot

Oheismateriaali 2Muistutus 30.4.2016

Toimialajohtaja Markku Toivonen:

EhdotusKaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää hyväksyä 16.6.2015 päivätyn ja 16.11.2015, 14.4.2016 sekä 6.6.2016 muutetun asemakaavanmuutosehdotuksen ”Mustikka”. Asemakaavanmuutoksen yhteydessä hyväksytään sitovat tonttijaot VASARAMÄKI 27.-10 ja 11 sekä 69.-1.

PäätösEhdotus hyväksyttiin. Päätös asiassa tehtiin äänin 11-2.

Sandelin teki Koiviston kannattamana hylkäysehdotuksen asemakaavamuutoksen hylkäämiseksi.

Suoritetussa nimenhuudossa päätökseksi tulleen esittelijän ehdotuksen puolesta äänestivät Aaltonen, Ekroth, Hellstén, Hyyppä, Meltovaara, Muurinen, Ruohonen, Röberg, Sundqvist, Tommola ja Vierimaa.

Sandelinin ehdotuksen puolesta äänesti hänen lisäkseen Koivisto.

Sandelinin hylkäysehdotus oli seuraava:

Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää, että Asemakaavanmuutos- ja tonttijakoehdotus "Mustikka", Vasaramäki (os. Kirsikkatie, Mustikkatie ja Vaapukkatie) (4/2015) (Ks) hylätään.

Perustelut:

Asemakaavanmuutosehdotus pienentää huomattavasti yhtenäistä puistoaluetta ja heikentää alueen miljöötä. Asemakaava on yleisen edun vastainen. Kaupungin on lopetettava puistoja nakertavien kaavojen valmistelu. Asemakaavanmuutos ei ole vaikutuksiltaan vähäinen, joten sitä ei voida hyväksyä pelkällä lautakunnan päätöksellä.