vt. ympäristönsuojelujohtaja Olli-Pekka Mäki 16.2.2016:

Kuutoskaupunkien ekologisen kestävyyden indikaattorit 2011–2014 on kolmas yhteenveto Suomen kuuden suurimman kaupungin yhteisesti sopimista kestävän kehityksen indikaattoreista.

Yhteenvedon tarkoituksena on indikaattoritietojen esittämisen ohella tarkastella indikaattoreiden käyttökelpoisuutta ja kehittämistarpeita. Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan, Turun ja Oulun yhteisten kestävän kehityksen indikaattoreiden seuranta käynnistyi vuonna 2004, ja yhteistyö kaupunkien ympäristötyön vaikuttavuuden mittaamiseksi on jatkunut säännöllisenä.

Yhteisesti valitut indikaattorit painottuvat ekologiseen kestävyyteen ja sisältävät myös ympäristötoiminnan taloudelliset tunnusluvut. Tunnuslukujen tietojen kokoamista on kehitetty ja lukuja on saatu aikaisempaa vertailukelpoisemmiksi. Osasta indikaattoreita on tiedon puutteellisuuden vuoksi jouduttu luopumaan, mutta toisaalta mukaan on otettu myös uusia mittareita. Indikaattoreita valittaessa on pyritty välttämään liikaa päällekkäisyyttä kaupunkien muiden raportointien kanssa ja siksi esim. vuonna 2007 indikaattorikokoelmaan valittujen sosiaalisen kestävyyden indikaattoreiden vertailusta luovuttiin. Yhteisten mittareiden ohella kaupungeilla on myös omia mittareita, joiden vertailu muiden kaupunkien kanssa ei ole tarkoituksenmukaista tai edes mahdollista.

Kuutoskaupunkien yhteistyö kestävän kehityksen raportoinnin yhtenäistämiseksi ja toimivien indikaattoreiden löytämiseksi on edesauttanut kaikkia kaupunkeja kehittämään raportointiaan. Kaikille ympäristöasioita kuvaaville tiedoille ei voida asettaa tarkkoja lukuarvoja tai tavoitteita, mutta kehityssuunnan tunnistaminen on jo askel eteenpäin. Pyrkimys kaupunkien väliseen vertailukelpoisuuteen on osoittautunut yllättävän vaikeaksi ja vaatii edelleen kehittelyä. Oman haasteensa työlle antaa kaupunkien palvelurakenteiden muutokset, liikelaitosten yhtiöittäminen sekä kuntaliitokset.

Yhteenveto tuloksista

Raportin tulokset osoittavat, että monen indikaattorin osalta kuutoskaupungit ovat hyvin samankaltaisia eikä toimintatavoissa ole osoitettavissa suuria eroja. Kasvihuonekaasupäästöt ovat kaikissa kaupungeissa tarkastelujakson aikana jonkin verran laskeneet. Kokonaispäästöihin samoin kuin energiankulutukseen vaikuttaa Oulussa muita kaupunkeja merkittävämmin energiaintensiivinen teollisuus.

Rakentaminen kohdistuu kaikissa kaupungeissa miltei kokonaan asemakaava-alueille. Yhdyskuntarakenteen tiiviys on Helsingissä selvästi muita kaupunkeja korkeampi ja Oulussa selvästi muita kaupunkeja alhaisempi. Virkistysalueiden osuus asemakaava-alueilla on Turussa suurin. Espoon korkea luonnonsuojelualueiden osuus erottuu muista kaupungeista. Palveluiden saavutettavuudessa ei ole suuria eroja kaupunkien välillä, ja muutosta kuluneiden viiden vuoden aikana on tapahtunut vähän.

Kaupungin omistamien rakennusten sähkön-, veden- ja lämmönkulutuksessa ei ole tapahtunut merkittävää laskua tarkkailujakson aikana. Ilmanlaatua voidaan joistakin kaupunkikohtaisista eroista huolimatta pitää hyvänä eikä raja-arvo ylityksiä ole yksittäisiä poikkeustilanteita lukuun ottamatta todettavissa. Jätevesikuormitus on pysynyt alhaisella tasolla.

Kaatopaikalle sijoitetun jätteen määrä on laskenut merkittävästi pääkaupunkiseudulla ja Oulussa jätteenpolttolaitosten valmistumisen myötä. Turussa, missä polttolaitos on ollut jo kauemmin, määrät ovat pysyneet alhaisina. Tampereella poltto käynnistyy vuonna 2016.

Autoistumisen määrä on Helsinkiä lukuun ottamatta entisestään kasvanut. Helsinki poikkeaa muista kaupungeista myös joukkoliikenteen osalta sekä matkojen määrissä että asukkaiden tyytyväisyydessä joukkoliikenteen palveluihin. Erilaisia toimenpiteitä pyöräilyn edistämiseksi on tehty kaikissa kaupungeissa.

Ympäristökasvatuksessa on tapahtunut edistystä. Vihreä lippu -koulujen ja -päiväkotien määrä on tasaisesti kasvanut kaikissa kaupungeissa ja ollut erityisen aktiivista Oulussa. Ekotukitoiminta on käynnistynyt kaikissa kaupungeissa ja kasvanut eniten Espoossa ja Vantaalla.

Taloudellisten tunnuslukujen vertailu kaupunkien kesken on osoittautunut vaikeaksi. Ympäristötilinpidon sisältö eri kaupungeissa vaihtelee mm. kaupunkien omistajapolitiikasta ja palvelujen tuottamisesta johtuen.

Oheismateriaali 1Kuutoskaupunkien kestävän kehityksen indikaattorit 2011-2014

Toimialajohtaja Markku Toivonen:

EhdotusKaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta merkitsee raportin tiedoksi ja lähettää sen edelleen tiedoksi kaupunginhallitukselle.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Vt. ympäristönsuojelujohtaja Olli-Pekka Mäki esitteli asiaa kokouksessa.