Kaupunkisuunnittelu, kaavoitusyksikkö, kaavasuunnittelija Marja Westerlund 10.2.2016:

Itäharjun 012. kaupunginosan kortteliin 76 ja Mikkolanmäen virkistysalueen osalle on laadittu asemakaavanmuutosehdotus, päivätty 11.11.2015. Sitä on lausuntojen vuoksi muutettu 10.2.2016 ”Jaanin paloasema” (12/2015).

Lähtökohdat

Kiinteistöliikelaitos on 7.6.2015 tehnyt aloitteen asemakaavan muuttamisesta. Sen taustalla on Suomen Hoivatilat Oy:n päiväkotihanke. Kaavanmuutosalue sijaitsee Jaanintien, Teollisuuskadun, Karjaan radan ja Itäharjun teollisuusalueen rajaamalla alueella, joka on kaupungin omistuksessa.

Teollisuuskadun varrella sijaitsevalla tontilla on v. 1968 valmistunut yksikerroksinen, puuverhoiltu Jaanin paloasema, joka toimii tällä hetkellä ambulanssien tukikohtana. Rakennus on liitetty kaukolämpöverkostoon, jonka linja sijaitsee tontin ja radan välisellä virkistysalueella. Teollisuuskadun varrella lähellä Jaanintien risteystä on Turku Energia Sähköverkot Oy:n peltinen ns. puistomuuntamo.

Muu osa kaavanmuutosalueesta kuuluu laajempaan Mikkolanmäen virkistysalueeseen. Suunnittelualueella sijaitsevan alueen virkistyksellinen merkitys on vähäisempi verrattuna Teollisuuskadun toisella puolella luonnontilaisena metsäisenä mäkenä jatkuvaan virkistysalueen osaan, joka on osa laajempaa viherverkostoa.

Turun yleiskaava 2020:ssä alue on osoitettu palvelujen ja hallinnon työpaikka-alueeksi (PK) sekä pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP).

PK-alueella aluetta varataan pääasiassa toimistojen, liikkeiden ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman tuotannon, asumisen sekä virkistyksen, julkisten palvelujen ja hallinnon sekä alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön.

AP-alueella aluetta varataan pääasiassa pientalovaltaiselle asumiselle sekä ympäristöön soveltuvien työtilojen, virkistyksen, palvelujen sekä alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön.

Alueella voimassa olevissa asemakaavoissa 5/1963, 28/1964 ja 55/1991 kaavanmuutosalue on osoitettu puistoalueeksi (P ja VP) sekä yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y), jonka käyttötarkoitus on paloasema ja jonka rakennusoikeus on 450 k-m².

Liikennevirasto on Pöyry Oy:llä teettänyt Salo – Turku väliä koskevan 10.1.2010 päivätyn kaksoisraideselvityksen, jossa on mm. tutkittu rautatiealueeksi lunastettavan alueen laajuutta.

Kaavaprosessin vaiheet ja vuorovaikutus

Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta merkitsi 11.8.2015 § 220 kaavanmuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman tiedokseen. Osallisille asemakaavanmuutoksen vireilläolosta tiedotettiin 20.8.2015 kirjeitse. Vireilläolosta on lisäksi tiedotettu 22.8.2015 julkaistulla kuulutuksella.

30.10.2015 mennessä asemakaavan muutoshankkeesta saatiin kaksi viranomaispalautetta ja kaksi mielipidettä. Niiden tiivistelmät vastineineen löytyvät kaavaselostuksen sivulta 10 alkaen.

11.11.2015 päivätty asemakaavanmuutosehdotus pidettiin julkisesti nähtävillä 30.11 - 29.12.2015 ja samalla siitä pyydettiin lausunnot 8.1.2016 mennessä. Muistutuksia ei jätetty.

Lausuntojen tiivistelmät ja niiden vastineet ovat luettavissa kaavaselostuksen sivulta 12 alkaen.

Lausuntojen johdosta asemakaavakarttaan tehtiin päivämäärällä 10.2.2016 seuraavat muutokset:

Turku Energia Oy:n lausunnon johdosta P-1 -korttelialueen määräyksiin lisättiin lause: ”Korttelialueella tulee sallia maanalaisten kaapeli- ja johtorasitteiden perustaminen.”

Liikenneviraston lausunnon johdosta kaavaehdotuksen P-1 -korttelialueen melusuojausmääräys muutettiin muotoon: ”Rakennuslupavaiheessa on esitettävä tarpeelliset melu- ja tärinäsuojarakenteet sekä laskelmat siitä, että liikenteestä aiheutuva melu- ja tärinätaso ei ylitä tontin käyttötarkoituksen edellyttämiä voimassa olevia sisä- ja ulko-oleskelutilojen melu- ja tärinätasojen ohjearvoja.”

Rakennusvalvonnan lausunnon vuoksi kaavanmuutosalueelle teetettiin ilmalaatuselvitys. Siitä kävi ilmi, että suunnitellun yksikerroksisen päiväkotirakennuksen ilmanvaihdon sisäänoton paras sijoituspaikka on rakennuksen sisäpihan puoleinen sivu. Tästä johtuen palvelurakennusten korttelialueelle lisättiin määräys: ”Tontin 2 päärakennuksen raitisilman sisäänotto tulee järjestää sisäpihan puolelta.”

Muutoin ilmanlaatuselvityksestä selvisi, että alueen ilmanlaatu täyttää valtioneuvoston ilmanlaatuasetuksessa 38/2011 ja valtioneuvoston päätöksessä 480/1996 annetut ilmanlaadun raja- ja ohjearvot.

Lausuntojen johdosta kaavakarttaan tehdyt muutokset eivät edellytä sen asettamista uudelleen julkisesti nähtäville.

Asemakaavan kuvaus

Jaanintien ja Teollisuuskadun risteyksen lounaispuolella olevan alueen merkinnäksi valittiin palvelurakennusten korttelialue, sillä se on tarkoitettu aluetta palvelevien toimintojen kuten sosiaali- ja terveyspalveluja, lasten päiväkotia, elintarvikemyymälää, kampaamoa, parturia jne. varten.

Sijaintinsa puolesta alue soveltuu hyvin palvelurakentamiseen, sillä se on hyvien liikenneyhteyksien varrella lähellä monia työpaikkoja ja sen lähialueella on sekä uusia että täydentyviä asuntoalueita (mm. Skanssi ja Pääskyvuori). Valittu käyttötarkoitus mahdollistaa palvelutoimintojen kehittämisen ja tilojen monipuolisen käytön myös Jaanin paloaseman suunnalla, mikäli sillä oleva nykyinen toiminta lakkaa tai siirtyy muualle.

Palvelurakennusten korttelialueen (P-1) pinta-ala on 0,5644 ha ja rakennusoikeus 1400 k-m², joka koostuu kaavanmuutoksen yhteydessä korttelialueelle hyväksyttävien kahden tontin rakennusoikeuksista: 800 k-m² tontilla 2 ja 600 k-m² tontilla 3.

Tonteille merkityille rakennusaloille saa rakentaa kaksikerroksiset pulpettikattoiset rakennukset. Rakennusten kadun ja Karjaan radan puoleisten julkisivujen värisävyn tulee olla tumma punamulta ja niiden ympäristöön sopivuus tulee hyväksyttää kaupunkikuva- tai vastaavassa toimielimessä.

Tontilla 2 edellytetään, että rakennettava rakennus rakennetaan Jaanintien ja Teollisuuskadun puoleisilla sivuilla yhtenäisenä niin, että se suojaa piha-aluetta kadun liikennemelulta (jyht-1) ja että tontin päärakennuksen raitisilman sisäänotto järjestetään sisäpihan puolelta. Tontin 2 rakennusalan ulkopuolelle saa lisäksi rakentaa katoksia.

Sekä ajoneuvo- että junaliikenne aiheuttavat kaava-alueelle mm. melua ja tärinää. Siksi kaavassa edellytetään, että rakennuslupavaiheessa esitetään tarpeelliset melu- ja tärinäsuojarakenteet sekä laskelmat siitä, että liikenteen aiheuttama melu- ja tärinätaso ei ylitä korttelialueelle tulevan käyttötarkoituksen edellyttämiä voimassa olevia sisä- ja ulko-oleskelutilojen melu- ja tärinätasojen ohjearvoja.

Jaanintien vilkkaan liikenteen ja sen varrella olevien jalankulku- ja pyöräilyväylien vuoksi palvelurakennusten korttelialueelle liittyminen sallitaan vain Teollisuuskadulta, läheltä Vellamonkadun liittymää alkaen. Autopaikkojen ja ajoyhteyksien osalta yhteisjärjestely korttelin tonttien kesken on sallittua, koska näin muun synergiaedun lisäksi liittymien tarvetta saadaan mahdollisesti vähennettyä.

Autopaikkojen lukumäärää ei ole määritelty, koska alueelle tulevan toiminnan luonteen mukaan niiden tarve saattaa huomattavastikin vaihdella. Siksi laskelmat tontille tulevien autopaikkojen riittävyydestä mukaan lukien toiminnan edellyttämä saattoliikenne tulee todentaa rakennuslupavaiheessa.

Kaavanmuutosalueen, sen lähiympäristön ja yleisen kaupunkikuvan kannalta tärkeä viihtyisyystekijä on alueen puusto. Siksi se tulee pyrkiä säilyttämään tai täydentämään vastaavasti ja siksi myös palvelurakennusten korttelialueen katujen puoleisille rajoille on merkitty istutettavat puurivit.

Teollisuuskadun varrella olevan puistomuuntamon läheisyydessä ja Jaanintien reunassa on olemassa olevia kaapeleita ja johtoja. Siksi palvelurakennusten korttelialueella tulee sallia kaapeli- ja johtorasitteiden perustaminen.

Varsinaiselle puistomuuntamolle osoitettiin 0,0050 ha:n suuruinen yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue (ET-1), jolle saa sijoittaa enintään 25 m²:n suuruisen muuntamorakennuksen.

Kaavanmuutosalue rajautuu etelässä Karjaan rataan, jolle Liikennevirasto on teettänyt kaksoisraideselvityksen välillä Salo – Turku. Selvityksen perusteella rautatiealuetta (LR) levennettiin ja sen pinta-ala kasvoi 0,2247 ha.

Rautatiealueen ja Teollisuuskadun välinen puistoalue muutettiin suojaviheralueeksi (EV-1), jolloin sille tarpeen vaatiessa voidaan sijoittaa meluesteitä.

Alueen pinta-ala on 0,4120 ha ja sen nimi on Mikkolanmäki – Mikkolaberget. 

Selostuksen sivulta 14 alkaen on esitetty asemakaavaratkaisun tarkempi kuvaus ja se millaisia vaikutuksia kaavan toteuttamisella on.

Seuraavat vaiheet

Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan hyväksyttyä kaavamuutoksen se voidaan kuuluttaa voimaan tulevaksi.

Sovelletut lainkohdat

Maankäyttö- ja rakennuslaki 52 §, 54 §, 55 §, 57 §, 59 §, 62 §, 63 §, 65 §, 66 § ja 82 §.

Maankäyttö- ja rakennusasetus 24 §, 25 §, 27 §, 28 §, 30 §, 31 §, 32 § ja 32a §.

Liite 1Selostus "Jaanin paloasema"

Liite 2Tilastolomake "Jaanin paloasema"

Liite 3Kartta "Jaanin paloasema"

Oheismateriaali 1OAS-vaiheen mielipiteet

Oheismateriaali 2Kaavaehdotuksesta annetut lausunnot

Oheismateriaali 3Ilmanlaatuselvitys, Promethor Oy, 5.2.2016

Toimialajohtaja Markku Toivonen:

EhdotusKaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää hyväksyä 11.11.2015 päivätyn ja 10.2.2016 muutetun asemakaavanmuutosehdotuksen ”Jaanin paloasema”. Asemakaavanmuutoksen yhteydessä hyväksytään sitova tonttijako ITÄHARJU -76.-2, 3 ja 4.

PäätösAsia pantiin pöydälle Sandelinin Sundqvistin kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.