Kaupunkisuunnittelu, suunnitteluyksikkö, liikennesuunnitteluinsinööri Susan Nymander, suunnittelupäällikkö Matti Salonen 17.9.2015:

Aloitteessa tuodaan esille Turun liikenteeseen liittyvä merkittävä ongelma: Turussa jalankulku- ja pyöräilyonnettomuuksien määrät asukaslukuun suhteutettuna ylittävät Suomen suurten kaupunkien keskiarvot. Kaikissa liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden osalta Turun ero muihin kaupunkeihin ei ole yhtä suuri. (OM 1 ja 2)

Osittain Turun onnettomuusmäärät selittyvät kaupunkirakenteeseen ja kaupungin sijaintiin perustuvilla tekijöillä. Yleisesti vanhoissa kaupungeissa, kuten Turussa, onnettomuusluvut ovat suurempia kuin kaupungeissa, jotka ovat kasvaneet vasta autoistumisen aikakaudella. Vanhoissa kaupungeissa on historian myötä syntyneisiin kaupunkirakenteisiin ja katutiloihin jouduttu sijoittamaan kaikki liikennemuodot samaan tilaan. Pääkadutkin rajautuvat usein suoraan maankäyttöön, jolloin useat tonttiliittymät ja muut liikenteelliset häiriöpisteet tekevät liikenneympäristöstä liikkujille vaativan. Osin asiaa selittää myös pyöräilyn ja jalankulun merkittävämpi asema Turun kulkumuotojakaumassa kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudun kehäkaupungeissa Espoossa ja Vantaalla.

Turussa vuosina 2009–2013 tapahtuneet pyöräilyonnettomuudet on esitetty kartalla koko Turun osalta oheismateriaalissa 3 ja keskustan osalta oheismateriaalissa 4. Vuosien 2003–2007 pyöräilyonnettomuudet on esitetty oheismateriaalissa 5. Pyöräilyonnettomuudet painottuvat keskustaan ja pääkaduille. Onnettomuuksia tapahtuu siis paljon siellä missä on myös paljon liikennettä.

Eniten pyöräilyonnettomuuksia sattui vuosina 2009–2013 Kunnallissairaalantien ja Kaskenkadun risteyksessä, Ratapihankadun ja Puistokadun risteyksessä sekä Hämeentien ja Savitehtaankadun risteyksessä. Kaikki nämä risteykset ovat vilkasliikenteisiä ja liikennevalo-ohjattuja. Valtaosa näiden risteysten pyöräilyonnettomuuksista tapahtui ns. pyöreällä vihreällä kääntyvän autoilijan ja vihreällä risteävää katua ylittävän pyöräilijän kesken kohteissa, joissa näkyvyys on hyvä ja väistämissäännöt selkeät. Kaikkiaan pyöräilyonnettomuudet, kuten muidenkin liikennemuotojen onnettomuudet, hajaantuvat hyvin laajasti katuverkon eri risteyksiin ja katuosuuksille. Tämän vuoksi yksittäisiä risteyksiä tai lyhyitä katuosuuksia koskevilla toimenpiteillä ei voida saavuttaa kovin huomattavia muutoksia koko kaupungin onnettomuusmäärissä. Merkittäviin tilastollisiin muutoksiin tarvitaan kymmeniä tai jopa satoja yksittäisiä toimenpiteitä tai mieluimmin toimenpiteitä, jotka vaikuttavat koko liikenneverkkoon. Koko liikenneverkkoon vaikuttavista toimenpiteistä etusijalla on nopeustasojen yleinen lasku. Keskustan osalta esitys nopeusrajoitusten tarkistamisesta tullaan tuomaan päätöksentekoon keväällä 2016. On kuitenkin huomattava, että onnettomuuksien välitön syy on käytännössä aina joko inhimillinen erehdys tai piittaamattomuus liikennesäännöistä. Selkeä ja johdonmukainen liikenneympäristö kuitenkin pienentää erehdysten ja väärien ratkaisujen mahdollisuutta ja näin parantaa liikenneturvallisuutta.

Turun Polkupyöräilijät ry:n kokeneiden pyöräilijöiden epäselvinä ja vaarallisina kohteina esille nostamat risteykset ja katuosat eivät osu kovinkaan hyvin yhteen onnettomuustilastojen mukaisiin onnettomuuksien kasautumispisteisiin. Selityksenä tähän voidaan pitää liikenneturvallisuuden paradoksia: Turvattomiksi koetuissa paikoissa tapahtuu usein vähemmän onnettomuuksia kuin paikoissa, joissa ei koeta erityisempää turvallisuusriskiä. Turun Polkupyöräilijöiden listaamat kohteet edustavat kylläkin liikennejärjestelyiltään hankalia ja epäselviä kohteita, mutta koska ongelmat ovat havaittavissa, kuljetaan niissä varoen ja varovaisuus on ehkä estänyt kohteita muodostumasta onnettomuuskasautumiksi.

Em. liikenneturvallisuuden paradoksin vuoksi liikenneturvallisuuden parantamiseen tähtäävä liikenneympäristön kehittäminen on vaativaa. Oleellista on pystyä määrittämään, mitkä tekijät liikenneympäristössä houkuttelevat vääriin tilannenopeuksiin ja vääränlaiseen liikennekäyttäytymiseen. Onnettomuustilastot, niiden pohjalta laaditut kartta-analyysit sekä suunnittelutyössä käytettävissä olevien onnettomuusraportit ovat merkittävä apuväline tässä työssä. Lisäksi tarvitaan mm. paneutumista liikennekäyttäytymiseen ja liikennetilanteiden havainnointiin vaikuttaviin tekijöihin. Tämä työ on aikaa vievää ja siksi on tärkeää, että siihen on käytettävissä riittävät resurssit.

Aloitteessa toivotaan vastausta ratkaisuista pyöräilijöiden turvallisuuden parantamiseksi viidessä aloitteessa mainitussa kohteessa. Kohteet on esitetty TSTV:n uutisvideossa, jossa haastateltavana oli Turun Polkupyöräilijät ry:n varapuheenjohtaja Teemu Nurminen. Video on katsottavissa internet-osoitteessa: www.tstv/video/8070

Kohteet, niissä tapahtuneet onnettomuudet ja mahdolliset parannusehdotukset on käsitelty oheismateriaaleissa 6–10. Kolmea kohdetta suunnitteluyksikkö katsoo voitavan selkeyttää pienillä liikennejärjestelymuutoksilla, ja lisäksi yhdessä kohteessa voitaisiin parantaa pyöräilijöiden viitoitusta.

Oheismateriaali 1Turun ja muiden suurten kaupunkien liikenneonnettomuuksien vertailu

Oheismateriaali 2Turun ja muiden suurten kaupunkien pyöräilyonnettomuuksien vertailu

Oheismateriaali 3Turun pyöräilyonnettomuuskartta vuosilta 2009–2013

Oheismateriaali 4Turun keskustan pyöräilyonnettomuuskartta vuosilta 2009–2013

Oheismateriaali 5Turun keskeisten alueiden pyöräilyonnettomuuskartta vuosilta 2003–2007

Oheismateriaali 6Vastaus koskien Yliopistonkadun Käsityöläiskadun ja Ursininkadun risteyksiä

Oheismateriaali 7Vastaus koskien Ratapihankadun ja Koulukadun risteystä

Oheismateriaali 8Vastaus koskien Puutarhakadun ja Koulukadun risteystä

Oheismateriaali 9Vastaus koskien Itäisen Rantakadun ja Merimiehenkadun risteystä

Oheismateriaali 10Vastaus koskien Aninkaistenkatua ja Uudenmaankatua

Oheismateriaali 11Poliisin kommentit aloitevastaukseen

Toimialajohtaja Markku Toivonen:

EhdotusKaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi edellä olevan vastauksen jäsen Sundqvistin ja jäsen van Ooikin aloitteeseen.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Asian esitteli toimialajohtajan varahenkilönä hallintojohtaja Harri Lehtinen.