Kaupunkisuunnittelu, kaavoitus, kaavoitusarkkitehti Anna-Leena Jokitalo 18.9.2015:

Kaupunkisuunnittelun kaavoitusyksikkö on laatinut 11.9.2015 päivätyt asemakaavanmuutoksen luonnosvaihtoehdot VE 1, VE 2 ja VE 3.

Nykytilanne

Kaava-alue sijaitsee Koulukadun, Ruusukorttelinkujan ja -polun sekä Puistokadun rajaamalla alueella. Pohjoisessa kaavamuutosaluetta rajaavat samassa korttelissa olevat asuinkerrostalojen tontit, joille saadaan sijoittaa myös liike-, toimisto- ja kokoontumistiloja.

Alueella toimii nykyisin kaksi päiväkotia sekä Ruusukorttelin hyvinvointikeskus.

Kaavamuutosalueen ympäristö muodostuu pääasiassa asuin- ja liikerakentamisesta. Alueen eteläpuolella sijaitsee Mikaelin koulun Koulukadun yksikkö. Koulun rakennukset on asemakaavassa merkitty rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi rakennuksiksi.

Suunnittelutilanne

Alue on yleiskaavassa pääkeskustasoista keskustatoimintojen aluetta. Aluetta sivuavat Koulu- ja Puistokatu ovat yleiskaavassa pääkatuja.

Voimassa olevassa asemakaavassa alue on sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialuetta, jolle saa rakentaa myös lähipalvelutiloja. Korttelialueelle saa rakentaa vanhusten hoitoa palvelevia tiloja, joissa kerrosalasta enintään 50 % voidaan käyttää korttelialueen pääkäyttötarkoitukseen liittyvien asuntojen rakentamiseen sekä lasten päiväkoteja ja muita lähipalvelutiloja. Koulukadun varren tonteille on osoitettu yhteensä 4700 k-m² rakennusoikeutta korkeintaan kaksikerroksisiin rakennuksiin, Puistokadun varrelle 12 000 k-m² korkeintaan kuusikerroksisiin rakennuksiin.

Suunnittelun vaiheet ja osallistuminen

Asemakaavan laadinta perustuu Turun Kiinteistöliikelaitoksen ja TVT Asunnot Oy:n yhteiseen aloitteeseen.

Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta merkitsi osallistumis- ja arviointisuunnitelman tiedoksi 18.11.2014 § 344.

Kaavan vireilletulosta tiedotettiin ilmoituksella osallisille 18.2.2015 ja kaavoituskatsauksessa 2015. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin 4 mielipidettä.

Kaava-alueelle on tehty liikenteen yleissuunnitelma ja alueen päiväkodeista on tekeillä rakennushistoriaselvitys.

Päiväkotien rakennustaiteelliset ja historialliset arvot

Turun päiväkotirakennusten historiallista merkitystä on tutkittu yleiskaavoituksen rakennussuojelun selvitysten osana. Koulukadun päiväkodeista laaditaan yksityiskohtaisempi rakennushistoriaselvitys asemakaavanmuutoksen yhteydessä.

Yleisselvityksen mukaan Koulukadun päiväkodit eivät yksittäisinä kohteina ole ns. avainkohteita, mutta kokonaisuuden eli Turun päiväkotirakentamisen historian kannalta ne ovat merkityksellisiä. Molempien rakennusten ympäristöllinen ja kaupunkikuvallinen rooli on vaatimaton.

Rakennuksilla on kulttuurihistoriallista merkitystä, sillä kummatkin edustavat 1970-luvun aikakautta, jolloin mm. rakentamisen kautta luotiin käsitystä modernista kunnallisesta päiväkodista. Tuona aikana Turkuun on rakennettu 22 säilynyttä päiväkotia, joista seitsemän on kaupungin omaa suunnittelua. Kaupungin suunnittelutoiminnalla on ollut tärkeä rooli hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen rakentamisessa, joten talorakennusosaston tuotannolla on kulttuuri- ja sosiaalihistoriallista merkitystä.

Koulukadun päiväkotien rakennukset eivät ole arkkitehtonisesti tai kaupunkikuvallisesti erityisen merkittäviä, mutta niillä on kiistatta kulttuurihistoriallista merkitystä. Rakennusten arvot ja keskustan kehittämismahdollisuudet ja -tarpeet yhdessä huomioon ottaen Koulukadun päiväkodit eivät ole rakennuksina korvaamattomia.

Asemakaavanmuutosluonnokset

Alueelle on laadittu kolme vaihtoehtoista asemakaavamuutosluonnosta Arkkitehtitoimisto Jarmo Saarinen Oy:n tekemien suunnitelmien pohjalta. Kaikissa vaihtoehdoissa uudisrakennusoikeuden määrä on 20 000 k-m².

Kaikissa luonnosvaihtoehdoissa Ruusukorttelin hyvinvointikeskuksen käyttötarkoitus säilyy ennallaan. Uusissa rakennuksissa on kaikissa vaihtoehdoissa tarkoitus mahdollistaa asuinrakentaminen sekä päiväkoti- ja palvelutoiminta.

Uusien rakennusten kerrosluvut vaihtelevat seuraavasti vaihtoehdoittain:

- Vaihtoehdossa 1 on yksi 8- ja yksi 12-kerroksinen talo.

- Vaihtoehdossa 2 on yksi 8-kerroksinen ja yksi osittain 8- ja osittain 16-kerroksinen talo.

- Vaihtoehdossa 3 rakentaminen on kokonaan 8-kerroksista.

TVT on asettanut tavoitteekseen ylikorkean rakentamisen.

Kevyen liikenteen yhteydet tonteille säilyvät ennallaan, Koulukadun ja Ruusukorttelinkujan kautta. Tonteille ajo tapahtuu pääosin nykyisen Koulukadun liittymän kautta. Ajoyhteys Puistokadulta nykyisen palvelutalon pysäköintikellariin säilyy entisellään. Tontin 16 pohjoisosaan, Koulukadun puolelle, toteutetaan uusi liittymä, josta on yksisuuntainen ajoyhteys eli vain sisäänajo toteutettavaan maanalaiseen pysäköintikellariin. Pysäköintikellarin sisään-/ulosajoramppi sijoittuu tontille 17 korttelin keskeisen ajoväylän äärelle.

Uudet pysäköintipaikat sijoitetaan pääosin maan alle. Suunnitelmien lähtökohta on, että rakennettavaan pysäköintikellariin sijoitetaan pysäköintipaikat mitoituksella 1 ap/130 k-m². Pysäköintipaikat palvelevat kortteleiden 16 ja 17 asuntoja, kortteleiden päiväkodin/palvelutalon henkilökuntaa ja sinne osoitetaan myös kortteleiden vieraspaikkoja.

Maantasoon on luonnoksissa esitetty tonttien 16 ja 17 käyttöön 29 pysäköintipaikkaa. Maantasopaikat palvelevat päiväkodin ja tontille 17 mahdollisesti sijoittuvan palvelutalon saattoliikennettä ja toimivat myös vieraspaikkoina. 11 pysäköintipaikkaa varataan tontin 16 päiväkodin käyttöön, ja 7 paikkaa Koulukadun sisääntuloliittymän molemmin puolin osoitetaan päiväkodin saatolle ja huollolle. Ruusukorttelin hyvinvointikeskuksen maantasopaikat samoin kuin sen pysäköintikellari säilyvät ennallaan.

Ruusukorttelin saattoliikenne säilyy ennallaan, ja tontille 17 on mahdollista järjestää palvelutalon saattoliikenne. Liikenteen yleissuunnitelmasta käy ilmi, että päiväkodin (140 hoitopaikkaa) sijoittaminen tontille 16 onnistuu liikenteellisesti. Mikäli päiväkotitoimintaa halutaan sijoittaa myös korttelille 17, tulee palvelutalon saattoliikenteen, päiväkodin vaatimien lisäsaattopaikkojen ja päiväkodin vaatiman leikkipihan yhteensovittaminen haasteelliseksi.

Rakentamisen määrä

Kaavaprosessin yhteydessä ei ole ollut mahdollisuutta tutkia, mikä olisi alueelle sopiva rakennusoikeuden määrä, koska muutoksen hakija, TVT Asunnot Oy, on asettanut ehdottomaksi tavoitteekseen 20 000 k-m². Kaavaprosessissa on siis vain tutkittu, millä tavoin tuon rakennusoikeuden saa sijoitettua Koulukadun päiväkotien tonteille.

TVT Asunnot Oy:n tavoittelemalla 20 000 kerrosneliömetrin rakennusoikeudella tontin 16 ja 17 tonttitehokkuuksien keskiarvoksi tulisi e = 2,41. Tehokkuus poikkeaa huomattavasti samassa korttelissa ja Koulukadun toisella puolella olevissa lähikortteleissa sijaitsevien tonttien tehokkuuksista, jotka vaihtelevat välillä 1,35–1,76.

Yleiskaavan kehityskuvien mukaan ruutukaavakeskustaan joen molemmille puolille on tulossa enimmillään noin 2600 uutta asukasta eli noin 130 000 k-m² lisää. Yleiskaavan kehityskuvatarkastelussa Ruusukortteliin onkin arvioitu tulevan noin 13 000 k-m² palveluasumiseen. Suuren ihmismäärän sijoittaminen yhteen kohtaan kaupungissa keskittää myös tiivistämisen vaikutukset tuohon kohtaan ja sen lähiympäristöön. TVT Asunnot Oy:n tavoitteekseen asettama 20 000 k-m² merkitsee, että uusissa taloissa asuisi 400–500 asukasta.

Ruusukortteliin osoitettavan rakentamisen määrä on yksi arvioitava seikka.

Vaihtoehtojen vaikutukset

Tornien rakentamista on Suomessa viime vuosina suunniteltu jokaiseen suurempaan kaupunkiin. Muutosta on verrattu 1960-luvun rakennusten purkubuumiin. Yleisesti käytössä oleva raja tornitalolle ja korkealle rakentamiselle on 12-kerroksen korkeus.

Turun yleiskaavaa 2029 tehtäessä etsitään korkealle rakentamiselle soveltuvat paikat. Periaatelinjauksella voidaan välttää korkean rakentamisen trendin aiheuttamat suunnittelemattomat kaupunkikuvalliset ratkaisut. Helsingissä esim. on jo päätetty, että kaupungin ydinkeskustaan ei tule torneja. Kansainvälisesti katsottuna korkeasta rakentamisesta ei ole suomalaiselle kaupungille imagohyötyä, koska maailmalla pilvenpiirtäjiä on riittämiin. Torneihin liittyvä viehätys saattaa johtaa siihen, että niitä sijoitetaan nopeasti ja suunnittelemattomasti sen sijaan, että etsittäisiin kaupungista ne paikat, joissa tornit voivat toimia kaupunkikuvallisina maamerkkeinä. Sinne tänne sirotellut tornit näyttäytyvät kaupunkikehittämisen virheinä, vaikka tavoitteena olisi ollut mielikuva kaupungin dynaamisuudesta.

Ruusukorttelin tapauksessa tornitalon sijoituksen ainoana perusteena olisi halu rakentaa ylikorkea rakennus käytännössä sattumanvaraiseen kohtaan ydinkeskustassa.

Yli sadan vuoden ajan torneja on perusteltu nykyaikaisuudella. Nykyisin torneja puolustetaan usein tarpeella tiivistää kaupunkia. Maailman suurkaupungeissa korkean rakentamisen perusteena on rakennusmaan loppuminen, mutta Suomessa ei ole samaa perustetta. Korkealla rakentamisella mahdollisesti tavoitellun taloudellisen edun kumoaa tornirakentamisen kalleus. Muun muassa palomääräysten takia tornitaloissa on enemmän neliöitä, joita ei voi myydä eikä vuokrata. TVT Asunnot Oy on esittänyt haluavansa suunnata Ruusukorttelin uuttakin kohtuuhintaista asumista senioriväestölle, joten pelastuslaitoksen kaluston rajallinen ulottuvuus huomioon ottaen tornirakentaminen ei ole järkevää. Tiivistämisessä saavutetaan suurempia etuja matalalla umpikorttelirakenteella, todetaan Helsingin yleiskaavaluonnokseen liittyvässä korkean rakentamisen selvityksessä. Taloudellisesti järkevimmäksi on todettu kahdeksankerroksisten talojen rakentaminen. Myös korkeiden rakennusten huoltaminen on normaalia kalliimpaa.

Ruusukorttelin asemakaavamuutoksen kaikkiin luonnosvaihtoehtoihin mahtuu sama rakennusoikeusmäärä. Korkeaa rakentamista ei siis voi perustella sillä, että niin saataisiin rakennettua tehokkaammin tai tiivistettyä keskustaa enemmän.

Tornit aiheuttavat ympäristössään, myös katujen ja pihojen tasolla, tuulisuuden ja muun pienilmaston muutoksia, jotka tulee ottaa huomioon. Huomiotta ei voi jättää varjostusvaikutusta, erityisesti koska Suomessa aurinko suuren osan vuodesta paistaa erittäin matalalta ja varjot ovat pitkiä. Rakennuksen korkeus suhteessa kadun leveyteen muodostuukin tornitaloja ruutukaava-alueelle rakennettaessa liian suureksi ja naapureiden kokema haitta merkittäväksi.

Kaavoituksen näkemyksen mukaan uusi rakentaminen ei saa olla kahdeksaa kerrosta korkeampaa. Turun keskusta-alueella rakentaminen on laajalti kahdeksankerroksista. Näin on myös kaavamuutosalueen vieressä Koulukadun toisella puolella. Koulukadun länsireunalla, jonne kaavamuutosalue sijoittuu, rakentaminen on matalampaa. Kaavamuutosalueen eteläpuolella on koulun ja paloaseman tontit, joilla on korkeintaan neli- ja kolmikerroksista rakentamista. Ruusukorttelin hyvinvointikeskus on kuusikerroksinen. Kaavamuutosalue sijoittuu myös Mikaelin kirkon välittömään läheisyyteen, joten tornin korkeuden kanssa kilpaileva korkea rakentaminen ei ole kaupunkikuvallisesti eikä -rakenteellisesti perusteltua.

Aloitteen mukaisella asuinkerrostalolla ei ole myöskään sisältämänsä toiminnan antamaa perustetta muusta kaupunkirakenteesta poikkeavalle korkeudelle. Se ei ole erityinen, esim. julkinen rakennus eikä se sijaitse merkityksellisessä paikassa kaupunkirakennetta, esim. liikennevirtojen kohtauspisteessä. Kaupunkikuvan merkkirakennuksia ovat perinteisesti esim. kirkot ja yliopistorakennukset, jotka symboleina ilmentävät yhteiskunnan arvoja. Asuinrakennus rakennustyyppinä tai Ruusukorttelin sijainti eivät siis tue hankkeen maamerkkimäisyyttä. Yliopistonkadun kaupunkikuvallisena päätteenä toimii suojeltu Mikaelin koulun Koulukadun yksikkö; uudet maamerkit tulisi sijoittaa paikkoihin, missä niistä on puutetta, esim. keskustaa ympäröiville kaupunkiuudistuksen alueille. Hakija on esittänyt perusteeksi korkeudelle halun rakentaa 16-kerroksisen asuintalon ylimpään kerrokseen kaikille avoin maisemakahvila. Tällaisen tarkoituksen parhaaksi mahdolliseksi toteuttamiseksi tulee rakennuksen sijainti kaupunkirakenteessa aluksi määrittää tarkasti. Maamerkkirakennusta ei voi rakentaa satunnaisesti määräytyneeseen kohtaan. Ruusukortteli ei sijaitse turistivirtojen varrella: se ei sijaitse turistien kävelyreittien varrella eikä ohiajajien ole mahdollista pysähtyä sen kohdalla, koska pysäköintimahdollisuudet ovat rajalliset. Tornirakennuksella ei ole pitempiaikaista matkailullista merkitystä uutuudenviehätyksen haihduttua.

Hakija perustelee korkeaa rakentamista sillä, että Ruusukorttelin hyvinvointikeskuksen ja uuden rakennuksen väliin jäisi silloin suurempi avoin väli Ruusukorttelinkujan suuntaan, mikä mahdollistaisi auringonvalon saamisen korttelipihalle. Korkeat rakennukset korttelin eteläreunalla kuitenkin heittävät pitkät varjot korttelipihalle ja naapuritaloille. Korkean rakennuksen varjonpuoleinen seinä luo pimentävän vaikutuksen koko sisäpihan ilmeeseen.

Eri kaavaluonnosvaihtoehtojen väliset erot ovat kaupunkikuvan kannalta suuria. Vaihtoehdot 1 ja 2 näkyvät kauas kaupunkikuvassa, koska ne poikkeavat Turun keskustan mittakaavasta. 16-kerroksinen rakennus näkyy erityisen kauas, ja 12-kerroksinen pohjaltaan L-kirjaimen muotoinen rakennus täydentyy katsojan mielessä massiiviseksi umpikuutioksi, kun rakennusta katsoo korttelin ulkopuolelta. Koska korkeiden rakennusten sijaintiin ei ole päädytty kaupunkirakenteellisen tutkimuksen kautta, ehdotetut rakennukset vaikuttavat olevan väärässä paikassa. Vaikutus on sama kuin Puutarhakadun varrella olevien 14-kerroksisten talojen, jotka nykyisin näyttävätkin suunnitteluvirheeltä kaupunkirakenteessa. Korkeat rakennukset näkyvät kauas, joten suuri osa kaupunkilaisista joutuu kärsimään niiden negatiivisista vaikutuksista näkymiinsä kaupungilla kulkiessaan tai asuessaan.

TVT Asunnot Oy:n tavoitteena on tornitalon sijoittaminen muutoin varsin tasakorkuiseen ydinkeskustaan täysin sattumanvaraisesti määräytyneelle tontille. Kaikkiin luonnosvaihtoehtoihin mahtuu sama rakennusoikeusmäärä, joten korkeaa rakentamista ei voi perustella keskustan kaupunkirakenteen tiivistämisellä. Myös korkean rakentamisen kalleus ja asuntojen suuntaaminen senioreille tukee matalampaa rakentamista. Perustetta korkeudelle ei löydy myöskään esitetyistä toiminnoista: asuinrakennus ei ole erityisesti korostettava rakennus, ja maisemakahvila sijaitsisi väärässä paikassa kaikkia liikkumismuotoja ajatellen. Tornirakennuksen matkailullinen kiinnostavuus on lyhytaikainen ja käytännössä kertaluontoinen verrattuna Turun laadukkaisiin nähtävyyksiin. Lisäksi TVT Asunnot Oy:n tavoitteekseen ottamien ylikorkeiden rakennusten vaikutus kaupunkikuvaan on vahvasti negatiivinen. Käytännössä virhe on peruuttamaton.

Vaihtoehdon 3 mukainen uudisrakentaminen täydentää Turun keskustan kaupunkirakennetta mittakaavallisesti luontevalla tavalla ottaessaan lähtökohdaksi kahdeksankerroksisuuden. Samankorkuista rakentaminen on paitsi Koulukadun vastakkaisella puolella myös laajalti muualla Turun keskustassa. Kahdeksankerroksisena rakentaminen ei asetu kilpailemaan olemassa olevien maamerkkien kuten Mikaelin kirkon ja Mikaelin koulun Koulukadun yksikön kanssa. Rakennukset eivät myöskään heitä poikkeavan pitkiä varjoja korttelipihalle ja naapurirakennuksien päälle. Matalat rakennukset eivät aiheuta ennalta arvaamattomia tuulipyörteitä kuten muuta rakennetta korkeampi rakentaminen tekee.

Mahdollisimman sulkeutuva korttelirakenne muodostaa vaihtoehdossa 3 päiväkotilapsille ja korttelin asukkaille melulta ja kadun saasteilta suojatun korttelipihan. Yhtenäinen suurkorttelipiha on sinänsä kaupunkikuvallinen arvo Turun keskustassa. Umpikorttelirakenne jatkaa luontevasti Ruusukorttelin hyvinvointikeskuksen korttelin rakennetta, ja tasakorkea rakentaminen täydentää Ruusukorttelin rakentamistapaa ehjäksi kokonaisuudeksi. Vaihtoehto 3:n mittakaava on inhimillinen, mikä on olennaista asuinrakentamisen ja sen koetun viihtyisyyden kannalta.

Liite 1Luonnoskartta VE 1, 11.9.2015

Liite 2Luonnoskartta VE 2, 11.9.2015

Liite 3Luonnoskartta VE 3, 11.9.2015

Oheismateriaali 1Liikenteen yleissuunnitelma, Koulukadun asuin- ja palvelutalo, Ruusukorttelin laajennus, Ramboll 4.9.2015

Oheismateriaali 2OAS-vaiheen mielipiteet

Toimialajohtaja Markku Toivonen:

EhdotusKaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää hyväksyä 11.9.2015 päivätyn luonnosvaihtoehdon 3 laadittavan asemakaavaehdotuksen ”Ruusukortteli” pohjaksi.

PäätösAsia pantiin pöydälle Koiviston Sandelinin kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Lisäksi lautakunta päätti yksimielisesti pitää kaava-alueella katselmuksen ensi tiistaina klo 14.30 alkaen.

Eklund ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi.

Pöydältä 29.9.2015 § 288.

PäätösAsia pantiin pöydälle Hellsténin Ruohosen kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Eklund ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi.

Kaava-alueella suoritettiin katselmus ennen kokousta.

Pöydältä 6.10.2015 § 301.

Oheismateriaali 3Keskusta-alueen päivähoitopaikat ja Ruusukorttelin kehityshanke

PäätösKaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päätti hyväksyä 11.9.2015 päivätyn luonnosvaihtoehdon 2 laadittavan asemakaavaehdotuksen "Ruusukortteli" pohjaksi.

Päätös asiassa tehtiin äänin 9-0, 4 tyhjää.

Päätöksenteko

Päätös asiassa tehtiin kahden äänestyksen jälkeen.

1. äänestys

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä käsittelyn jatkamisen puolesta äänestivät Aaltonen, Antinluoma, Ekroth, Hellstén, Hyyppä, Muurinen, Ruohonen, Röberg ja Säteri.

Koivisto, Sumelius, Sundqvist ja Van Ooik äänestivät asian palauttamisen puolesta.

Sumeliuksen Koiviston kannattamana tekemä palautusehdotus oli seuraava:

Asemakaavanmuutosluonnos "Ruusukortteli" (VII) 7 kaupunginosa (os. Koulukatu 10 ja 12, Puistokatu 11) (28/2014) (Ks) palautetaan valmisteluun.

Alueelle sopiva rakennusoikeuden määrä tutkitaan ja kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalle valmistellaan kaavaluonnos, joka turvaa nykyiset kaava-alueella olevat päiväkodit.

Perustelut:

Koulukadun varren päiväkodit ovat toimivia ja hyväkuntoisia yksiköitä, jotka muodostavat keskusta-alueen kunnallisen päivähoitoverkon merkittävän tukipylvään sekä suomenkielisen että ruotsinkielisen päivähoitoverkon osalta.

Päiväkodeilla on myös kulttuuri- ja sosiaalihistoriallista arvoa aikansa kunnallisen päiväkotirakentamisen edustajina.

Lautakunnalle tarjotut kolme kaavaluonnosvaihtoehtoa perustuvat kaikki samaan ajatukseen siitä, että päiväkodit puretaan ja päivähoitopaikkojen määrä alueella vähenee, vaikka keskusta-alueella päinvastoin tarvitaan lisää päiväkotipaikkoja.

Päiväkotien purkamiseen lähtökohtaisesti perustuva kaavaluonnos on hankkeena riskialtis ja epävarma, koska sitä ei voida toteuttaa ennen kuin tarvittavat päivähoitopaikat ovat korvattu.

Kaikki kolme kaavaluonnosvaihtoehtoa on rakennettu TVT Oy:n ehdottomana pidettyyn 20 000 kerrosalaneliömetrin rakennusoikeuden määrään eikä luonnoksissa ole tarkasteltu kriittisesti sitä minkälainen rakennusoikeuden määrä olisi kaava-alueelle viihtyisän asuinympäristön ja kaupunkikuvan kannalta otollisin.

Lisäksi pidämme perusteltuna että korkeiden rakennusten sijainti tutkitaan kaavallisesti yleiskaavan yhteydessä, jotta saadaan selvitettyä koko kaupunginlaajuisesti korkean rakentamisen soveltuvuus ja vaikutus kaupunkirakenteeseen.

2. äänestys

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä päätökseksi tulleen Hellsténin Ruohosen kannattamana tekemän muutosehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Aaltonen, Antinluoma, Ekroth, Hyyppä, Muurinen, Röberg ja Säteri.

Esittelijän ehdotus ei saanut ääniä.

Koivisto, Sumelius, Sundqvist ja Van Ooik äänestivät tyhjää.

Eklund ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi.

Liite 4Luonnoskartta VE 2, 11.9.2015