Kaupunkisuunnittelu, kaavoitus, kaavoitusinsinööri Andrei Panschin 24.9.2015:

Vaikutusten arviointi on koottu seuraaviin aihekokonaisuuksiin:

1.   Kaupunkistrategia ja ohjelmarakenne

2.   Yleiskaavan ratkaisuihin vaikuttavat muut strategiset kokonaisuudet

3.   Yleiskaavan tavoitteet

4.   Yleiskaavan suhde kasvuun ja kysyntään

5.   Asuminen ja asuinympäristöt

6.   Yritykset ja elinkeinoelämä

7.   Kuntatalous

8.   Liikkuminen ja liikenne

9.   Palvelut

10. Virkistys, luonto, maisema ja kulttuuriympäristöt

Ympäristötoimiala toteaa, että vaikutustenarviointi on ollut laajaa ja monipuolista, eikä täydennettävää tehtyihin arviointeihin nähdä tarpeellisiksi.

Kehityskuvavalinta

Kehityskuvavalinnasta toimiala toteaa, että linjaratkaisun tulee perustua tehtyihin vaikutusten arviointeihin sekä päätöksen tulee noudattaa nykyistä kaupunkistrategiaa ja sen alaisia ohjelmia. Ympäristötoimiala tarkastelee Yleiskaava 2029:n kehityskuvia peilaten niitä Yleiskaavalle asetettuihin tavoitteisiin, näitä ovat:

• Kaupungin elinvoima ja kilpailukyky
• Keskustan kehittäminen
• Elinkeinoelämän toimintaedellytykset
• Myönteinen väestönkehitys ja vetovoimaiset asuinalueet
• Liikkuminen kestävässä kaupunkirakenteessa.

Ympäristötoimiala katsoo Yleiskaavalle tehtyjä vaikutusarviointeja kokonaisuutena ja toteaakin, että nyt päätettävällä kaupunkirakenteen kehittämisen pohjaksi ehdotettavalla kehityskuvaratkaisulla on moninaisia vaikutuksia koko kaupunkialueen toimivuuteen. Vaikutukset kohdistuvat niin talouteen, liikkumiseen, saavutettavuuteen, palveluihin, viherrakenteeseen, ilmastoon kuin elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin.

Talous

Talouden tarkastelut osoittavat, että valitsemalla keskuspainotteinen kehityskuva ohjattavat panostukset aikaansaavat talouden kannalta parhaan lopputuloksen. Vaikutusten on nähty kohdistuvan niin investointitalouden kuin ylläpidon puolelle. Keskittämällä olemassa olevaan vaikutetaan tulevaan investointitarpeeseen, sekä ylläpidon kustannusrakenteeseen jolla on kauaskantoisia vaikutuksia. Pelkästään maankäytön hyötyjä tarkasteltaessa keskuspainotteiset mallit osoittavat vahvuutensa suhteessa uudisalueisiin tukeutuvaan rakenteeseen. Kehityskuville tehdyn verotarkastelun tuloksista voidaan todeta, että vaikkakin verotarkastelu pienentää kehityskuvien eroja, niin keskuspainotteiset mallit tuottavat kunnan kannalta edullisimman kustannusrakenteen. Parhaimmin tähän vastaa Kasvu keskuksiin kehityskuva. Vielä kun mukaan otetaan joukkoliikenteen toimivuus ja taloudellisuus, niin tiiviin kaupunkirakenteen edut suhteessa harvaan voimistuvat entisestään.

Liikkuminen kestävässä kaupunkirakenteessa

Kestävään liikkumiseen tähtäävät teemat ovat olleet mukana kaupunkikehityksen kestoteemana jo pitkään. Tämä näkyy nykyisen kaupunkistrategian tavoitteissa, maakuntakaavan päivityksen, kaupunkiseudulle toteutetun rakennemalli 2035 kuin Yleiskaavan tavoitteissakin.

Kestävän liikkumisen ja liikenteen tavoitteita voidaan parhaiten edistää pitämällä tehtävät siirtymät palveluiden, asumisen ja työpaikkojen osilta mahdollisimman lyhyinä.  Kilpailukyky ja kestävän kasvun ohjelman tavoitteiden toteutuminen edellyttävät toimivaa joukkoliikennettä, kustannustehokasta palvelutarjontaa ja liikkumistarpeen minimointia. Lyhyillä etäisyyksillä edistetään myös arkisen hyötyliikunnan edellytyksiä, jolla on suora kytkös kaupunkilaisten terveellisyyteen.

Kehityskuvatarkastelut osoittavat, että liikenteen kehitykselle asetetut tavoitteet autoliikenteen kulkutapaosuuksien vähentämisestä ja kestävien kulkumuotojen edistämisestä toteutuvat parhaiten Keskuspainotteisten kehityskuvien tapauksissa. Kasvu keskuksiin parantaa kävelyn ja pyöräilyn mahdollisuuksia enemmän kuin taas kasvukäytävät joukkoliikenteen varaan tukeutuvan liikkumisen edellytyksiä.

Palvelut

Merkittävimmät kunnan ohjauksessa olevat palveluverkot ovat päiväkotiverkko sekä alakouluverkko. Em. palvelut tuotetaan lähipalveluperiaatteella. Muiden palveluiden osalta ollaan menossa voimakkaasti kohti asiakkaan valinnan vapautta. Valinnan vapaus tarkoittaa fyysisen verkon rakenteen ohjauksen muuttumista. Muutoksella on suorat vaikutukset liikkumisen valintoihin ja mahdollisuuksiin sekä investointitalouteen. Kaupungistumisen myötä voidaan palveluiden olettaa noudattavan kasautumisen periaatteita. Kasautumisen kautta on mahdollista kehittää mm. palveluiden toimitiloja kohti hybridiratkaisuja (monikäyttötilat, esim. palveluiden yhdistäminen asumiseen).

Palveluiden osalta vaikutusarvioinneissa todetaan, että nykyistä yhdyskuntarakennetta täydentävät kehityskuvat ovat parhaita kunnan palvelurakenteen kehittämisen kannalta. Palveluiden edullisemman järjestettävyyden kautta saadaan myös varmistettua laadukkaan kaupunkirakenteen ja ympäristön toteutus eli saadaan enemmän ”pelivaraa” kuntatekniikan ja palveluverkon investointeihin. Olemassa olevan hyödyntäminen ja keskittämisen edut edistävät parhaalla mahdollisella tavalla Kaupunkistrategian kunnan kestävän talouden näkökulmaa. Kestävän talouden näkökulmaa parhaiten toteuttaa Kasvu keskuksiin kehityskuva

Elinkeinoelämän toimintaedellytykset

Yleiskaavaprosessin ja kehityskuvien arvioinnin yhteydessä on tunnistettu eri elinkeinotoiminnan tarpeita. Kehityskuvien vaikuttavuutta on arvioitu niin saavutettavuuden, työpaikkatyyppien, kasautumisen vaikutusten kuin näkyvyydenkin näkökulmista. On nähty, että elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaaminen on kaupungin kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden kannalta ensiarvoisen tärkeää. Se, kuinka elinkeinoelämä Turussa voi, luo heijastevaikutuksia koko seudun elinvoimalle.

Vaikutustenarviointien tulokset osoittavat, että elinkeinoelämän kasvun edellytysten turvaaminen vaatii kasautumisen etujen hyödyntämistä sekä seudullisuuden huomioimista.

Arvioinneista käy ilmi, että paljon asiakasvirtaa ja muiden läheisyydestä hyötyvien alojen positiivinen kehitys vaatii panostuksia keskustaan ja sen lähialueille. Kaupallinen keskus on todettu olevan selvästi vetovoimaisin yritysalue monille aloille. Näille aloille olennaista on työvoiman saatavuus, saavutettavuus ja näkyvyyden maksimointi. Parhaiten nämä lainalaisuudet toteutuvat Turun keskustassa ja sen välittömässä läheisyydessä.

Elinkeinoelämän edellytysten turvaamisesta on myös todettu, että valmistavan teollisuuden ja logistiikan aloille, kehityskuvavalinnalla ei varsinaisia suoria vaikutuksia ole. Näillä aloilla on kumminkin tunnistettava ne reunaehdot, jotka eivät estä elinkeinojen kehittymistä tulevaisuudessa. Näiden alojen kehityksen turvaaminen vaatii, mm. asumisen toimintoja ei sijoitu liian lähelle tuotannollisia toimintoja.

Vaikkakin profiloitujen työpaikkojen olemassa olo on turvattavissa kaikilla malleilla, vaikutustenarviointien tuloksista voidaan nähdä, että yritysten kasvun näkökulmasta Keskuspainotteiset kehityskuvat luovat parhaat edellytykset. kasvun muodostumiselle. Kehityskuvien eduiksi laskettiin yritystoiminnan ennakoitavuus, kasautumisen edut, korkean teknologian työpaikkojen muodostuminen sekä mahdollisuudet yritysalueiden profilointiin.

Kehityskuvien kannalta elinkeinoelämän edellytyksiin vastaavat parhaiten Kasvu keskuksiin ja Kasvukäytävät kehityskuvat, niiden keskuspainotteisuuden vuoksi. Kasvu keskuksiin kehityskuvan vahvuus on suurempien kasautumisen etujen kohdistuminen kehittyvän keskustan alueelle. Kasvu käytävät kehityskuvalla em. etua ei ole nähty niin merkittäväksi, mutta seudullisesti katsottuna sillä on katsottu olevan paremmat kehittymisen edellytykset. Seudullisesti ja valtakunnallisesti merkittävän nopean junayhteyden kehittäminen Turun ja Helsingin välille korostaa entisestään keskuspainotteisten kehityskuvien etuja suhteessa hajautetun kasvun kehityskuvaan.

Asuminen, myönteinen väestönkehitys ja vetovoimaiset asuinalueet

Kehityskuvien uudet asuinalueet syntyvät kaupunkiseudun rakennemallityötä mukaillen ja asumisen painottamisessa on otettu huomioon aina kunkin kehityskuvan kannalta parhaat asumisen sijoittumisen edellytykset.

Asuminen kehityskuvilla voidaan karkeasti tunnistaa keskustasta ja alakeskuksista harvempaan suuntaa leviäväksi asutukseksi. Näin myös kehityskuvien talotyyppijakauma muodostuu kehityskuvien maankäytön mukaan. Keskuspainotteiset mallit tuottavat kerrostalovaltaisempia asuinympäristöjä. Keskustasta ja alakeskuksista poispäin mentäessä rakentaminen muuttuu väljemmäksi rivi- ja omakotitaloin toteutettavaksi rakenteeksi. Yleiskaavan yhtenä tavoitteena on sekoittuneen kaupunkirakenteen edistäminen, joten voidaankin todeta, että edellä kuvattu jako on karkea yleistys ja monipuolista kaupunkirakennetta pyritään edistämään jokaisella kaupunkialueen vyöhykkeellä.

Asuinalueiden houkuttelevuus ja monipuolinen asuntotarjonta

Turun keskusta-alueen kehittäminen on huomioitu jokaisella kehityskuvalla. Alueen kasvun turvaaminen onkin ensiarvoisen tärkeää jotta elinkeinoelämän kasvuedellytyksiin alueella voidaan vastata. Keskusta-asumisesta on vaikutusarvioinneissa todettu, että keskustan vetovoiman ja kilpailukyvyn kannalta Kasvu keskuksiin ja Kasvukäytävät -kehityskuvat sisältävät parhaat mahdollisuudet keskusta-alueen elinvoimaisuuden vahvistamiseen. Arvioita alueen täydentävän rakentamisen vaikutuksista on tutkittu kaupunkikuvan, asumisen, palveluiden, kulttuurin, ympäristön ja liikkumisen suhteen. Alueen täydentävän rakentamisen haasteeksi muodostuu keskustan ja lähipalveluita sisältävien alakeskusten tapauksessa jo olevaan kaupunkirakenteeseen täydentävän rakenteen toteutuksissa. Asuinympäristöt kokevat muutoksia ja keskustan osilta onkin todettu, että vaarana liiallisella täydentämisellä on olemassa olevien asuinalueiden viihtyisyyden väheneminen. Tämä uhka nähdään voimakkaimpana Kasvu keskuksiin kehityskuvalla, joka keskittää kehityskuvista eniten rakentamista ruutukaavakeskustaan ja sen lähiympäristöihin. Keskusalueen täydentävä rakentaminen mielletään myös kaikkein haasteellisimpana rakentamisen muotona niin laadullisten kuin arvokkaan ympäristönsä vuoksi.

Ohikulkutien sisäpuoliset alueet, lähiökehä

Voimakkaimmin tälle alueelle täydentävää rakentamista lisää Kasvukäytävät -kehityskuva. Alue on monipuolinen sisältäen niin kerrostalo- kuin pientalovaltaisia alueita. Alue tarjoaa kohtuuhintaista asumista olemassa olevan infrastruktuurin ja palveluiden läheisyydestä. Tämän alueen täydentävän rakentamisen uhkaksi on nostettu lähiökeskusten täydentävän rakentamisen houkuttelevuus. Valtakunnan tason tavoitteet lähiöiden kehittämisestä ja korjausvelan pienentämisestä mahdollistavat myös kysynnältään ja palveluiltaan heikompien alueiden kehittämisen tulevaisuudessa. Alueen kestävä kehittäminen edesauttaa olemassa olevien palveluiden säilymistä. Satsauksia tarvitaan alueen toimivan joukkoliikenteen kehittämiseen.

Houkuttelevan pientaloasumisen mahdollisuudet

Monipuolinen asuntotarjonta niin kerros- kuin pientaloissa nähdään edelleen vahvuutena, mitä tulee tulevaisuudessakin edistää. Nykyisen kehityskulun mukaisesti pientalorakentamista muodostuu niin saarille kuin Pohjois-Turkuun. Kehityskulkua ei ole tarkoituksenmukaista pysäyttää, mutta määrää ja sijoittumista tulee tarkastella kriittisesti. Pientaloasumisen ihanne ja mahdollisuudet toteutuvat parhaiten Hajautetun kasvun kehityskuvalla.

Kehityskuvan eduksi voidaankin sanoa sen toteuttavan pientaloihannetta kaupunkialuetta rohkeasti laajentaen. Uhkana tälle toteutukselle vaikutusarvioinneissa katsotaan olevan infrastruktuurin rakentamisen aiheuttama kustannusten kasvu, lähipalveluiden järjestäminen sekä muiden palveluiden saavutettavuus sekä autoliikenteen- ja kynnysinvestointitarpeiden kasvu.

Vaikutusarvioinneissa todetaan, että strategian uusimisen yhteydessä on tiedostettu, että kysyntää vastaavaa tarjontaa ei voida tarjota pelkästään tukeutuen uudisalueiden pientalotarjontaan yhdyskuntarakennetta laajentaen. Olemassa olevaa kaupunkirakennetta tulee hyödyntää entistä voimakkaammin.

Kehityskuvatarkastelut nostivat esiin ruutukaavakeskustan ulkopuoliset pientaloalueet, jotka nähdään potentiaalisina tulevaisuuden pientalorakentamisen painopistealueina. Nämä olemassa olevan infrastruktuurin ja palveluiden äärellä sijaitsevat tiivistyvät omakotialueet nähdään elinvoiman ja kilpailukyvyn kannalta erittäin haluttuina ja vetovoimaisina, tulevaisuudessa täydentyvinä asuinalueina.

Vaikutusarviointien tuloksissa todetaan, että myönteisen väestönkehityksen kannalta katsottuna Kasvu keskuksiin ja Kasvukäytävät vastaavat positiivisesti suurimpaan osaan yleiskaavan tavoitteisiin myönteisestä väestönkehityksestä ja vetovoimaisista asuinalueista. Hajautetun kasvun mallin vastaa tavoitteista merelliseen imagoon sekä monipuolisen asuntotarjonnan tavoitteeseen.

Kehityskuvien keskinäiset vaikuttavuudet huomioiden Kasvukäytävät kehityskuvan monipuolisempi asuntotarjonta on kannatettava ja näin ollen tuo tarkastelussa etua Kasvu keskuksiin malliin nähden.

Kestävä kaupunkirakenne, ilmastovaikutukset, viheralueet, virkistys ja kulttuuriympäristöt

Viheralueiden osalta vaikutukset kohdistuvat kehityskuvasta riippuen kaupungin eri osiin. Siinä missä keskustaa voimakkaasti täydennetään jää vapaa-alueita enemmän muuhun käyttöön. Näin ollen myös suurimmat muutokset kohdistuvat keskustaan ja sen lähialueille. Kulttuuri- ja viherympäristöjen näkökulmasta Keskusalueiden täydentävän rakentamisen haasteellisuus ja vaikutukset rakennettuihin kaupunkiympäristöihin nähtiin ongelmallisina.

Kasvu keskuksiin kehityskuvan täydennysrakentamisen määrä nähtiin liian suureksi ja vaarantavan keskustan viher- ja kulttuuriarvoja. Hajautetun kasvun kehityskuvan nähtiin taas ottavan suuria viheralueita rakentamisen piiriin köyhdyttäen saariston ja Pohjois-Turun luonnonarvoja.

Viheralueiden ja kulttuuriympäristön kannalta nähtiin parhaana kehityskuvana Kasvukäytävät kehityskuva, joka sisältää sopivassa suhteessa keskustan ja muiden urbaanien alueiden sekä väljemmin rakennettavien alueiden kehittämistä siten, että kestävän kasvun tavoite toteutuu ja nykyisiä ympäristöarvoja voidaan kattavimmin säilyttää.

Yleiskaavan vaikutusten arviointityön tulokset osoittavat Kasvu keskuksiin kehityskuvan sisältävän eniten positiivista niin kustannustehokkaiden palveluiden kehittymisen, talouden, ilmastovaikutusten kuin liikenteenkin näkökulmista. Osin kasvu keskuksiin ja kasvukäytävät kehityskuvien väliset erot vaikutusarviointien eri aihealueilla eivät vaikuttavuudeltaan ole kovinkaan suuret. Kasvukäytävät kehityskuva tarjoaa monipuolisempia asumismuotoja, seudullisempaa otetta ja ottaa huomioon paremmin viheralueet sekä keskustan asumisen viihtyvyystekijät.

Vaikutustenarvioinnit ovat koottuna Yleiskaava 2029 kehityskuvavaihtoehtojen vaikutusten arviointi -raporttiin, jota tukee liitemateriaali.

Oheismateriaali 1Lausuntopyyntöaineisto

Toimialajohtaja Markku Toivonen:

EhdotusKaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää esittää lausuntonaan edellä esitetyn ja toteaa, että Kasvukäytävät kehityskuva on tarkoituksenmukaisin yleiskaavaluonnoksen pohjaksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Kaavoitusinsinööri Andrei Panshini esitteli asiaa ennen kokousta.