Ympäristönsuojelu, vs ympäristönsuojelusuunnittelija Pekka Salminen 24.7.2015:

Rajakarin läjitysalue on otettu käyttöön vuonna 1998 ja vuosien 1998-2013 aikana sinne on läjitetty Turun Satama Oy:n proomutilavuuksista mittaaman raportoinnin mukaan noin 1660000 itd-m³ ruoppausmassoja. Vuonna 2014 ruopattiin välillä Pikku-Pukki - satama-allas ajanjaksolla 15.8.- 24.11.2014 yhteensä 36 500 itd-m3 ruoppausmassoja. Päätuloväylä on saatu valtion Navi-järjestelmän mukaiseen kuntoon.

Kunnossapitoruoppauksen ja meriläjityksen vesistö- ja kalatalousvaikutusten tarkkailuohjelman 2011-2018 mukaisten vuonna 2014 valmistuneiden selvitysten tulokset lyhyesti:

• Rajakarin läjitysalueen luotaustutkimukset, (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy)

Luotaustutkimuksissa on havaittu ruoppausalueelle kertyneen massamäärä olevan 46-67 prosenttia sataman ilmoittamista tilavuuksista. Tähän vaikuttaa todennäköisesti ruoppauksissa käytetty niin sanottu ympäristökauha, jonka vuoksi läjitettävän massan tilavuudesta suuri osa on vettä. Myös mittausmenetelmä aiheuttaa suurta epävarmuutta tuloksissa, vaikka se onkin tehty kansainvälisen IHO standardin korkeimman tarkkuusluokan mukaisesti. Paksuimmillaan läjitetyn maa-aineksen kerrospaksuus on nyt 8,5 metriä. Vuonna 2011 havaittua massojen siirtymistä ei ole enää havaittu. Vuonna 2006 tehtiin ylimmän läjitystason (-18m) ylitys. Massat ovat edelleen vuonna 2014 jatkaneet tasaisesti tiivistymistä kohti ylintä sallittua läjitystasoa (-16,4 m à -17,2 m). Massoja on vuoden 2014 luotausten perusteella läjitetty jonkin verran liian lähelle läjitysalueen reunaa, jolloin massoja näyttäisi valuneen myös alueen ulkopuolelle. Satamaa on suositeltu rajaamaan aktiivinen läjitysalue kauemmas läjitysalueen reunasta.

• Sedimenttitutkimukset (Luode Consulting Oy)

Sedimenttinäytteitä otettiin kaikkiaan 15 Rajakarin läjitysalueelta ja sen ympäristöstä. Lisäksi otettiin 5 näytettä suunnitellulta tulevalta yhteisläjitysalueelta. Sedimenteistä analysoitiin raskasmetallit, organotinayhdisteet sekä PCB. Näytteet olivat yleisesti ottaen varsin tasalaatuisia ja samalla tai hieman alhaisemmalla tasolla kuin alueella aiemmin tehdyissä tutkimuksissa. TBT:n osalta kaikki näytteet ylittivät ruoppaus- ja läjitysohjeen mukaisen tason 1 (mahdollisesti pilaantunut ruoppausmassa) raja-arvon. Yhden pisteen näyte ylitti tason 2 (pilaantunut ruoppausmassa) raja-arvon, joskin paikasta otettu toisintonäyte jäi selvästi alle tason 2 raja-arvon.

• Pohjaeläintutkimukset (Liejusimpukoiden haitta-ainepitoisuudet) (Kala- ja vesitutkimus Oy)

Liejusimpukoiden haitta-ainepitoisuuksia seurattiin Pohjois-Airistolta kolmelta näyteasemalta ja vertailuasemalta Mynälahdelta. Näytteistä määritettiin orgaaniset tinayhdisteiden ja raskasmetallien pitoisuudet. Kromi- ja nikkelipitoisuudet olivat selvästi vertailuasemaa korkeampia yhdellä näyteasemalla sekä kuparin ja sinkin osalta kahdella näyteasemalla. TBT:n pitoisuus oli vertailuaseman näytteessä alle määritysrajan (<1 µg/kg), mutta vaihteli Pohjois-Airiston näytteissä välillä 36-59 µg/kg. Pitoisuudet olivat samaa tasoa kuin ennen väylän ruoppausta (2009) Viheriäisten aukolta otetuissa näytteissä, mutta korkeampia kuin vuoden 2011 seurantanäytteissä (10,5-12,9 µg/kg). 

• Kalatalousvaikutusten tarkkailu (Varsinais-Suomen vesistösaneeraus Oy)

Silakan kudun esiintymistä seurattiin Airistolla kahdeksassa pisteessä sekä Mynälahden vertailupisteessä. Haitta-ainepitoisuuksien määrittämistä varten pyydettiin mateita Viheriäisten aukolta, kuhia Kuuvannokan eteläpuolelta sekä ahvenia läjitysalueen välittömästä läheisyydestä. Edellisen kerran vastaava tutkimus toteutettiin vuonna 2012. Silakan lisääntymisalueet ovat säilyneet edellisen kartoituskerran kaltaisina. Samoin poikasten määrä oli samalla tasolla kuin edellisenä tarkkailuvuonna. Haitta-aineanalyyseissä orgaanisten tinojen määrt ovat laskeneet pidempään tarkkailussa mukana olleen mateen kohdalla. Pitoisuuksien mukainen mateen lihan syöntisuositus olisi max 800 g/vrk.Myös PCB-yhdisteiden määrät ovat laskeneet tutkittujen kalalajien lihasnäytteissä. Samoin metallien määrät olivat laskeneet aiempiin mittauksiin verrattuna.

Vuonna 2015 tarkkailuohjelmaan sisältyy vain luotaustutkimukset, jotka on tilattu Civil Tech Oy:ltä.

Toimialajohtaja Markku Toivonen:

EhdotusKaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta merkitsee asian tiedoksi.

PäätösAsia pantiin pöydälle kahdeksi viikoksi Koiviston Sundqvistin kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Pöydältä 1.9.2015 § 254.

Oheismateriaali 1Tutkimusraportti

Oheismateriaali 2Liejusimpukkaraportti 2014

Oheismateriaali 3Sedimenttien haitta-ainepitoisuudet

OheismateriaaliTurun Satama kalatalousvaikutusten tarkkailu 2014

PäätösAsia pantiin pöydälle kahdeksi viikoksi Koiviston Sandelinin kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Pöydältä 15.9.2015 § 277.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.