Kaupunkisuunnittelu, kaavoitus, kaavoitusarkkitehti Iina Paasikivi 11.8.2015:

Varsinais-Suomen ELY-keskus on pyytänyt 1.9.2015 mennessä kaupungin lausuntoa rakennussuojeluasiassa, joka koskee osoitteessa Tuomiokirkonkatu 6 sijaitsevaa entistä maaherran makasiinia, sen tonttia rakennuksineen.

Kiinteistö on suojeltu valtion omistamien rakennusten suojelusta annetun asetuksen (480/85) nojalla. Kun laki rakennusperinnön suojelusta tuli voimaan (498/2010), se edellytti, että ELY-keskus panee vireille aiemmin em. asetuksella suojeltujen rakennusten suojelun. ELY-keskus on tehnyt ao. kohteen vireilletulosta ilmoituksen 8.9.2014. Museovirasto on antanut lausunnon 4.6.2015.

Ehdotus annettavaksi lausunnoksi

Turun kaupunki ilmoittaa lausuntonaan suojeluasiaan seuraavaa:

Rakennettu ympäristö (Museovirasto)

Makasiinirakennus on edustavaa uusklassista arkkitehtuuria ja olennainen osa Turun vanhaa hallinnon, kirkon ja akatemian ydintä. Rakennuksen vanhin osa valmistui 1832 arkkitehti Charles Bassin suunnitelmin entiseen akatemiataloon sijoitettujen lääninviraston, hovioikeuden, maaherran ja hovioikeuden presidentin vaunuvajoiksi, hevostalleiksi ja varastoksi sekä leivintuviksi asuinhuoneineen. Tiilirakennuksen julkisivua hallitsevat leveä keskirisaliitti, makasiinien ja tallien kookkaat pariovet sekä leivintupapäätyjen ikkunat. Vanha osa on osin säilynyt varastokäytössä, osin muutettu 1940-luvulla asunnoiksi ja asunnot sittemmin toimistokäyttöön. Viimeksi rakennuksessa on ollut Turun hovioikeuden tiloja, jotka ovat pääosin 1976 peruskorjauksen asussa. Rakennuksen ulkoasussa ei ole tapahtunut mainittavia muutoksia.

Makasiinirakennusta jatkettiin 1908-1910 Yleisten rakennusten ylihallituksen arkkitehti Jac. Ahrenbergin suunnitelmin. Tilat rakennettiin lääninmaanmittauskonttorille. Uusi osa rakennettiin harjaltaan makasiiniosan mukaiseksi. Siinä on pylväin korostettu sisäänkäynti Henrikinkadulta.

Tontin kaakkoiskulmaan rakennettiin 1948 asuin-, varasto- ja autotallirakennus lääninhallituksen tarpeisiin. Kerttulinkadun siiven toiseen kerrokseen sijoitettiin lääninarkkitehdin asunto. Matala rakennus ei peittänyt näkymää itäpuoleisten kortteleiden ja Tuomiokirkon ja sen lähiympäristön välissä. Tontilla on varttunutta puustoa, jolla on merkittävä kaupunkikuvallinen merkitys.

Kaavatilanne

Maaherran makasiinin tontin asemakaava on vahvistettu 16.2.1966. Tontin käyttötarkoitus on Y, yleisten rakennusten korttelialue korkeakoulurakennuksia varten. Tonttitehokkuus e = 1.0. Makasiinirakennusta koskee julkisivujen suojelumääräys.

Asemakaavan voidaan katsoa olevan vanhentunut sillä perusteella, että sen rakennuskannan suojelua ei ole arvioitu kaavallisesti vuoden 1985 rakennussuojelulain edellyttämällä tavalla.

Suojelutavoitteet

Maaherran makasiini pihoineen sijaitsee valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueella / RKY 2009 ”Turun tuomiokirkko ja Turun historiallinen ydinalue”.

Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa (vahvistettu 23.8.2004) tontti on osoitettu suojeltavana rakennetun ympäristön kokonaisuutena (SR 006), jonka kuvauksena on: ”Tuomiokirkonkatu 6 - Henrikinkatu 19. Yksikerroksinen empirerakennus (C. Bassi v. 1829. Rakennusta jatkettu pohjoiseen (J. Ahrenberg 1908).

Keskustan rakennussuojelun vaihekaavaesityksessä v. 1984 em. rakennuksille asetetaan suojelutavoitteeksi SR5, rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti erittäin arvokas rakennus.

Vireillä olevan yleiskaavan rakennussuojelun valmistelussa Turun historiallista ydintä, Tuomiokirkon ympäristöä arvioidaan laajempana suojelualueena, SR-alueena, jossa rakennetun ympäristön arvojen säilyminen on tärkeämpää kuin käyttötarkoituksen määrittely yleisten rakennusten tai muun maankäytön alueeksi.

Museoviraston lausunto suojeluperusteista 4.6.2015

”Makasiini- ja maanmittauskonttorirakennus, sen ja akatemiatalon myöhempiin toimintoihin olennaisesti liittynyt asuin-, varasto- ja autotallirakennus sekä piha-alue muodostavat kokonaisuuden, joka täyttää rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain 8 §:ssä säädetyt edellytykset valtakunnallisen merkittävyyden sekä arviointikriteerien 1 (ainutlaatuisuus), 3 (edustavuus), 4 (alkuperäisyys), 5 (historiallinen todistusvoimaisuus) ja 6 (historiallinen kerroksisuus) osalta.

Suojelutarve kohdistuu rakennusten ulkoasuun sekä jäljempänä todettaviin sisätilojen tilajakoon ja kiinteään sisustukseen makasiinirakennuksen 1832 ja 1908-10 rakennetuissa osissa.

Tontin kaakkoiskulman asuin-, varasto- ja autotallirakennuksessa suojelutarve kohdistuu ulkoasuun.

Ehdotus suojelumääräyksiksi

1. Rakennuksia tulee hoitaa ja käyttää niin, että niiden rakennustaiteellinen ja kulttuurihistoriallinen arvo ei heikenny. Korjaus- ja muutostöiden tulee perustua rakennus- ja käyttöhistorian ominaispiirteiden hyvään tuntemukseen.

2. Rakennusten rakennusrunko, ulkoasu ja katujulkisivujen alkuperäiset ja varhaiset ovet ja ikkunat tulee säilyttää.

3. Makasiini- ja maanmittauskonttorirakennuksen 1908-10 rakennetun siiven eteishalli, toiseen kerrokseen johtava portaikko puu-lasiseinäisine eteisineen ja muissa huonetiloissa nykyisten pintojen alla säilyneet alkuperäiset ja varhaiset rakenteet sekä peiliovet tulee säilyttää.

4. Korjaukset tulee toteuttaa siten, että materiaalit ja työtavat eivät heikennä alkuperäisten ja varhaisten rakenteiden ja pintojen säilymistä.

5. Makasiini- ja maanmittauskonttorirakennusta ja piha-aluetta sekä asuin-, autotalli- ja varastorakennuksen ulkoasua koskevista muutostöistä on pyydettävä Museoviraston lausunto.

6. Museovirastolla on oikeus antaa tarkempia ohjeita suojelumääräysten soveltamisesta.”

Kaupungin kanta rakennussuojeluun

Turun kaupunki kannattaa rakennetun ympäristön suojelua Museoviraston esittämässä laajuudessa rakennusperintölain perusteella tehtävällä päätöksellä. Kyseessä on Turun historiallisen keskustan arvokkain perintö. Museovirasto on esittänyt pätevät perustelut koko tontin historiallisesta merkityksestä.

Turun historiallisen ympäristön monipuolista käyttämistä ja kehittämistä on visioitu monissa eri kehittämishankkeissa, mm. keskustan kehittämistä koskevassa Visio 2031. Alueen monien korttelien käyttötarkoitus asemakaavassa on nyt yleisten rakennusten korttelialuetta. Kehittäminen edellyttää käyttötarkoituksen laventamista ja toiminnan avaamista julkisiin ulkotiloihin. Yleiskaavan valmistelun yhteydessä on nähty tavoitteeksi, että alueen käyttötarkoitusta rajataan vain sen suhteen, että käyttö tai täydennysrakentaminen ei uhkaa rakennetun ympäristön suojeluarvoja.

Rakennusten suojelun ratkaiseminen kaavanmuutoksella laajemmin kuin voimassa olevassa asemakaavassa johtaa kaavoitusprosessissa odotuksiin vähintään tontin nykyisen rakennusoikeuden mukaisesta täydennysrakentamisesta. Rakennusoikeuden vähentäminen asemakaavanmuutoksella on mahdollista, mutta johtaa ristiriitaan kaavaprosessissa. Mikäli rakennussuojelusta tehdään päätös Museoviraston esittämässä laajuudessa, voidaan tontin käyttöä ja täydennysrakentamista tutkia asemakaavanmuutoksella selkeistä lähtökohdista Museoviraston ollessa asiantuntijana antikvaarisissa arvoissa.

Toimialajohtaja Markku Toivonen:

EhdotusKaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää antaa Varsinais-Suomen ELY-keskukselle edellä olevan ehdotuksen mukaisen lausunnon.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.