Ympäristönsuojelu, ympäristöinsinööri Fredrik Klingstedt 13.5.2015:

Topinojan jätekeskus sijaitsee Metsämäen kaupunginosassa noin 5 km:n päässä kaupungin keskustasta. Kaatopaikka-alue on otettu käyttöön vuonna 1971, ja sinne ohjataan nykyisin yhdyskuntajätettä sekä erityisjätettä Turun Seudun Jätehuolto Oy:n toiminta-alueelta. Jätekeskuksen alueella on jätteiden vastaanottotoimintaa, käsittelyä, lajittelua, välivarastointia, loppusijoitustoimintaa jne. Lisäksi alueella toimii pienerien tuojia varten lajittelu- ja varastoalue. Orikedon jätteenpolttolaitoksen kesäseisokin aikana Topinojan kaatopaikalla on käsitelty polttoon normaalisti ohjautuva jäte.

Nykyisen jätekeskuksen kokonaispinta-ala on noin 59 ha. Loppusijoituksen laajennusalueina on vuonna 2007 otettu käyttöön 3,5 ha ja vuosina 2009–2010 3,8 ha. Laajennus kokonaisuudessaan on pinta-alaltaan 7,3 ha.

Lounais-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt ympäristöluvan jätekeskuksen toiminnalle vuonna 2006. Kaatopaikan vesiä ja kaasuja tarkkaillaan erikseen laaditun tarkkailuohjelman mukaan. Tarkkailupisteet on esitetty oheismateriaalissa. Toimintaan on myönnetty laatusertifikaatti ISO 9001 ja ympäristösertifikaatti ISO 14001 sekä työterveys- ja turvallisuussertifikaatti OHSAS 18001.

Jätemäärät

Topinojan kaatopaikalla vastaanotettiin vuoden 2014 aikana jätteitä (mukaan lukien maa- ja kiviaines) yhteensä 147.629 tonnia. Samana vuonna jätekeskuksessa siirrettiin edelleen käsittelyyn ja hyödynnettiin jätteitä yhteensä 164.909 tonnia, josta loppusijoitukseen päätyi 4.498 tonnia jätettä. Kotitalouksien vaarallisia jätteitä mukaan lukien sähkö- ja elektroniikkaromua toimitettiin muualle hyötykäyttöön tai jatkokäsittelyyn 720 tonnia. Vastaanotetuista ja varastoiduista jätteistä yhteensä 51.511 tonnia jätteitä ohjautui materiaali- ja energiahyödyntämiseen. Lisäksi kaatopaikkarakenteissa hyödynnettiin 90.389 tonnia jätteitä, joista noin 27.167 tonnia oli lievästi pilaantuneita maa-aineksia.

Vesien tarkkailu

Kaatopaikkavesi

Topinojan kaatopaikalta johdettiin jätevesiviemäriverkostoon yhteensä noin 138.620 m³ suotovettä (kaatopaikkavettä) vuoden 2014 aikana. Kaatopaikkaveden aiheuttama kuormitus Turun kaupungin keskuspuhdistamolle oli pääasiassa typpikuormitusta. Kaatopaikan aiheuttama typpikuorma vastasi keskimäärin noin 5 670 asukkaan, orgaaninen kuormitus noin 350 asukkaan ja fosforikuorma noin 230 asukkaan puhdistamattomia asumajätevesiä.

Ojavesi

Kaatopaikan luoteispuoleisen ojan (P1) vesi oli puhtaimmillaan toukokuun tutkimuksessa, jolloin veden ammoniumtyppipitoisuuden perusteella vesi oli luokiteltavissa lievästi likaantuneeksi ja vedessä oli vähän hygieeniseen likaantumiseen viittaavia bakteereja. Elokuussa ojaveden hygieeninen tila oli poikkeuksellisen huono, mutta ammoniumtyppipitoisuus pienempi kuin muilla näytteenottokerroilla. Tulosten perusteella kaatopaikalla ei näyttäisi olevan varmasti osoitettavaa vaikutusta ojan vedenlaatuun. Ojan varrella on muutakin ojaa mahdollisesti kuormittavaa toimintaa.

Topinojan vesi oli runsasravinteista kaikissa havaintopaikoissa ja luokiteltavissa lievästi likaantuneeksi tai likaantuneeksi. Veden hygieeninen tila oli ajoittain huono. Topinojan vedenlaadussa ei ollut havaittavissa sellaisia muutoksia, jotka selkeästi olisivat viitanneet kaatopaikan suotovesien vaikutuksiin. Topinojaa kuormittaa mahdollisesti myös alajuoksulla sijaitseva kompostointialue.

Pohjavesi

Jätekeskuksen alueella olevien pohjavesiputkien vesi oli tutkimuskerroilla hapetonta tai veden happipitoisuus oli hyvin pieni. Useassa pohjavesiputkessa todettiin korkeita kloridi- ja ammoniumtyppipitoisuuksia. Kaatopaikan vaikutusta pohjavesien laatuun on kuitenkin vaikea arvioida, koska pohjavesistä ei ole laatutietoa ennen kaatopaikkatoiminnan aloittamista. Lisäksi veden laatuun vaikuttaa vanhat merenpohjasedimentit.

Kaatopaikkakaasut

Topinojan jätekeskuksen biokaasupumppaamo on otettu käyttöön vuonna 2002. Muodostuva kaatopaikkakaasu hyödynnetään ensisijaisesti kaukolämmön tuotannossa mutta se voidaan polttaa myös soihtupolttimessa.

Topinojalta toimitettiin vuonna 2014 hyötykäyttöön yhteensä noin 1,57 milj. Nm³ kaatopaikkakaasuja (2,0 milj. Nm³ vuonna 2013).

Pumppaamon kokonaiskäyntiaste vuonna 2014 oli 99 %. Kaasu hyödynnettiin kaukolämpönä (7,1 GWh). Kerätty kaasu sisälsi keskimäärin 47 tilavuusprosenttia metaania ja 27 tilavuusprosenttia hiilidioksidia.

Laskelmien mukaan metaanin talteenottotehokkuus oli vuonna 2014 noin 41 % kaikesta kaatopaikalla syntyvästä metaanista. Ilmaan johdetun metaanin määrä oli laskelmien perusteella 697 tonnia (506 t vuonna 2013). 

Poikkeukselliset tilanteet

Poikkeavia tilanteita olivat mm. ilkivallan ilmeneminen yön aikana lajitteluasemalla.

Oheismateriaali 1Tarkkailututkimuksen havaintopaikat                     

Toimialajohtaja Markku Toivonen:

EhdotusKaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää merkitä Topinojan jätekeskuksen yhteenvetoraportin tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.