Suunnitteluyksikkö, liikennesuunnitteluinsinööri Juha Jokela 29.4.2015:

Aiemmat päätökset

Turun kaupunginvaltuusto teki 14.12.2009 § 278 pikaraitiotien toteuttamista koskevan periaatepäätöksen, jonka mukaan raskaimmin kuormitetuille linjoille toteutetaan pikaraitiotie, kun sille on rahoitukselliset ja kaavalliset edellytykset sekä valtion rahoitus ja muiden seudun kuntien osuus toteutuksesta on sovittu ja että pikaraitiotien toteuttaminen ja siihen liittyvä maankäytön kehittäminen ratkaistaan kaupunkiseudun rakennemallissa.

Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisessä maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksessa 2012 - 2015 todetaan mm. että Turun kaupunki ja valtio laativat tällä sopimuskaudella pikaraitiotien yleissuunnitelman. Turun kaupunginhallitus päätti 5.11.2012 § 510, että yleissuunnittelun lähtökohtana on integroituna kaupunkikehityshankkeena toteutettava raitiotieratkaisu. Raitiotien suunnittelu yhdistetään voimakkaasti muuhun kaupunkisuunnitteluun ja -kehittämiseen. Suunniteltavan raitiotieratkaisun tulee laajasti edistää kestävää kaupunkikehitystä, kasvua ja kilpailukykyä.

Turun raitiotien yleissuunnittelu alkoi tammikuussa 2013. Turun kaupunginhallitus hyväksyi 29.4.2013 § 206 raitiotien yleissuunnitelman tavoitteet otsikkotasolla seuraavasti; 1) Kaupungin kilpailukyky, kasvu ja keskustan vetovoima nousevat, 2) kestävä kaupunkirakenne, 3) sujuva liikennejärjestelmä ja houkutteleva joukkoliikenne, 4) kaupungin asukkaiden viihtyvyys ja hyvinvointi lisääntyvät sekä 5) taloudellisesti kestävä investointi.

Kaupunginhallitus päätti 14.4.2014 § 158, että Turun raitiotien yleissuunnitelma laaditaan esitettyjä reittejä pitkin kolmelle haaralle Kauppatorilta Runosmäkeen, Skanssiin ja Varissuolle. Lisäksi kaupunginhallitus päätti mm. raitiotien laajentamisen reittivertailun laatimisesta sekä suunnittelu- ja vertailuperiaatteista.

Raitiotien yleissuunnitelman vaikutukset ja kustannukset

Raitiotietä on suunniteltu integroituna kaupunkikehityshankkeena. Turku on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana keskimäärin noin 1600 asukkaalla vuodessa. Turun tavoitteena on kaupunkiseudun rakennemallin mukaisesti kasvun jatkaminen siten, että Turussa olisi noin 210 000 asukasta vuonna 2035, mikä yhdessä seudun kasvun kanssa tarkoittaisi 25 prosentin lisäystä matkamäärissä. Raitiotie on mahdollisuus houkutella investointeja ja vastata kasvuun sekä muuttaa Turun urbaania ilmettä. Samalla raitiotie on myös mahdollisuus pitkän aikajänteen maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämisessä.

Suunnitellun kolmen raitiotiehaaran varrelle on arvioitu rakennettavan uusia asuntoja lähes 20 000 asukkaalle vuoteen 2035 mennessä. Merkittäviä raitiotien varren maankäytön kehittämismahdollisuuksia ovat muun muassa Itäharju, Kupittaa, Matkakeskus ja Skanssi. Raitiotien laajentamismahdollisuudet seudulliseksi järjestelmäksi on selvitetty.

Kolmihaaraisen raitiotien vaikutuksia on verrattu nykyisen kaltaiseen bussijärjestelmään sekä niin sanottuun superbussijärjestelmään, jossa raitiotiekäytäviä liikennöidään raitiotietä vastaavilla liikennejärjestelyillä esimerkiksi tuplanivelbusseilla.

Raitiotie vastaa kaupunginhallituksen asettamiin tavoitteisiin parhaiten kilpailukyvyn, kasvun ja vetovoiman, kestävän kaupunkirakenteen, joukkoliikenteen käytön lisäämisen sekä viihtyvyyden ja hyvinvoinnin osalta. Sen sijaan taloudellisiin tavoitteisiin superbussi vastaa raitiotietä paremmin. Superbussi voisi toimia esivaiheena raitiotielle. Superbussin lisäksi kaksihaarainen Varissuo-Runosmäki raitiotie on yhteiskuntataloudellisesti kannattava.

Turun raitiotien kustannusarvio on eurooppalaista keskitasoa sekä investointi- että liikennöintikustannusten osalta joskin hankkeiden vertailu on vaikeaa hankkeiden sisällön, paikallisten olosuhteiden sekä lainsäädännön eroista johtuen. Kolmihaaraisen raitiotien infrastruktuuri-investoinnin kustannusarvio on 303 miljoonaa euroa, mikä sisältää noin 37 miljoonan euron riskivarauksen. Varikkoinvestointi ja kalustohankinta kuoletetaan raitiotien liikennöintikustannusten yhteydessä.

Toimialajohtaja Markku Toivonen:

EhdotusKaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää merkitä esittelyn tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Liikennesuunnitteluinsinööri Juha Jokela esitteli asiaa kokouksen alussa.