Ympäristötoimialan hallinto, Nina Mattila 17.4.2015:

Hakijoille on myönnetty poikkeamispäätös omakotitalon uudisrakentamiseksi Nummen kaupunginosassa osoitteessa Uudenpellonkatu 21 sijaitsevalle tontille 853-11-57-14, jolla on ennestään sijainnut vanha asuinrakennus, joka puretaan.

Kiinteistöjen 853-11-57-16 ja 853-11-67-49 omistajat ovat valittaneet päätöksestä hallinto-oikeuteen ja vaatineet päätöksen kumoamista.

Hallinto-oikeus on pyytänyt kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan lausuntoa asiasta 30.4.2015 mennessä. Lisäaikaa lausunnon toimittamiseksi on pyydetty 12.5.2015 asti.

Lausuntoehdotus

Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta palauttaa viitelähetteen asiakirjoineen ja liittää oheen pyydetyt asiakirjat sekä ilmoittaa lausuntonaan asiaan kunnioittavasti seuraavaa:

Lautakunta toteaa, että valitus tulee ensisijaisesti jättää tutkimatta, koska valittajilla ei ole valitusoikeutta.

Valitusoikeus

Maankäyttö- ja rakennuslain 193.1 §:n mukaan valitusoikeus poikkeamispäätöksestä on mm. viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistajalla ja haltijalla; sellaisen kiinteistön omistajalla ja haltijalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa ja sillä, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa. Kumpikaan muutoksenhakijoista ei ole rakennuspaikkaan nähden viereisen tai vastapäisen alueen omistaja. Rakennuspaikan ja kiinteistön 853-11-57-16 väliin jää tontti 15. Toisen muutoksenhakijan omistama kiinteistö 853-11-67-49 sijaitsee toisella puolen katua osittain vastapäätä tonttia 16. Rakennuspaikan ja muutoksenhakijan tontin 853-11-67-49 etäisyys on nurkkapisteistä mitattuna noin 35 metriä. Kun otetaan huomioon kiinteistöjen ja niillä olevien rakennusten etäisyys poikkeamispäätöksen kohteena olevasta rakennuspaikasta ja kyseessä olevan poikkeamisen luonne ei hankkeella ole katsottava olevan olennaista vaikutusta muutoksenhakijoiden tontin rakentamiseen ym. käyttöön tai huomattavaa vaikutusta muutoksenhakijoiden oloihin. Mikä tahansa vaikutus ei ole riittävä peruste valitusoikeuden syntymiseen.

Mikäli hallinto-oikeus katsoo, että muutoksenhakijoilla on valitusoikeus, lautakunta toteaa, että valitus tulee hylätä

Poikkeuksen myöntäminen

Kunta voi erityisestä syystä myöntää poikkeuksen maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL) säädetyistä tai sen nojalla annetuista rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä MRL 171 §:n mukaisesti. Poikkeus voidaan myöntää myös MRL:n 58 §:n mukaisesta velvollisuudesta rakentaa asemakaavan mukaisesti. Turun kaupungilla on toimivalta myöntää poikkeus merkittävääkin rakennusoikeuden ylitystä koskien kokeilulain (laki kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta) perusteella. Rakennusoikeuden poikkeuksellinen sijoittuminen tontille käy ilmi poikkeamispäätöksestä. 

Voimassa olevassa asemakaavassa ei ole määrätty tiettyä harjasuuntaa. Kattokaltevuutta koskeva poikkeus on perusteltu, jotta rakennuksen korkeus ei kasvaisi turhaan. Kattomuotoa koskien ei ole kuitenkaan myönnetty poikkeusta. Naapuritontilla 853-11-57-13 (Uudenpellonkatu 19) sijaitsee myös kattokaltevuudeltaan asemakaavamääräyksestä poikkeava omakotitalo. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 58.2 §:n mukaan rakennuksen korkeus on julkisivupinnan ja vesikaton leikkausviivan korkeus maanpinnasta. Asetuksen mukaisesti mitattuna rakennuksen korkeus on 7,45 metriä.

Valituksessakin on todettu, että erityisiä syitä ei mainita laissa vaan niitä harkitaan tapauskohtaisesti. Erityiset syyt voivat esimerkiksi liittyä poikkeuksen kohteena olevan kiellon, määräyksen tai rajoituksen yleisyyteen, vanhentuneisuuteen tai poikkeamisen vähäiseen merkitykseen taikka rakennushankkeen kohteen tai laadun erityisiin ominaisuuksiin. Yleisiä periaatteita ei ole mahdollista esittää ja syiden olemassa olo on harkittava tapauskohtaisesti (Hallberg - Haapanala - Koljonen - Ranta: Maankäyttö- ja rakennuslaki 2006, s. 662). Erityinen syy voi olla esimerkiksi asemakaavan hyväksymisen jälkeen muuttuneisiin olosuhteisiin liittyvä (Jääskeläinen - Syrjänen: Maankäyttö- ja rakennuslaki selityksineen 2010, s. 661). Erityiset syyt käyvät ilmi hakemuksen ja myönnetyn poikkeamispäätöksen perusteluista.

Asemakaavan laatimistarve

MRL:n 51 §:n mukainen asemakaavan laatimistarvetta koskevan säännöksen taustalla on vanhastaan kunnan itsehallintoon perustuva oikeus kehittää alueitaan haluamassaan järjestyksessä. Säännöksessä ilmaistaan joustavin normein asemakaavan laatimistarve. Laatimistarvetta koskeva säännös ei luo yksittäiselle maanomistajalle oikeutta asemakaavaan, vaan kaavamonopoliin liittyvä kunnallinen päätäntävalta on säilynyt (HE vp 101/1998, 51 §:n yksityiskohtaiset perustelut).  Kyseinen rakennuspaikka ei sijaitse sellaisen asemakaavan alueella, joka olisi merkittävältä osalta edelleen toteuttamatta, vaan korttelin tontit ovat rakentuneet. Kuten päätösehdotuksessa on todettu, korttelissa on olemassa olevia rakennusalaan nähden poikkeavasti sijaitsevia rakennuksia. Poikkeamisen myötä rakennuspaikan käyttötarkoitus ei muutu ja poikkeamisen tarve pohjautuu tontin maastonmuotoihin ja nykyajan rakentamisvaatimuksiin ja asumistoiveisiin. Omakotitalon rakentaminen tontille hakemuksen mukaisesti ei aiheuta laajemmin ympäristöön vaikuttavia maankäytön muutoksia siten, että asian käsittely vaatisi kaavamuutosta.

Poikkeamisen edellytykset

MRL:n 172.1 §:n mukaan poikkeaminen ei saa aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueen käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden tai rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Rakennetun ympäristön tavoitteiden suojelulla viitataan asemakaavalla tai rakennusperintölailla suojeltuihin kohteisiin taikka kohteisiin, joita rakennussuojelua ei ole lopullisesti saatettu päätökseen. Tontilla sijaitsevan rakennuksen purusta on pyydetty Museokeskuksen kannanottoa eikä kyseisellä rakennuksella ole kulttuuri- tai rakennushistoriallista arvoa, jonka perusteella sitä ei voisi uudisrakentamisen yhteydessä purkaa. Perusparannusalueiden suunnittelutilannetta kuvaava selvitys, joka valitukseen on liitetty, on koko kaupungin yleiskaavan (Yleiskaava 2029) muutokseen liittyvä perusselvitys. Selvityksen taustalla on vuonna 1984 tehty kaupungin päätös tiettyjen omakotialueiden liittämisestä osaksi valtakunnallista perusparannusohjelmaa. Perusparannusalueet asetettiin rakennuskieltoon, ja niiden suunnittelutilanteen ajanmukaisuus arvioitiin, minkä jälkeen joillekin alueille vahvistettiin säilyttävä asemakaava. Osa merkittiin myös voimassa olevan Yleiskaavan 2020 rakennussuojelukohteeksi tai kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi ympäristökokonaisuudeksi. Kyseinen selvitys ei estä asemakaavasta poikkeamisen myöntämistä.

Suunniteltu rakentaminen ei johda MRL:n 172.2 §:ssä tarkoitettuun merkittävään rakentamiseen eikä sillä ole merkittäviä ympäristö- tai muita vaikutuksia. Merkittävä rakentaminen tarkoittaisi ympäristöstä täysin poikkeavaa rakentamista, kuten esimerkiksi kerrostalon rakentamista pientaloalueelle tai suuren varastorakennuksen rakentamista asuinalueella. Merkittäviä ympäristövaikutuksia voitaisiin katsoa olevan esimerkiksi vähittäiskaupan suuryksiköllä (HE vp 101/1998, 172 §:n yksityiskohtaiset perustelut).

Poikkeamisharkinnan ulkopuolelle jäävät asiat

MRL:n 14.4 §:n mukaan rakennusjärjestyksessä olevia määräyksiä ei sovelleta, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa on asiasta toisin määrätty. Rakennusjärjestyksen 3 luvun 4 § liittyy tiiviisti rakennusluvan yhteydessä suoritettavaan ympäristöön soveltuvuutta koskevaan arviointiin. Rakennuksen soveltuminen ympäristöönsä ja kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimusten täyttyminen ratkaistaan MRL:n 117 §:n mukaisesti rakennuslupavaiheessa.

Rakennustyön suorittamiseen liittyvät ympäristöön ja naapurikiinteistöihin kohdistuvat riskit voidaan huomioida rakennusluvassa lupaehdolla. Hakija on vastineessaan todennut, että louhinta- ja maansiirtotöihin liittyen tullaan suorittamaan lähikiinteistöjen loppu- ja alkutarkastukset. Rakennustyön käytännön toteutukseen liittyvät asiat kuuluvat pääosin rakennustöiden suorittamisvaiheessa huolehdittaviin asioihin, kuten myös sen varmistaminen, että rasitealueella sijaitseville johdoille ei aiheudu vahinkoa ja niiden käyttö ei esty. 

Rivitalotontin yksilöinti

Korttelin 57 Uudenpellonkadun ja Kulmalankadun puoleisessa päässä sijaitsevalla tontilla on rivitaloyhtiö. Kyseinen tontti on päätöksessä yksilöity oikealla kiinteistötunnuksella 853-11-57-40.

Oikeudenkäyntikulut

Ottaen huomioon hallintolainkäyttölain 74 § esitetty oikeudenkäyntikuluvaatimus tulee perusteettomana hylätä.

Edellä esitetyn perusteella kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta katsoo, että valitus tulisi ensisijaisesti jättää tutkimatta ja toissijaisesti hylätä.

Lisätietoja antaa tarvittaessa ympäristölakimies Nina Mattila 040-674 1633, nina.mattila@turku.fi PL 355, 20101 Turku.

Oheismateriaali 1Valituskirjelmä 27.3.2015

Toimialajohtaja Markku Toivonen:

EhdotusKaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää antaa Turun hallinto-oikeudelle edellä olevan ehdotuksen mukaisen lausunnon.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.