Kaupunginsihteeri Satu Lehto 7.4.2015:

Vesienhoitosuunnitelmien tarkoitus ja laatiminen

Vesienhoidon keskeisenä tavoitteena on estää jokien, järvien ja rannikkovesien sekä pohjavesien tilan heikkeneminen sekä pyrkiä kaikkien vesien vähintään hyvään tilaan. Erinomaisiksi tai hyviksi arvioitujen vesien tilaa ei saa heikentää. Tavoitteen saavuttamiseksi suunnitellaan ja toteutetaan vesien tilaa parantavia toimenpiteitä ja seurataan niiden vaikutuksia. Vesienhoidossa otetaan huomioon myös merenhoidon, tulvariskien hallinnan sekä luonnonsuojelun tavoitteet.

Vesienhoitoa suunnitellaan vesienhoitoalueittain, joita on Manner-Suomessa viisi. Turku kuuluu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen. Suunnittelu etenee kuuden vuoden jaksoissa siten, että ensimmäiset vuoteen 2015 ulottuvat vesienhoitosuunnitelmat vahvistettiin valtioneuvostossa vuonna 2009.

Ehdotus vuosien 2016–2021 vesienhoitosuunnitelmaksi on valmisteltu laajapohjaisessa, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vetämässä yhteistyöryhmässä. Turun kaupunkia ryhmässä on edustanut liikelaitosjohtaja Irina Nordman. Varsinais-Suomen ELY-keskus on pyytänyt Turun kaupungin lausuntoa ehdotuksesta Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosiksi 2016-2021 (VARELY/2440/2014). Toimialajohtaja on antanut 31.3.2015 kaupungin lausunnon.

Yhteenveto vesienhoitosuunnitelmasta

Vesienhoitosuunnitelmassa esitetään tiedot pinta- ja pohjavesien tilasta, siihen vaikuttavista tekijöistä ja tilan seurannasta. Suunnitelmassa esitetään myös tilaa koskevat tavoitteet ja yhteenveto vesienhoidon toimenpiteistä kustannusarvioineen. Päätavoitteena vesienhoidossa on pinta- ja pohjavesien hyvä tila vuoteen 2015 mennessä. Tälle yleiselle tavoiteajalle on esitetty jatkoaikaa vesienhoitosuunnitelmassa esitetyistä perustelluista syistä vuoteen 2021 saakka.

Vesienhoidon keskeiset kysymykset läntisellä vesienhoitoalueella jaksolle 2016–2021 ovat:

• Hajakuormituksen aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus
• Pohjavesiä kuormittava toiminta ja pohjavesien tilan antoisuuden vaarantuminen
• Happamien sulfaattimaiden aiheuttamat ongelmat
• Vesistörakentamisen ja säännöstelyn aiheuttamat muutokset
• Tulvat ja alivirtaamakausien kuivuus

Tavoitteeksi asetetun hyvän ekologisen tilan saavuttamiseen vaikuttavat vesistöissä näkyvän muutoksen hitaus ja etenkin maatalouden osalta käytettävissä olevien ohjauskeinojen riittävyys. Myös erityisiä alueita, kuten Natura-alueita, EU-uimarantoja ja vedenottoa koskevat erityiset tilatavoitteet on otettava huomioon ja ne saattavat vaikuttaa tavoitteiden toteutumiseen.

Vesienhoidon keskeisenä tarkoituksena on suunnitella ja toteuttaa toimenpiteet, joilla voidaan saavuttaa vesienhoidon tavoitteet. Ehdotuksen mukaiset toimenpiteet kohdistuvat sekä suoraan vesistöön, vesistön valuma-alueelle tai pohjavesialueelle että vaikuttavat suoraan kuormitukseen tai muihin paineisiin. Lisäksi toimenpiteinä ovat mukana myös ohjaavat keinot, kuten lait ja strategiat, rahoituksen ohjaus, tietoisuutta lisäävät toimenpiteet sekä tutkimus- ja kehittämistoiminta. Toimenpiteet jaetaan vesien- ja merenhoitolain jaotteluun perustuen perus-, muu perus- ja täydentävät toimenpiteet -nimikkeistöjen alle.

Toimenpiteiden ja ohjauskeinojen määrittelyssä on lisäksi huomioitu ilmastonmuutoksen, tulvien ja kuivuuden vaikutukset; haitallisten aineiden aiheuttamien haittojen vähentäminen; toimenpiteiden tehokkuus ja hyötyjen arviointi sekä luontodirektiivien tavoitteet.

Vesienhoidon toimenpiteitä on esitetty seuraavilta sektoreilta:

• Yhdyskunnat ja haja-
• Teollisuus ja kaivostoiminta
• Kalankasvatus
• Turvetuotanto
• Turkiseläintuotanto
• Metsätalous
• Maatalous
• Maaperän happamuus
• Maa-aineisten otto
• Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat ja selvitykset
• Liikenne
• Vedenotto
• Vesistöjen kunnostus, säännöstely ja rakentaminen
• Pilaantuneet maa-alueet ja sedimentit
• Maankäyttö

Ehdotetut toimenpiteet on sovitettu yhteen Merenhoidon toimenpideohjelman ja Tulvariskien hallintasuunnitelman kanssa. Vesiehoitosuunnitelman lisäksi on Läntisellä vesienhoitoalueella laadittu 15 valuma-aluekohtaista pintavesien toimenpideohjelmaa (mm. Saaristomeren valuma-alueen vesienhoidon toimenpideohjelma vuoteen 2021) sekä viisi ELY-keskuskohtaista pohjavesien toimenpideohjelmaa (mm. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueen pohjavesien vesienhoidon toimenpideohjelma vuoteen 2021).

Vesienhoitosuunnitelman toimenpiteiden kustannusten arviointi perustuu ensisijaisesti toimenpiteiden suorien kustannusten arviointiin. Ensimmäiseen kauteen verrattuna sektoriin liittyvien seurantojen ja tarkkailujen kustannukset on otettu paremmin huomioon. Samoin on mahdollisuuksien mukaan eroteltu vesiensuojeluun liittyvien toimenpiteiden kustannukset kaikkien ympäristönsuojeluun ja lupaehtojen toteuttamiseen liittyvien toimenpiteiden kustannuksista

Vesienhoitosuunnitelman toimenpiteiden toteutus riippuu hyvin monen eri tahon toimista. Näitä ovat esim. toiminnanharjoittajat, yritykset, kotitaloudet, kansalaisjärjestöt, valtion sektoriviranomaiset, aluehallintovirastot, kunnat, maakuntien liitot, tutkimuslaitokset, etujärjestöt, yhdistykset ja monet vapaaehtoiset toimijat. Ensisijainen vastuu toimien toteuttamisesta on kuitenkin niillä yksityisillä toimijoilla (mm. toiminnanharjoittajat, kansalaiset, järjestöt), jotka vaikuttavat toimillaan vesien tilaan. Monet vesiensuojelua edistävät toimet perustuvat vapaaehtoisuuteen ja eri tahojen yhteistyöhön ja valmiuteen kehittää ja osallistua niiden rahoitukseen ja toimeenpanoon. Myös monet ohjauskeinot perustuvat vapaaehtoisuuteen.

Vesien hyvän tilan saavuttamiseksi tarvittavien toimenpiteiden toteuttaminen ei etene riittävällä tavalla ilman uutta rahoitusta. Voimavarojen riittävyyden turvaaminen on tärkeää sekä julkisen sektorin että toiminnanharjoittajien toiminnan varmistamiseksi. Valtion ja kuntien mahdollisuudet edistää toimenpiteiden toteutusta ovat heikkenemässä, joten uusien yhteistyömuotojen ja rahoituskanavien kehittämiseen tulee panostaa jatkossa entistä enemmän.

Suuri osa toimeenpanoa tapahtuu kehittämällä nykyistä toimintaa kuten parantamalla ennakkosuunnittelua, kohdentamalla tutkimusta sekä tehostamalla neuvontaa ja koulutusta eri neuvontaorganisaatioiden kautta. Viranomaistoimintojen ohjauksella ja eri toimintojen yhteensovittamisella on tärkeä rooli. Luvanvaraisten toimintojen toimet ovat pääosin nykykäytännön mukaisia ja ympäristölupiin perustuvia.

Vesienhoitosuunnitelmien toimeenpano ja rahoituksen järjestäminen edellyttävät paljon yhteistyötä ja eri tahojen sitoutumista toimiin. Tärkeitä kysymyksiä jatkossa ovatkin, miten eri toimijat saadaan sitoutumaan vesienhoidon tavoitteisiin ja toteuttamiseen, miten kansalaisia saadaan aktivoitua toimimaan ja miten vesien hyvän tilan asettamat vaatimukset huomioidaan jokapäiväisessä toiminnassa eri sektoreilla.

Toimenpiteiden kustannustehokkuuteen tulee kiinnittää jatkossa enemmän huomiota. Vesienhoidon toimenpiteiden vaikuttavuudesta ei saada riittävää kuvaa ilman riittävää veden tilan seurantaa. Pahimmassa tapauksessa toimenpiteitä ja rahoitusta suunnataan väärin luotettavan seurantatiedon puuttuessa. Luotettavan seurantatiedon varmistamiseksi seurantoihin käytettävää rahoitusta ei tule vähentää nykyisestä. On myös harkittava toiminnanharjoittajien nykyistä laajempaa osallistumista vesien tilan seurantaan.

Oheismateriaali 1Turun kaupungin lausunto 31.3.2015

Oheismateriaali 2Vesien tila hyväksi yhdessä. Ehdotus Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosiksi 2016–2021

Toimialajohtaja Markku Toivonen:

EhdotusKaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää merkitä asian tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.