Toimialajohtaja Markku Toivonen 26.3.2015:

Yhteenveto tulvariskien hallintasuunnitelmasta

Tulvariskien hallintasuunnitelma on laadittu Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ympäristövastuualueella Turun, Raision, Naantalin ja Rauman rannikkoalueen tulvaryhmän ohjauksessa. Suunnitelmassa esitetään alueelle ehdotetut tulvariskien hallinnan tavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi perusteluineen sekä viranomaisten toiminnan kuvaus tulvatilanteessa. Suunnitelma perustuu rannikkoalueelta tehtyyn tulvariskien alustavaan arviointiin, tulvavaara- ja tulvanriskikarttoihin sekä olemassa olleisiin tulvariskien hallinnan asiakirjoihin. Suunnitelmaehdotus on ollut kuultavana ja asianosaisilla on ollut mahdollisuus esittää mielipiteensä suunnitelmaehdotuksesta.

Hallintasuunnitelma sisältää alueen kuvauksen, tulvavaara- ja tulvariskikartat sekä vahinkoarviot, tulvariskien hallinnan tavoitteet, toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi ja niiden vaikutukset sekä hallintasuunnitelman täytäntöönpanoa koskevat osiot.

Tavoitteet

Tulvariskien hallinnan yleisenä tavoitteena on tulvariskien vähentäminen, tulvista aiheutuvien vahingollisten seurausten ehkäisy ja lieventäminen sekä tulviin varautumisen edistäminen. Tavoitteita on esitetty ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen, välttämättömyyspalveluihin, ympäristöön ja kulttuuriperintöön, viranomaistoimintaan kuten alueiden käytön suunnitteluun ja kaavoitukseen sekä kansalaistoimintaan kuten tietoisuuteen, suojaamiseen ja varautumiseen liittyen.

Toimenpiteet

Toimenpiteiden ryhmittelyssä on hyödynnetty seuraavaa yhteiseurooppalaista jaottelua:

1. Tulvariskiä vähentävät toimenpiteet

2. Valmiustoimet

3. Tulvasuojelutoimenpiteet

4. Toiminta tulvavaara- ja tulvatilanteessa

Tulvariskien vähentämisellä tarkoitetaan sellaisia ennakkoon toteuttavia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on vähentää mahdollisia tulvavahinkoja, alueen vahinkopotentiaalia sekä estää tulvariskin kasvua. Tulvariskien syntymistä voidaan ennaltaehkäistä erityisesti maankäytön suunnittelun avulla: huomioimalla tulvariskialueet rakennuspaikan valinnassa ja pienentämällä myös tulvariskialueella tapahtuvan rakentamisen herkkyyttä tulvan aiheuttamille vahingoille. Keinoina tähän ovat esimerkiksi kaavoitus, rakentamismääräykset sekä suositukset alimmista rakentamiskorkeuksista.

Valmiustoimilla tarkoitetaan menetelmiä, toimenpiteitä ja varallaolojärjestelmiä, joilla pyritään edistämään tulviin varautumista ja siten vähentämään mahdollisen tulvan aiheuttamia vahinkoja. Myös tulvatilannetoiminnan suunnittelu ja harjoittelu kuuluvat valmiustoimiin. Valmiustoimet sisältävät muun muassa tulvaennusteet, varoitusjärjestelmät, ennakkotiedottamisen, pelastussuunnitelmat, tulvantorjunnan harjoitukset ja omatoimisen varautumisen edistämisen.

Muiksi valmiustoimenpiteiksi voidaan lukea myös tulvien todennäköisyyksien ja vahinkojen arviointi sekä tulvavaara- ja tulvariskikartoitukset. Myös tulvariskien hallintasuunnitelman laatiminen voidaan katsoa olevan tulvariskiä ennaltaehkäisevä toimenpide. Tärkeä ennaltaehkäisykeino on myös alueen asukkaiden tulvatietoisuuden lisääminen ja siihen tähtäävät toimet kuten esimerkiksi ohjeet tulvaan varautumisesta.

Tulvasuojelulla tarkoitetaan sellaisten pysyvien rakenteiden suunnittelua ja rakentamista, joiden tarkoituksena on estää tai vähentää tulvista aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Pääasiallisia keinoja ovat rantojen pengerrykset ja kohdekohtaiset tulvasuojelurakenteet.

Toimintaan tulvatilanteessa kuuluvat tulvan aikana suoritettavat toimenpiteet tulvasta aiheutuvien vahinkojen estämiseksi tai vähentämiseksi, kuten pelastustoiminta sisältäen evakuoinnin ja tilapäisin rakentein tapahtuvan suojaamisen.

Toimenpiteiden etusijajärjestykseen asettamisen yhteydessä on kiinnitetty huomiota erityisesti seuraaviin näkökohtiin:

• tulvariskien hallinnalle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen
• mahdollisuudet muihin kuin tulvasuojarakenteisiin perustuviin toimenpiteisiin
• eri toimenpiteiden tehokkuus tulvien todennäköisyyden ja niiden vahingollisten seurausten vähentämisessä
• toimenpiteiden kustannukset ja hyödyt
• toimenpiteiden yhteensopivuus vesienhoidon kanssa; ja
• SOVA-lain ( Suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi) mukaisessa ympäristöselostuksessa arvioidut ympäristövaikutukset.

Ensisijaisesti toteutettavaksi ehdotettu toimenpide ei välttämättä ole se, jonka hyödyt ovat suurimmat tai jonka kustannukset ovat pienimmät; on arvioitu myös toimenpiteen merkityksellisyyttä rannikkoalueen kannalta, sen toteutusmahdollisuuksia sekä kyseisellä toimenpiteellä saavutettavia tulvariskien hallinnan tavoitteiden mukaisia vaikutuksia. Myös toimenpiteellä saavutettavat hyödyt esimerkiksi vesienhoidon tavoitteissa ovat saattaneet vaikuttaa priorisointiin.

Toimenpide on asetettu etusijajärjestyksessä ensisijaiseksi, jos yksi tai useampi seuraavista ehdoista täyttyy:

1. Toimenpide parantaa merkittävästi ihmisten turvallisuutta

2. Toimenpiteellä voidaan ehkäistä vaikutuksiltaan erittäin merkittävää ympäristövahinkoa3. Toimenpiteellä saavutetaan merkittäviä aineellisia tulvasuojeluhyötyjä

Toimenpide on asetettu etusijajärjestyksessä toissijaiseksi, jos yksi tai useampi seuraavista ehdoista täyttyy:

4. Toimenpiteellä saavutettavat tulvasuojeluhyödyt tai sen vaikutukset tulvariskiin ovat välillisiä

5. Toimenpiteellä on arvioidut vaikutukset ovat tulvasuojeluhyödyt pois lukien kielteisiä

Toimenpide on asetettu etusijajärjestyksessä täydentäväksi, jos yksi tai useampi seuraavista ehdoista täyttyy:

6. Toimenpiteestä saavutettavat tulvasuojeluhyödyt ovat epävarmoja

7. Toimenpiteen toteutettavuus on epävarma

Ensisijaiseksi luokiteltuja toimenpiteitä ovat

- Tulvien huomioon ottaminen kaavoituksessa ja rakennuslupapäätöksissä

• toteutuksen päävastuutaho kunta

- Tulvariskien huomioon ottaminen ympäristölupapäätöksissä

• toteutuksen päävastuutaho AVI

- Sähkön- ja lämmönjakelulaitteiden sekä vesihuollon ja tietoliikenteen laitteiden sijoitus pois tulva-alueelta tai korkeussuunnassa tulvavedestä

• toteutuksen päävastuutaho sähkö- ja energiayhtiöt, vesilaitokset sekä kunnat

- Alueellinen ohje kaavoitukseen ja rakentamiseen: meritulvien ja hulevesitulvien huomioon ottaminen

• toteutuksen päävastuutaho ELY ja kunnat

- Tarkistus/päivitys käytössä olevien ympäristölle vaarallisia aineita käsittelevien tai varastoivien laitosten turvallisuussuunnitelmiin ja aluesuunnitelmiin - toteutuksen päävastuutaho laitosten omistajat

• toteutuksen päävastuutaholaitosten omistajat

- Tulvainfopaketin kokoaminen ja jakelu tulva-alueen kiinteistöjen omistajille

• toteutuksen päävastuutaho pelastuslaitos

- Kohdekohtaiset suojarakenteet - tilapäiset ja pysyvät

• toteutuksen päävastuutaho vahinkokohteiden omistajat

- Arvokkaiden kulttuuriperintökohteiden suojaaminen väliaikaisin rakentein

• toteutuksen päävastuutaho kunta tai valtio

- Kansalaisille ja yrityksille suunnatun tulvavaroituspalvelun kehittäminen

• toteutuksen päävastuutaho ELY

-Tiedotus tieosuuksista - poissa käytöstä olevat, käytössä olevat

• toteutuksen päävastuutaho omistaja (kunta tai valtio)

Hallintasuunnitelman täytäntöönpano ja seuranta

Tulvariskilain 620/2010 mukaisesti tulvariskien hallintasuunnitelma on hyväksytty ja julkaistu ennen 22.12.2015. Tämän jälkeen suunnitelma on tarpeen mukaan tarkistettava kuuden vuoden välein, edellyttäen että alue arvioidaan jatkossakin merkittäväksi tulvariskialueeksi. Tulvariskien alustava arviointi ja merkittävien tulvariskialueiden tarkistus tehdään seuraavan kerran 22.12.2018 mennessä ja hallintasuunnitelmien uudelleenarviointi tulee olla valmis 22.12.2021.

Tässä hallintasuunnitelmassa esitetyt toimenpide-ehdotukset eivät ole sitovia eivätkä suoranaisesti velvoita mitään tahoa toteuttamaan kyseessä olevia toimenpiteitä tämän tai seuraavien suunnittelukausien aikana. Valtion ja kuntien viranomaisten sekä aluekehitysviranomaisen on kuitenkin otettava suunnitelma ja toimenpide-ehdotukset toiminnassaan huomioon. Tulvariskien hallintasuunnitelmien uudelleenarvioinnissa vuonna 2021 on tarvittaessa kuvattava mitkä tässä suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet ovat jääneet toteuttamatta ja miksi niin on käynyt. Tarkistetuissa tulvariskien hallintasuunnitelmissa otetaan huomioon lisäksi ilmastonmuutoksen vaikutuksista saatu uusi tieto tulvien esiintymiseen. Tarkistetuissa suunnitelmissa esitetään myös arvio siitä, miten tulvariskien hallinnalle tässä suunnitelmassa asetetut tavoitteet on saavutettu ja miten toimenpiteiden toteuttamisessa on edistytty.

Suunnitelman toimeenpanon edistämisestä ja seurannasta on päävastuussa Varsinais-Suomen ELY-keskus yhdessä alueen tulvaryhmän kanssa. ELY-keskuksen ja tulvaryhmän tehtävänä on omalta osaltaan valvoa, että toimenpide-ehdotusten toimeenpano etenee.

Huomioita hallintasuunnitelmasta kaupungin näkökulmasta

Ympäristötoimialaa koskee erityisesti ennakoiva toimenpide eli tulvien huomioon ottaminen kaavoituksessa ja rakennuslupapäätöksissä. Turun edustan merialueella kerran 200 vuoden aikana saavutettava vedenkorkeus on +1,83 metriä N60 korkeusjärjestelmässä. Turun kaupungin rakennusjärjestyksen 23 §:n mukaisesti on rakennettaessa ranta-alueella otettava huomioon vedenpinnan korkeusvaihtelut riittävän suurella varmuudella.  Alin suositeltava rakentamiskorkeus on + 2.36 metriä N60-korkeusjärjestelmässä. Lisäksi on huomioitava rakennuspaikkakohtainen aaltoiluvara ja jään työntymisestä rantaan aiheutuva korkeuslisä.

Maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa on noudatettu näitä samoja korkeusvaatimuksia. Alavammilla alueilla on ryhdytty maantäyttötoimenpiteisiin ennen asemakaavoitusta ja rakentamista riittävän korkeustason saavuttamiseksi. Suurimmat tulvariskit kohdistuvat maanalaisille laiteille (mm. vesihuolto), mikä tulee eri tahojen käytännön toiminnassa ottaa huomioon. Koska vesihuoltokaivantojen syvyys on keskimäärin kolmen metrin tienoilla, olisi syytä huomioida, että vesihuoltoverkostoja ei tarvitsisi sijoittaa alemmas, kuin vedenpinnan arvioitu tulvataso on.

Tulvariskit voivat toteutua karttaa laajemmalla alueella silloin, kun meriveden pinta on erityisen korkealla ja säätila on pitkään ollut poikkeuksellisen sateinen. Tällöin hulevesiä muodostuu runsaasti ja niiden poisjohtaminen vaikeutuu. Riskialttiissa kohteissa pyritään kaavoituksessa varaamaan riittävästi tilaa, jotta poikkeuksellisissa sääolosuhteissa ylimääräinen vesi voitaisiin hallitusti johtaa tulvareittejä pitkin pois tai varastoida haitattomasti.

Kaupungilla ei toimialajohtajan lausunnon 26.3.2015 mukaan ollut huomautettavaa ehdotuksesta tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.

Oheismateriaali 1Ehdotus Turun, Raision, Naantalin ja Rauman rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille 2016-2021

Toimialajohtaja Markku Toivonen:

EhdotusKaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää merkitä asian tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.