Kaupunkisuunnittelu, kaavoitus, kaavoitusarkkitehti Laurent Druey 16.2.2015:

Sataman kaupunginosan kortteleille 7, 9, 14 ja 16, Herttuan puistokadun ja Nosturinkadun katualueille sekä rautatiealueelle on laadittu 16.2.2015 päivätty asemakaavamuutosluonnos ”Herttuankulma” (27/2013). Asemakaavanmuutos perustuu yksityisen maanomistajan asemakaavanmuutosanomukseen sekä Turun kaupungin ja yksityisen maanomistajan väliseen kumppanuussopimukseen.

Nykytilanne

Alue on nykyään pääosin Turun sataman toimintaa palvelevien huolintaliikkeiden ja pienten sekä keskikokoisten teollisuus- ja liikeyritysten käytössä. Muutosalueen kaakkoiskärjessä sijaitseva, noin hehtaarin kokoinen, asemakaavassa pysäköintialueeksi (LPA) varattu alue on joutomaana.

Asemakaava

Suunnittelualueella ovat voimassa seuraavat asemakaavat: 67/1957, 55/1964, 21/1967, 18/1990 ja 4/1994. Asemakaavoissa alue on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (TTV), liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (KL), moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialuetta (AM), autopaikkojen korttelialuetta (LPA), rautatiealuetta (LR) ja katualuetta.

Alueella olevien tonttien rakennusoikeudesta on toteutunut keskimäärin noin 20 %. LPA-alue on toteuttamatta.

Yleiskaava

25.2.2012 voimaan tulleessa Linnakaupungin osayleiskaavassa alue on työpaikkojen, palvelujen ja asumisen aluetta (PAK-2), kerrostalovaltaista asuinaluetta (AK-1, AK-2), rautatiealuetta (LR), virkistysaluetta (V) ja pääkokoojakadun aluetta.

Rakennemalli 2035

Turun seudun rakennemallissa 2035 suunnittelualue on osa alueesta 101: Linnakaupunki: uusi kerrostalovaltainen asuntoalue, jossa arvioitu asukasluvun kasvu on 2600.

Asemakaavanmuutosprosessin vaiheet ja vuorovaikutus

Asemakaavanmuutoksen vireilletulosta on tiedotettu vuoden 2014 kaavoituskatsauksessa.

26.3.2014 on pidetty kaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lähetetty osallisille 25.4.2014.

Kiinteistöliikelaitoksen toimialajohtaja on päättänyt 1.7.2014 käynnistää Herttuankulma-nimisen maankäytön projektin projektisuunnitelman mukaisesti.

ELY-keskus on 26.8.2014 antanut lausunnon 9.5.2014 päivättyyn luonnokseen kaupallisten vaikutusten arvioinnista.

Arvioinnin lähtökohtana on, että Herttuankulman alueelle toteutuisi kaupallinen keskus vaiheittain siten, että 1. vaihe olisi mitoitukseltaan noin 10.000 k-m² ja 2. vaiheen jälkeen keskuksen koko olisi noin 20.000 k-m². Herttuankulman kauppakeskus sijoittuisi Linnakaupungin ytimeen. Arvion mukaan kauppakeskuksen 1. vaihe olisi mahdollista toteuttaa etupainotteisesti jo Linnakaupungin asuinrakentamisen alkuvaiheessa. Alueesta muodostuisi kaupallinen paikalliskeskus ja sen asiakkaat tulisivat pääosin läheltä. Keskus olisi saavutettavissa hyvin myös pyörällä ja kävellen.

ELY-keskus pitää lausunnossaan laadittua arviointia riittävänä asemakaavan kaupallisten vaikutusten arvioinnin kannalta.

Asemakaavan kuvaus

Asemakaavaluonnos on laadittu yhteistyössä maanomistajien kanssa, perustuen kaupunginhallituksen 10.6.2013 hyväksymään yhteistyösopimukseen. Luonnos pohjautuu arkkitehtitoimisto Cederqvist & Jäntin 13.1.2015 laatimaan aluesuunnitelmaan.

Suunnitelmassa Juhana Herttuan puistokadun Turun linnan suunnasta pohjoiseen johtava katuosuus jatketaan suoraan Pansiontielle saakka joukkoliikenne-, pyörä- ja kävelykatuna (”Herttuanraitti”). Raskas liikenne satamasta ohjataan nykyisen Juhana Herttuan puistokadun kautta Pansiontielle. Nosturinkatua katkaistaan ja sen linjausta muutetaan siten, että sitä kautta ohjataan liikennettä Pansiontieltä kauppakeskukseen ja alueen pohjoispuolen asuntokortteleihin. Ajoyhteys eteläpuoleisiin asuntokortteleihin järjestetään Juhana Herttuan puistokadulta.

Suunnitelma mahdollistaa julkisen liikenteen toteuttamisen sekä bussi- että raitiovaunuliikenteelle.

”Herttuanraitin” ja Pansiontien kulmaan sijoitetaan kauppakeskus (KM) ja liike- ja toimistorakennusten korttelialue (KL).

Muut alueet muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueiksi (AK, AL, AKYS), kahden pysäköintilaitoksen (LPA) korttelialueiksi, ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TY), katu-, puisto- ja torialueiksi. Asuntokorttelialueiden väliin sijoittuvien puistoväylien kautta ohjataan kävely- ja pyöräliikenne. Puistoalueet hyödynnetään hulevesien viivyttämiseen.

Kaava mahdollistaa 132 300 k-m² asuinrakennuksien, 10 000 k-m² kauppakeskuksen, 2000 k-m² liiketilojen, 10 000 k-m² toimistotilojen, noin 40 000 k-m² pysäköintilaitosten ja noin 13 400 k-m² teollisuusalueen toteuttamisen. Kaavan yhteenlaskettu kerrosala on 207 700 k-m².

Entisen Rettigin tupakkatehtaan länsipuoleinen kaarihalli suojellaan asemakaavassa.

Suunnitelman mukainen toteutus edellyttää kaupungilta mittavia toimenpiteitä, kuten uusien katujen, torialueiden ja puistojen rakentamisen, muutostöitä teknisissä verkoissa, ym. Koska niiden aiheuttamat kustannukset ovat varsin merkittävät, kaavaehdotuksen valmistelussa tulee laatia yksityiskohtainen suunnitelma toteutuksen eri vaiheista ja niiden aikataulusta sekä arvio kunkin vaiheen aiheuttamista kustannuksista.

Ko. asemakaavahanketta varten perustetulla projektiryhmällä on mahdollisuus ohjata jatkossa sekä julkisten että yksityisten alueiden ja rakennusten yksityiskohtaista suunnittelua ja niiden toteutusta.

Vaikutus elinkeinoelämään

Teollisuusalueiden muuttaminen liike- ja asuinalueiksi edellyttää alueella toimivien yritysten toiminnan siirtymistä heille osoitettaviin alueisiin. 

Uusi liikekeskus ja muut uudet liike- ja toimistotilat tuovat uusia työpaikkoja alueelle.

Seuraava vaihe

Lautakunnan hyväksymispäätöksen jälkeen asemakaavanmuutos asetetaan nähtäville ja siitä pyydetään viranomaisten lausunnot. Asemakaavanmuutosehdotus voidaan viedä kaupunginhallituksen- ja valtuuston päätettäväksi kun maankäyttösopimukset on allekirjoitettu.

Liite 1Luonnoskartta "Herttuankulma", pvm 16.2.2015

Liite 2Luonnoksen selostus "Herttuankulma" pvm 16.2.2015

Toimialajohtaja Markku Toivonen:

EhdotusKaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää hyväksyä 16.2.2015 päivätyn luonnoksen ”Herttuankulma” asemakaavaehdotuksen pohjaksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Tapani Virkkala, arkkitehtitoimisto Cederqvist & Jäntti esitteli asiaa kokouksen alussa.