Kaupunkisuunnittelu, kaavoituspäällikkö Christina Hovi, suunnittelupäällikkö Matti Salonen, Ympäristöterveydenhuolto, ympäristöterveydenhuollon johtaja Liisa Palmu 24.11.2014:

Kaupunginhallitus päätti 10.11.2014 § 435 lähettää sivistystoimialan palveluverkkoa 2015 - 2020 koskevan esityksen kiinteistöliikelaitoksen johtokunnan, kasvatus- ja opetuslautakunnan sekä kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan käsiteltäväksi siten, että asia palautuu 26.11.2014 mennessä kaupunginhallitukselle edelleen kaupunginvaltuustolle 15.12.2014 esitettäväksi. Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että kaupunki avaa ajalle 10.–19.11.2014 kuntalaisille ja muille asianosaisille avoimen sähköisen palautekanavan koskien valmistelussa olevaa sivistystoimialan palveluverkkoa 2015 – 2020 siten, että kannanotot on mahdollista huomioida kaupunginhallituksen käsittelyn yhteydessä 1.12.2014. Rinteen ehdotus, että kouluverkkoselvityksestä tehdään lapsiarviointi, raukesi kannatuksen puuttuessa.

Kaupunginvaltuusto on uudistamisohjelma 2:sta hyväksyessään 25.8.2014 linjannut, että kouluverkosta päätetään kokonaisuutena erillisestä valmistelusta marraskuun 2014 loppuun mennessä siten, että lähipalvelulupaus pienimmille koululaisille huomioidaan.

Kaupunginvaltuusto ei ole aiempien kouluverkkopäätöstensä yhteydessä yksiselitteisesti määritellyt lähipalvelulupauksen sisältöä. Selvitystä valmistellut työryhmä on työssään linjannut, että lähikouluperiaate toteutuu, kun kunnalle ei synny koulukuljetusvelvoitetta. Tämä tarkoittaa alle 5 kilometrin etäisyyttä kodin ja koulun välillä. Perusopetuslain 6 §:n mukaan kunta osoittaa oppivelvolliselle lähikoulun ottaen huomioon mm. sen, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Pääsääntöisesti oppilas aloittaa koulunkäynnin oman oppilasalueensa koulussa.

Sivistystoimialan palveluverkkoratkaisu sisältää yhteenvetona seuraavat toimenpiteet vuosille 2014 – 2018:

•Hannunniitun koulun Kohmon yksikkö lakkautetaan 1.8.2015 alkaen ja oppilaat siirretään Hannunniitun koulun Hannunniitun yksikköön. Vapautuva tila osoitetaan varhaiskasvatuksen käyttöön.

•Vähä-Heikkilän koulun Uittamon yksiköstä siirretään 3. - 4. luokkien oppilaat 1.8.2015 alkaen Vähä-Heikkilän koulun Myllymäentien yksikköön. Vapautuva tila osoitetaan varhaiskasvatuksen käyttöön.

•Luostarivuoren koulun Kerttulin yksikkö lakkautetaan ja oppilaat siirretään Luostarivuoren koulun Martin yksikköön. Vapautuva tila osoitetaan varhaiskasvatuksen käyttöön. Järjestely toteutetaan, kun Luolavuoren koulun yksikölle löydetään uudet tilat ja voidaan siirtää pois Martin Hopeasepänkujalta. Järjestelyn myötä varhaiskasvatus voi luopua Inspehtorinkadun yksiköstä. Mainittu rakennus tullaan lähiaikoina purkamaan kaavamuutoksen yhteydessä. Inspehtorinkadun vuokra on noin 20.000 euroa vuodessa.

•Kähärin koulu lakkautetaan 1.8.2015 ja oppilaat siirretään Teräsrautelan koulun Suikkilan ja Teräsrautelan yksiköihin sekä Raunistulan koulun Raunistulan yksikköön 1.1.2017 alkaen. Kähärin koulukiinteistö myydään mahdollisesti kumppanuusperusteisesti, mutta rakennus toimii koulun lakkauttamisen jälkeen väistötilana Puolalan koulun peruskorjauksen ajan. Kähärin koulun tontti ympäristöineen kehitetään ja myydään kumppanuuskohteena vuoteen 2018 mennessä.

•Topeliuksen koulun Hansakadun tilat (ent. Juhana Herttuan lukio) tulee peruskorjata uutta käyttäjää varten. Pitkällä aikavälillä Topeliuksen koulun tilojen käytölle on kaksi vaihtoehtoista kehityslinjaa. Tiloja voidaan väistötilakäytön aikana pitää ”reservissä” Linnakaupungin ja Kakolan tuleva asukasmäärän nousu silmällä pitäen ja pitkällä aikavälillä myös osan Pansion yläkouluoppilaiden sijoituspaikkana. Vaihtoehtoisesti tiloihin voidaan keskittää Mikaelin koulu, joka sijaitsee tällä hetkellä useassa eri toimipisteessä. Tällä järjestelyllä Snellmannin koulukiin-teistö Koulukadulla ja parakkikoulu Lyseon pihalla vapautuisivat. Tämä ratkaisu on tarkoituksenmukaista selvittää tarkemmin tarkastelukaudella 2015 – 2020.

•Vasaramäen koulun luokat 7 - 9 sijaitsevat tällä hetkellä Kupittaalla Syreenikujan koulukiinteistössä. Kohteen peruskorjausta ei sisäilmaongelmien vuoksi pidetä kokonaistaloudellisesti järkevänä ratkaisuna. Oppilaiden sijoittamista Skanssin tulevaan kouluun on pidetty potentiaalisena ratkaisuna, mutta Skanssin koulun toteutumisen aikajänne on varsin pitkä. Vaihtoehtona voi olla Syreenikujan oppilaiden siirto Ruiskadulle vuonna 2018 – 2019. Syreenikujan kiinteistön osalta esitetään käynnistettäväksi kaavoitus viipymättä.

•Yli-Maarian koulu- ja päiväkotihankkeen toteuttamista siirretään siten, että kohde on valmis 1.8.2020. Kohteen valmistuessa voidaan luopua Halikonkadun päiväkodin tiloista sekä Moision koulun parakkitiloista.

•Hannunniitun koulu ja C.O. Malmin koulu yhdistetään hallinnollisesti 1.8.2015 alkaen.

•Erityiskoulujen osalta käynnistetään selvitykset, joilla pyritään toimintojen keskittämiseen harvempiin ja parempikuntoisiin yksiköihin.

Varhaiskasvatuksen 7 käytössä olevaa vuokratilaa irtisanotaan 1.7.2015 alkaen, 2 käytössä olevaa vuokratilaa irtisanotaan 1.8.2016 alkaen ja 3 käytössä olevaa vuokratilaa irtisanotaan 1.8.2017 alkaen.

Paltankadun päiväkodista luovutaan ja vanha rakennus puretaan. Tontille kilpailutetaan yksityinen päiväkotipalvelujen tuottaja.

Rätiälänkadun päiväkodin hallintaan oikeuttavat osakkeet myydään vuoden 2015 aikana.

Lautturinkadun päiväkodin tontit myydään vuoden 2015 aikana.

Runosmäen koulu suljetaan vuoden 2014 loppuun mennessä ja oppilaat sijoitetaan Pallivahan ja Lyseon kouluihin, kunnes koko alakoulun toiminnan käynnistäminen Lyseon kiinteistössä on mahdollista.

Kaikki palveluverkkoselvityksessä esitetyt lisäselvitykset laaditaan vuoden 2015 aikana siten, että ne ovat käytettävissä vuoden 2016 talousarviovalmistelun yhteydessä ja huomioidaan seuraavassa palveluverkon päivityksessä. Nyt esitettävät järjestelyt eivät ole sidoksissa ammatillisen koulutuksen verkkoratkaisuun, josta laaditaan erillinen selvitys vuoden 2014 loppuun mennessä käsiteltäväksi Turun ammattikorkeakoulun Kampuksen hankesuunnitelman yhteydessä.

Lukioiden osalta toimitaan aiempien päätösten mukaisesti; Lyseo ja Luostarivuori tullaan yhdistämään Syvälahden koulun valmistuttua. Lukioverkkoon ei esitetä tässä vaiheessa muita muutoksia. Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion peruskorjauksen hankesuunnitelma laaditaan vuoden 2014 loppuun mennessä. Hankesuunnitelman yhteydessä arvioidaan myös peruskorjauksen sijasta käytettävissä olevat mahdolliset muut toimintavaihtoehdot. Mikäli kaupunginvaltuustolle päädytään esittämään Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion peruskorjausvaihtoehtoa, rakennustyöt tulisivat ajoittumaan vuosille 2017 – 2018.

Ehdotus annettavaksi lausunnoksi

Kaupunkisuunnittelussa on viime vuosina noussut yhä tärkeämmäksi periaatteeksi maankäytön, asumisen, liikenteen, palveluiden ja elinkeinojen suunnittelua kokonaisuutena ja sektoreiden välisten vuorovaikutusten huomioon ottamista suunnitteluratkaisuissa. Tähän tähdätään myös käynnistettävässä tonttituotanto- ja palveluverkkoprosessien yhteensovittamishankkeessa (vrt. Jyväskylän KymppiR).

Koulujen ja päiväkotien palveluverkko ja siinä tehtävät muutokset vaikuttavat laajalti kaupungin kilpailukykyyn ja vetovoimaan, elinympäristöjen houkuttelevuuteen ja perheiden arkeen. Näitä vaikutuksia ei palveluverkkoselvityksessä kuitenkaan ole arvioitu. Lyhyen aikavälin palveluverkkoselvitys on laadittu tilojen tehostamisen näkökulmasta, jolla pyritään saavuttamaan taloudellisia säästöjä.

Kuntalaisten koulu- ja päiväkotiverkkoselvityksestä antamissa palautteissa (yhteensä 861 kpl) välittyi huoli tutun päiväkodin tai koulun lakkauttamisesta, päivittäisen matkan ja lasten työpäivien pidentymisestä sekä ryhmä- ja luokkakoon kasvamisesta. Huomiota kiinnitettiin myös asuinalueiden vetovoimaisuuden säilymiseen. Epätietoisuutta aiheutti yksityisestä päiväkotihoidosta perheille koituvien kustannusten mahdollinen kasvu. Kuntalaisilta tullut palaute on julkaistu kaupungin verkkosivuilla ja palautteet toimitetaan kasvatus- ja opetuslautakunnan, kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston kokouksiin päätöksenteon tueksi.

Kaupunkisuunnittelussa on vireillä vuoteen 2029 tähtäävän yleiskaavan laatiminen. Tätä työtä varten myös palveluverkkoa tulee tarkastella pitkällä aikavälillä riippumatta siitä kuka palvelun tuottaa.

Koulujen ja päiväkotien palveluverkolla on monella tasolla vaikutuksia myös kaupungin liikennejärjestelmään. Se vaikuttaa niin yksittäisten ruokakuntien arjen liikenteellisen turvallisuuteen ja sujuvuuteen kuin koulujen ja päiväkotien lähiympäristön liikenteelliseen sujuvuuteen ja turvallisuuteen sekä palveluiden käyttäjin että lähiympäristön asukkaiden kannalta. Lisäksi palveluverkon rakenteella on vaikutus myös koko liikennejärjestelmälle asetettujen strategisten tavoitteiden toteutumiseen.

Liikennejärjestelmävaikutusten kannalta tavoitteellista on, että mahdollisimman suuri osa sivistystoimialan palveluverkon synnyttämästä liikenteestä suuntautuisi turvallisille jalankulku- ja pyöräilyreiteille. Palveluverkon rakenteen tulisi tarjota palveluiden sujuva tavoitettavuus myös autottomille lapsiperheille. Erityisen tärkeää tämä on alueilla, joilla autottomien ruokakuntien osuus on suuri. Esimerkiksi Räntämäen kahden päiväkodin lakkautus alueella, jossa on runsaasti TYS:n perheasuntoja, kiinnittää tässä mielessä huomiota. On huomattava myös, että autolla tapahtuva lasten saattoliikenne vaikuttaa myös vanhempien kulkumuodonvalintaan heidän työ- ja opiskelumatkoillaan.

Koulujen ja päiväkotien palveluverkon suunnittelun kiinteänä osana tulisi olla liikenteellisten vaikutusten arviointi sekä suunniteltujen palveluverkkomuutosten seurauksena tarvittavien liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden selvitys. Tämä onkin palveluverkkoselvityksessä tunnistettu. Selvityksen mukaan oppilasmäärää olisi suositeltava tasata Jäkärlän, Moision ja Paattisten koulujen välillä. Nykyiset liikennejärjestelyt kuitenkin hankaloittavat kulkua Moision ja Jäkärlän välillä, sillä kaupunginosia ei yhdistä turvallinen kevyen liikenteen väylä vaan moottoritie. Kulkuyhteyden parantamiseksi ehdotetaan laadittavaksi erillinen selvitys.

Kouluverkko

Palveluverkkoselvityksessä on esitetty, että Kähärin koulu lakkautetaan 1.8.2015 ja oppilaat siirretään Teräsrautelan koulun Suikkilan ja Teräsrautelan yksiköihin sekä Raunistulan koulun Raunistulan yksikköön 1.1.2017 alkaen. Näiden yksiköiden tilankäyttöä voidaan selvityksen mukaan tehostaa.

Selvityksestä ei ilmene onko Raunistulaan rakenteilla oleva noin 800 asukkaan Barkerinrannan asuinalue ja Köydenpunojankadun eteläpuolelle ensi vuodesta alkaen rakentuva uusi noin 1300 asukkaan asuinalue huomioitu Kähärin ja Raunistulan koulujen tulevissa oppilasmäärissä. Palveluverkkoselvityksestä ei myöskään ilmene onko Suikkilan kartanon noin 750 asukkaan asuinalueen rakentaminen Länsikeskuksen eteläpuolelle huomioitu Teräsrautelan yksikön tulevissa oppilasmäärissä.

Alakoululaisten määrää uusilla asuinalueilla on vaikea ennalta arvioida. Lapsiperheiden asuinpaikan valintaan vaikuttaa mm. asuntotarjonta, asuntojen hinta, asuinympäristön soveltuvuus lasten kasvuympäristöksi, päiväkotien ja koulujen sijainti ja saavutettavuus.

Mikäli Kähärin koulu päätetään lakkauttaa ohjelmoidaan kohde toimialojen yhteisiin strategisiin sopimuksiin ja asemakaavoitusohjelmaan vuosille 2016-2019.

Useat Turun koulukiinteistöt odottavat kiireellistä perusparannusta. Näitä kiinteistöjä ovat ainakin Kupittaan kiinteistö, Juhana Herttuan kiinteistö, Kastun kiinteistö, Raunistulan koulu (painovoimainen ilmanvaihto), Pansion koulukiinteistö, Kauppiaskadun kiinteistö, Turun Suomalaisen Yhteiskoulun kiinteistö ja Samppalinnan kiinteistö.

Keskusta-asumisen painopiste siirtyy tulevina vuosina yhä enemmän Linnakaupunkiin ja sen lähialueille. Tämä on huomioitu palveluverkkoselvityksessä, jossa yhtenä vaihtoehtoisena kehityslinjana Topeliuksen koulun Hansakadun tiloille (ent. Juhana Herttuan lukio) on esitetty, että tiloja voidaan väistötilakäytön aikana pitää reservissä Linnakaupungin ja Kakolan tuleva asukasmäärän nousu silmällä pitäen. Kakolan lähes 1200 asukkaan ja Linnafältin noin 850 asukkaan alueet ovat rakenteilla. Linnaa vastapäätä on vireillä Harppuunakorttelin asemakaavanmuutos (kaavatunnus 19/2012), joka mahdollistaa uuden noin 570 asukkaan asuinalueen toteuttamisen. Kaava etenee kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksymiskäsittelyyn vuodenvaihteessa 2014/2015. Pansiontien eteläpuolelle on vireillä Herttuankulman asemakaavanmuutos (kaavatunnus 27/2013). Alueelle suunnitellaan ostoskeskusta ja uutta asuinaluetta noin 2000 asukkaalle. Kaavan hyväksyminen on ohjelmoitu vuodelle 2016. Iso-Heikkilän alueella on lisäksi vireillä asemakaavanmuutokset Vaasanpuistoon (kaavatunnus 12/2010) ja Kirstinpuistoon (kaavatunnus 2/2013). Vuonna 2012 hyväksytyn Vaasanpuiston asemakaavaluonnoksen mukaan alue muuttuu noin 3300 asukkaan asuinalueeksi. Vaasanpuiston ja Kirstinpuiston asemakaavojen hyväksyminen on ohjelmoitu vuodelle 2017.

Hannunniitun koulun Kohmon yksikön luokat 1-2 esitetään palveluverkkoselvityksessä siirrettäväksi Hannunniitun pääkouluun. Selvityksestä ei ilmene, onko em. tulevaisuuden oppilasmäärissä huomioitu Kaarinan rajalle sijoittuvan Säkömäen noin 100 asukkaan pientaloalue. Säkömäen asemakaava-alueen toteuttaminen edellyttää Kaarinan kaupungilta kaavamuutosta, jossa Kaarinantieltä osoitetaan uusi katu Säkömäen uudelle asuinalueelle.

Palveluverkkoselvityksen mukaan Vähä-Heikkilän koulun Uittamon yksiköstä siirretään 3. - 4. luokkien oppilaat 1.8.2015 alkaen Vähä-Heikkilän koulun Myllymäentien yksikköön. Vapautuva tila osoitetaan varhaiskasvatuksen käyttöön. Jalustinkadun varrella olevalla tontilla on vajaat 4400 kerrosalaneliömetriä rakennusoikeutta käyttämättä, joka mahdollistaa päiväkoti- ja koulutoiminnan laajentamisen. Kannuskadun varteen suunnitellaan täydennysrakentamista. Asemakaavanmuutos käynnistetään ensi vuonna. Kaavan hyväksyminen on ohjelmoitu vuodelle 2017.

Vasaramäen Syreenikujan kiinteistöstä on palveluverkkoselvityksessä kahdenlaista tietoa. Sivulla 12 Syreenikujan kiinteistön osalta esitetään käynnistettäväksi kaavoitus viipymättä. Sivulla 18 Vasaramäen koulun Kupittaan yksikkö (os. Syreenikuja 1) on yksi kohde, josta luovutaan mahdollisesti tarkastelukauden 2015–2020. Tästä kohteesta, kuten listalla olevista muista kohteista (Luolavuoren koulun Hepokullan yksikkö, Luolavuoren koulun Pääskyvuoren yksikkö, Kiinamyllyn koulun Triviumin yksikkö, Kiinamyllyn koulun Kaivokadun yksikkö, Samppalinnan koulu, Mikaelin koulu osoitteissa Koulukatu 8, Varusmestarintie 19 ja Akselintie 16) tehdään tarkastelukaudella yksityiskohtaiset selvitykset.

Mikäli Vasaramäen koulun Syreenikujan kiinteistöstä päätetään tässä vaiheessa luopua, ohjelmoidaan kohde toimialojen yhteisiin strategisiin sopimuksiin ja vuosien 2016-2019 kaavoitusohjelmaan. Kaavoitusprosessi kestää arviolta kaksi vuotta.

Vakiniitun pientaloalueella on vielä runsaasti kaavavarantoa. Valmistuessaan Vakiniittun alueella arvioidaan olevan yli 1300 asukasta. Vakiniitun pohjoispuolella on vireillä Koskennurmen asemakaava (kaavatunnus 42/2006). Lähes 1000 asukkaan pientaloalueen rakentamisen mahdollistava kaava etenee hyväksymiskäsittelyyn kun yksityisen maanomistajan ja kaupungin välinen maankäyttösopimus on allekirjoitettu. Myös Jäkärlän koillispuolella on vireillä kaavan laatiminen. Vuonna 2013 hyväksytyssä luonnoksessa (kaavatunnus 3/2010) Jäkärlän Kailan pientaloalueelle sijoittuisi noin 600 asukasta. Asemakaavan hyväksyminen on ohjelmoitu vuodelle 2016. Tulevaisuudessa Jäkärlä voi laajentua myös rautatien eteläpuolelle. Alueelle on vireillä osayleiskaavan laatiminen.

Yli-Maarian koulu ja päiväkoti -hankkeen toteuttamisen siirtäminen eteenpäin (valmistumistavoite 1.8.2020) saattaa heikentää esim. Vakiniitun alueen omakotitonttien luovutusta ja siten alueen rakentumista.

Päivähoito

Uusilla ja täydentyvillä alueilla varaudutaan kaavoituksessa päiväkotien sijoittamiseen vaikka kaavoitusvaiheessa ei vielä olisikaan tiedossa mahdollista toteuttajatahoa. Esimerkiksi VR:n konepajan asemakaava (voimaan 10/2014) mahdollistaa päiväkodin sijoittamisen Köydenpunojankadun ja uuden Veturikadun välisen korttelin asuinkerrostalojen maantasokerrokseen. Skanssin Vallikadun asemakaavaehdotus (kaavatunnus 13/2012, nähtävillä ja lausunnoilla 12/2014) mahdollistaa päiväkodin sijoittamisen asuinkerrostalojen maantasokerrokseen.

Inspehtorinkadun ja Pispalantien kulmaukseen on vireillä asemakaavan muuttaminen. Marraskuussa 2014 nähtävillä ollut Aitiopaikan asemakaavanmuutosehdotus (kaavatunnus 17/2012) mahdollistaa enintään 800 kerrosalaneliömetrin suuruisen päiväkodin toteuttamisen opiskelija-asuntojen maantasokerrokseen. Asemakaava on ohjelmoitu hyväksyttäväksi vuonna 2015.

Myös Puutarhakatu 41:een on vireillä asemakaavanmuutos (kaavatunnus 20/2012), joka mahdollistaa enintään 800 kerrosalaneliömetrin suuruisen päiväkodin sijoittamisen asuinkerrostalojen maantasokerrokseen. Kaavaehdotus etenee kaupunginhallituksen ja -valtuuston hyväksymiskäsittelyyn sen jälkeen kun kaupungin ja Soneran välinen maankäyttösopimus on allekirjoitettu. Kaavan hyväksyminen on ohjelmoitu vuodelle 2015.

Ympäristöterveydenhuollon mukaan Sofiankadun päiväkoti saattaa sisäilmaongelmiensa vuoksi tarvita korvaavia tiloja suunniteltua aikaisemmin. Sofiankadun korvaavalle päiväkodille kaavoitetaan tonttia Tallimäenkentälle Hansakadun varteen. Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta hyväksyi 18.11.2014 kaavaluonnoksen laadittavan ehdotuksen pohjaksi (kaavatunnus 8/2014). Asemakaavanmuutosluonnos on tehty mahdollisimman väljäksi sallimaan hyvinkin erilaiset päiväkotiratkaisut. Suunnitellun tontin pinta-ala on 4674 m2 ja rakennusoikeus 2250 k-m2. Asemakaavan hyväksyminen on ohjelmoitu vuodelle 2015. Toteutusaikataulua suunniteltaessa tulee ottaa huomioon, että alueella on sijainnut kolerahautausmaa, jonka vuoksi alueella on varauduttava muinaismuistolain mukaisiin arkeologisiin tutkimuksiin. Alueella suoritettavista maaperään kohdistuvista rakennustöistä on ilmoitettava museoviranomaiselle vuotta ennen niihin ryhtymistä tutkimusten suorittamista varten.

Palveluverkkoselvityksessä ei mainita osoitteissa Koulukatu 10:ssä ja 12:ssa sijaitsevia päiväkoteja. Kaupunkisuunnittelu on käynnistänyt Ruusukorttelin asemakaavanmuutoksen (kaavatunnus 28/2014). Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta merkitsi 18.11.2014 kaavanmuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman tiedoksi ja kaavoituksen vireilletulosta kuulutetaan 29.11.2014. Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa Ruusukorttelin hyvinvointikeskuksen toimintojen laajentaminen, asuinrakentaminen sekä päiväkoti- tai pienryhmätoiminta asuinrakennusten maantasokerroksessa. Asemakaavanmuutos laaditaan Turun Kiinteistöliikelaitoksen ja TVT Asunnot Oy:n yhteisestä aloitteesta. Alustavien suunnitelmien mukaan alueelle sijoittuu jatkossa yksi päiväkotiyksikkö. Ruusukorttelin asemakaava on Ympäristötoimialan, Kiinteistötoimialan ja Vesiliikelaitoksen strategisten sopimusten yhteisten maankäytön strategisten hankkeiden luettelossa ohjelmoitu hyväksyttäväksi vuonna 2016.

Kaupunki luopuu palveluverkkoselvityksen mukaan yhteensä 16:sta päiväkotitilasta (ks. alla oleva taulukko). Tämä tarkoittaa, että omasta tuotannosta poistuu 655 hoitopaikkaa, mutta toisaalla tulee oman tuotannon lisäystä 271 paikkaa. Näin ollen todellinen vähennys olisi 384 hoitopaikkaa. Nämä korvataan yksityisellä palveluntarjonnalla. Uusia yksityisiä paikkoja vuonna 2015 tai sen jälkeen on tulossa tiedossa olevien hankkeiden kautta noin 378 kappaletta. Tavoitteena olleesta 500 paikan siirrosta palvelusetelille jää näin ollen uupumaan noin 120. Mahdolliset ja toivottavat toiminnan jatkumiset ulkoa vuokratuissa tiloissa, joista kaupunki luopuu, tuottaisi kuitenkin arviolta jopa 344 uutta yksityistä paikkaa (ks. alla oleva taulukko). Nämä ”mahdolliset” lisäykset tarkoittavat uusia mahdollisia yksityisiä hoitopaikkoja tiloissa, jotka tällä hetkellä ovat kaupungin käytössä ja joissa olisi hyvät puitteet jatkaa yksityistä toimintaa. Näiden paikkojen toteutuminen riippuu täysin siitä, vuokraavatko kiinteistöjen omistajat tilat jatkossa päivähoitokäyttöön ja löytyykö ko. tiloihin yksityisiä palveluntuottajia.

Paltankadun nykyinen päiväkotirakennus on huonossa kunnossa, eikä sitä kannata kiinteistötoimialan asiantuntijanäkemyksen mukaan korjata. Kohteessa on sisäilma-, lämpöeristys- ja ilmanvaihto-ongelmia ja tekniikka on elinikänsä päässä. Ympäristöterveydenhuollon näkemyksen mukaan Paltankadun päiväkodin sisäilman terveyshaitta on hetkellä niin suuri, että toiminnan jatkaminen vuoteen 2016 ei onnistu ilman tuloksia tuottavia korjaustoimenpiteitä.

Palveluverkkoselvityksen mukaan Paltankadun päiväkodin osalta ehdotetaan, että kaupungin toiminta tiloissa lopetetaan, rakennus puretaan ja tilalle haetaan kilpailun kautta yksityinen tuottaja niin tiloille kuin palvelulle. Vaihtoehtoisesti nykyisen päiväkodin paikalle voidaan kaavoittaa asutusta ja viereisen kentän laidalle paikka uudelle päiväkodille. Kentän päätyyn suunniteltu uuden päiväkodin paikka edellyttää kaavamuutosta, samoin nykyisen päiväkodin tontti, mikäli siihen halutaan asumista. Aikatauluarvio kaavamuutokselle on vähintään 2 vuotta. Kärsämäen urheilukenttä on kohteena asemakaavoitusohjelmassa 2015-2018. Kaava on ohjelmoitu hyväksyttäväksi vuonna 2016. Asemakaavanmuutokseen voidaan tarvittaessa ottaa mukaan myös Paltanakatu 27:ssa sijaitseva kiinteistö.

Ympäristönterveydenhuollon mukaan Lautturinkadun päiväkodin tiloissa on jo tehty parannuksia, mm. korvausilmaa on lisätty ja lapsimäärää vähennetty. Näillä korjauksilla toimintaa voitaisiin vielä jatkaa, jos lapsille ei löydy toista sijoituspaikkaa 2015. Palveluverkkoselvityksen mukaan Lautturinkadun päiväkodista on luovuttava joka tapauksessa, koska se ei vastaa nykyisiä päivähoidolle asetettuja vaatimuksia. Ympärillä on omakotiasutusta, joten se on luonteva kehityssuunta myös päiväkodin tonteille, joista on mahdollista muodostaa kaksi reilunkokoista omakotitonttia.

Ympäristöterveydenhuolto on antanut sivistystoimen sisäilmatyöryhmälle lausunnon, jonka mukaan Rauninaukion päiväkodin toimintaa sisäilmaongelmista johtuen ei tule jatkaa kevään 2015 jälkeen. Korvaava päiväkoti pitäisi löytyä suunniteltua aikaisemmin.

Rauninaukion päiväkodille on vuosien varrella etsitty korvaavaa paikkaa. Selvityksen pohjalta korvaava päiväkoti on esitetty toteutettavaksi Raunistulan koulun tontille, jolla on riittävästi rakennusoikeutta jäljellä päiväkodin rakentamiseksi ko. tontille. Korkeuserojen vuoksi saattoliikenne saattaa tosin muodostua hankalaksi. Rauninaukion päiväkodin nykyinen kiinteistössä voi jatkossa toimia yksityinen päiväkoti tai vaihtoehtoisesti kiinteistön käyttötarkoitus voidaan asemakaavanmuutoksella esimerkiksi muuttaa asuinkäyttöön.

Usein yksityisen palvelutuottajien hankkeet toteutetaan hyvinkin nopealla aikataululla ja useasti myös kiinteistöille, joille asemakaava ei salli päiväkodin sijoittamista ilman erillistä poikkeamispäätöstä. Olevan rakennuksen tekniset ominaisuudet eivät aina sovellu päivähoitotoimintaan.

Uusista koulu- ja päiväkotitiloista sekä mm. kouluihin sijoitettavista esikoulutiloista tulee tehdä ennen käyttöönottoa terveydensuojelulain 13 §:n mukainen ilmoitus ympäristöterveydenhuollolle, joka tekee päätöksen tilojen hyväksymisestä.

Oheismateriaali 1               Sivistystoimialan palveluverkko 2015–2020, 7.11.2014

Oheismateriaali 2               Päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksen kuntalaispalaute

Toimialajohtaja Markku Toivonen:

Ehdotus        Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää antaa ehdotuksen mukaisen lausunnon kaupunginhallitukselle.