Ympäristönsuojelu, vs. ympäristötarkastaja Toni Mattila, ilmansuojeluasiantuntija Miika Meretoja 5.11.2014:

Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmän raportti ilmanlaadusta vuosina 1989 – 2013 on valmistunut. Raportissa käsitellään mm. Turussa, Raisiossa, Naantalissa, Kaarinassa ja Paraisilla mitattuja ilman epäpuhtauspitoisuuksia, päästöjen kehitystä sekä ilman epäpuhtauksien vaikutuksia terveyteen ja luontoon.

Rikkidioksidi

Rikkidioksidipäästöt ovat laskeneet merkittävästi viimeisen 25 vuoden aikana. Suuri pudotus rikkidioksidipäästöissä tapahtui 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa, mikä johtui nestemäisten polttoaineiden rikkipitoisuuden pienenemisestä sekä Naantalin kivihiilivoimalaitoksen rikinpoistolaitoksen käyttöönotosta.

Viime vuosina hengitysilmasta mitatut rikkidioksidipitoisuudet ovat pysyneet hyvin alhaisina. Rikkidioksidin mittauspisteitä onkin vuosien saatossa vähennetty.

Typen oksidit

Typen oksidien päästöt eivät ole tekniikan kehityksestä huolimatta laskeneet paljoakaan. Liikenne on merkittävä typen oksidien päästölähde. Tieliikenteen päästöjen lasku on huomattava, vaikka liikennesuoritteet ovat kasvaneet 25 vuoden aikana peräti 40 %.

Turun seudulla mitatuissa typpidioksidipitoisuuksissa ei ole tapahtunut samanlaista pudotusta kuin rikkidioksidissa. Turun Kauppatorilla mitatut typpidioksidipitoisuudet ovat hiljalleen laskeneet, mutta muilla mittausasemilla pitoisuudet ovat pysyneet suunnilleen samoina.

Hiukkaset

Hiukkaspäästöjä ovat pienentäneet poltto- ja puhdistustekniikoiden kehittyminen sekä nestemäisten polttoaineiden tuhkapitoisuuden lasku.

Mitattuja hiukkaspitoisuuksia nostavat merkittävästi liikenteen aiheuttamat epäsuorat päästöt. Katujen puhdistus on pienentänyt erityisesti kevätpölyongelmaa.

Hiilimonoksidi

Automoottoreiden polttoaineen syöttötekniikan kehittyminen ja katalysaattoreiden yleistyminen laski hiilimonoksidipitoisuuksia 1990-luvulla.

Hiilimonoksidia eli häkää mitataan tällä hetkellä Turun Kauppatorilla. Kauppatorilla mitatut hiilimonoksidipitoisuudet ovat hyvin alhaisia.

Otsoni

Otsonia kaukokulkeutuu Turun seudulle muualta Euroopasta. Turun seudulla otsonia mitataan Ruissalon Saaronniemessä. Otsonia on runsaasti keväisin ja kesäisin. Ruissalossa ei yleensä ylitetä tiedotus- tai varoituskynnyksiä. 

Sääolojen vaikutus ilman epäpuhtauksien pitoisuuksiin

Vaikka ilman epäpuhtauspitoisuudet Turun seudulla ovat yleensä tasolla josta ei aiheudu merkittävää terveyshaittaa terveille ihmisille, voivat pitoisuudet nousta korkeiksi esimerkiksi talven inversiotilanteessa tai kevätpöly aikana.

Inversiotilanteessa ei tuule tai tuuli on hyvin heikkoa ja raskas kylmä ilma on lähellä maanpintaa. Tämän vuoksi saasteiden laimeneminen myös pystysuunnassa estyy. Voimakkaimmat inversiotilanteet muodostuvat heikkotuulisen selkeän yön jälkeen.

Hiukkasten pitoisuudet kaupunki-ilmassa kohoavat erityisesti keväisin, kun auringonpaiste sulattaa pientareet ja kuivattaa tienpinnat. Liikenne ja tuuli nostavat hienojakoisen aineksen ilmaan. Tämä aines sisältää talvella lumikasoihin ja tienreunoille varastoitunutta jauhautunutta hiekoitushiekkaa, asfaltista irronnutta ainesta, renkaista kulunutta materiaalia sekä pakokaasuhiukkasia. Heikko tuuli ja inversio usein pahentavat tilannetta kevätpölyaikana.

Ilmanlaadun mallinnus ja bioindikaattoritutkimukset

Ilmansuojelun yhteistyöryhmä on teettänyt 25-vuotisjakson aikana useita ilmanlaadun leviämismallinnuksia sekä bioindikaattoritutkimuksia.

Uusimman, vuonna 2009, tehdyn leviämismallin mukaan Turun seudun päästöjen aiheuttamat rikkidioksidipitoisuudet ovat pieniä ja alittavat raja- ja ohjearvot selvästi. Energiantuotannon, teollisuuden, laivaliikenteen ja autoliikenteen päästöjen sekä alueellisen tausta-pitoisuuden yhdessä aiheuttamat typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten kokonaispitoisuudet ylittävät paikoittain Suomessa voimassa olevat raja- ja ohjearvot. Raja-arvoja suurempia pitoisuuksia esiintyy kuitenkin vain Turun keskustan läheisyydessä vilkkaalla risteysalueella, jossa ylityksiä ei oteta huomioon. Typpidioksidin ohjearvot ylittyvät sen sijaan laajemmalla alueella Turun keskustassa ja vilkkaimpien liikenneväylien varsilla.

Turun seudulla tehdyissä bioindikaattoritutkimuksissa on havaittu jäkälissä ja viherlevissä selviä ilman epäpuhtauksien vaikutuksia ja ilman epäpuhtaudet ovat todennäköisesti aiheuttaneet puiden harsuuntumista. Uusimman bioindikaattoritutkimuksen, joka on tehty vuosina 2005 – 2006, mukaan bioindikaattorit osoittavat ilmanlaadun pysyneen keskimäärin samalla tasolla kuormitetulla alueella ja tausta-alueella hieman parantuneen.

Turun kaupungin ilmansuojelutyö

Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmän toiminta kattaa kaikkien osapuolten ympäristönsuojelulain mukaiset ilmanlaadun tarkkailuvelvoitteet. Yhteistyö on mahdollistanut näiden tehtävien hoitamisen erittäin edullisesti. Lisäksi se on mahdollistanut erikoisasiantuntemuksen ylläpitämisen, mikä on tukenut seudun muuta ilmansuojelu- ja ilmastotyötä. Raportissa kuvatun seudullisen ilmanlaadun tarkkailun ohella ympäristönsuojelun tulosalue on mm.

• tehnyt kampanjaluonteisia, yleensä 1 – 2 vuotta kestäviä mittauksia siirrettävällä mittausasemalla 14 kohteessa Turussa
• avustanut kaupunkisuunnittelua ilmanlaatua koskevissa kysymyksissä
• osallistunut laivojen päästöjen vaikutusten arviointiin liittyviin projekteihin Itämeren alueella (mm. SNOOP-projekti)
• osallistunut katupölyn vähentämiseen tähtääviin projekteihin (mm. KAPU-hankkeet) sekä tehnyt katupölyn vähentämiseen tähtäävää yhteistyötä Kiinteistöliikelaitoksen ja Kuntecin kanssa
• tukenut Turun ilmanlaatuun ja kaupunki-ilmastoon liittyvää tieteellistä tutkimusta Turun yliopistolla ja muissa tutkimuslaitoksissa, toiminut aktiivisesti TURCLIM-tutkimusryhmässä sekä avustanut muissa ilmanlaatuun liittyvissä tutkimuksissa (THL:n ESCAPE-projekti, sammalpallotutkimukset jne.)
• tukenut alan opetusta seudun oppilaitoksissa (mm. Turun yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu ja Ammattiopisto Livia) tarjoamalla vierailumahdollisuuksia, asiantuntijaluentoja ja harjoittelupaikkoja sekä avustamalla opinnäytetöissä aina väitöskirjatasoisiin tutkimuksiin asti
• huolehtinut ilmanlaatuun liittyvästä tiedottamisesta ja valistustyöstä sekä osallistunut tapahtumien järjestämiseen yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa (autoton päivä, puunpolttoillat, seminaarit jne.)
• huolehtinut Turun alueellisesta kasvihuonekaasupäästöjen laskennasta ja Turun ilmastotyöhön liittyvistä asiantuntijatehtävistä
• osallistunut lukuisiin ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyviin projekteihin (mm. ILKKA-hanke)
• pilotoinut sähköautojen käyttöä vuodesta 1998 alkaen.

Turun seudun ilmansuojelutyö on saanut osakseen myös jonkin verran kansainvälistä huomiota, ja se on kuvattu hyvänä käytäntönä mm. UBC:n Good Practice –tietokantaan.

Oheismateriaali 1Neljännesvuosisata ilmansuojeluyhteistyötä -raportti

Toimialajohtaja Markku Toivonen:

EhdotusKaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää merkitä raportin tiedoksi ja lähettää sen edelleen kaupunginhallitukselle sekä kiinteistöliikelaitoksen johtokunnalle.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Ilmansuojeluasiantuntija Miika Meretoja esitteli asiaa kokouksen alussa.