Kaupunkisuunnittelu, kaavoitus, kaavoitusarkkitehti Katja Tyni-Kylliö 28.5.2014:

Nykytilanne

Suunnittelualueen laajuus on noin 39 ha, jonka maapinta-alasta 61 % on kaupungin omistamia pääosin metsäalueita. 9 % kaava-alueesta on yhteisten osakkaiden omistamaa Illoistenjärven vesialuetta. Suunnittelualue sisältää 16 yksityistä tilaa tai osia niistä. Yksityisistä tiloista on 8 kpl vakituisessa asuinkäytössä Kyyrläntien ja Ruokorannantien varrella. Ruotsalantien päässä Illoistenjärven rannalla on kolme kesämökkiä. Kyyrläntien ja Toijaistentien risteyksessä 1800-luvulta oleva vanha Ristimäen torppa on myöskin loma-asuntokäytössä. Asukkaita suunnittelualueella on 14 henkeä. Suunnittelualue rajautuu pohjoispuolella asemakaavoituksen alla oleviin pientaloalueisiin ”Marjamäki” ja ”Illoistenjärvi pohjoinen”.

Suunnittelutilanne

Kohde on ohjelmoitu kaavoitusohjelmassa. Myös kolme yksityistä maanomistajaa on anonut asemakaavan laatimista.

Hirvensalon osayleiskaava 2020

Ruokorannantiehen ja Ruotsalantiehen rajautuvat rakennetut tilat rantoja lukuun ottamatta on ympäristöministeriön 22.1.2001 vahvistamassa Hirvensalon osayleiskaava 2020:ssa merkitty pysyvään asumiseen soveltuvaksi maa- ja metsätalousalueeksi MA-1. Mäkialueet on osoitettu virkistysalueiksi ulkoilureittien yhteystarpeineen. Suunnittelualueen keskellä Illoistenjärveen rajautuva peltoalue on merkitty avoimena säilytettäväksi ja hoidettavaksi maiseman- ja ympäristönhoitoalueeksi. Illoistenjärveen laskevan ns. Peippolan purkuojan ympäristö on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi, jonka käyttö virkistys- tai maataloustarkoitukseen ratkaistaan vuoden 2010 jälkeen. Ristimäen torppa on suojeltava rakennuskokonaisuus.

Hirvensalon osayleiskaavan tarkistuksen luonnos pvm. 21.5.2010, muutettu 18.10.2010

Hirvensalon täydennysosayleiskaavan luonnos on hyväksytty ympäristö- ja kaavoituslautakunnassa 28.9.2010 ja kaupunginhallituksessa 18.10.2010. Osayleiskaavaluonnoksessa Ruokorannantiehen ja Ruotsalantiehen rajautuvat tilat sekä Kyyrläntien ja Sommelontien välinen mäkialue on osoitettu pientalovaltaisiksi asuntoalueiksi, jotka sisältävät myös lähipuistot. Peltoalue on merkitty maisemallisesti arvokkaaksi. Suunnittelualueen eteläosat on osoitettu retkeily- ja ulkoilualueiksi. Suunnittelualueelle on merkitty pohjois-eteläsuuntaiset ja itä-länsisuuntaiset pyöräteiden ja ulkoilureittien yhteystarpeet.

Asemakaava

Kaavanmuutosalue on 28.7.2007 voimaan tulleen asemakaavan alueella lähivirkistysaluetta, maisemanhoitoaluetta ja lähimetsää.

Luontoarvojen perusselvitys

Suunnittelualue sisältyi Suomen Luontotieto Oy:n vuonna 2008 laatimaan luontoarvojen perusselvitykseen. Ruotsalanmetsässä on erityiskohteena mainittu pienialainen suo sekä metsittynyt ja soistuva niitty, jonka merkittävin luontoarvo on runsas lahopuun määrä.

Suunnittelun vaiheet ja osallistuminen

Asemakaavan vireilletulosta on tiedotettu kaavoituskatsauksissa 2012 ja 2013. Osallisille lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma 25.11.2013.

Mielipiteet

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa hankkeesta esitettiin kolme kirjallista mielipidettä, jotka ovat kokonaisuudessaan oheismateriaalina. Lähes kaikkien maanomistajien kanssa on käyty keskusteluita.  

Liikuntapalvelukeskus ja Hirvensalon Omakotiyhdistys huolehtivat ulkoilureittiyhteyksistä.

Tilan Saarelma omistaja esitti, että vuoden 1987 rakennusluvassa mainitut lisärakennusoikeudet pidetään voimassa ja tilan pelto-osa Ruotsalanmetsän pohjoispuolella kaavoitetaan pysyvään asumiseen.

Kaavoitus:

Olemassa olevalle asuinrakennukselle osoitetaan asemakaavassa tontti vaikkakin ratkaisu on osayleiskaavan vastainen. Asemakaava-aluetta laajennetaan etelään sen verran, että taataan riittävät viheryhteydet Kyyrläntien itä- ja länsipuolen välillä. Olemassa olevalla rakennuspaikalla ei ole käyttämättä olevaa rakennusoikeutta, koska siinä ei ole asemakaavaa. Tilaan Saarelma kuuluvat alueet Ruotsalanmetsän pohjoispuolella osoitetaan osayleiskaavan mukaisesti avoimena säilytettäväksi maisemanhoitoalueeksi.

Kaava-aluetta laajennettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheen jälkeen edellisessä kappaleessa mainitusta syystä. Laajentaminen ulottui myös yhdelle yksityiselle tilalle, jonka omistajat antoivat hyväksynnän kaavoittaa osan tilasta lähimetsäksi.

Luonnos

Asemakaavaluonnos on maankäyttökaavio korttelialueiden ja niiden käyttötarkoituksen sekä katualueiden sijainnin asettamiseksi ehdotuksen laatimista varten. Rakentaminen jatkaa olemassa ja suunnittelun alla olevia verkostoja ja tukeutuu Kyyrläntiellä kulkevaan joukkoliikenteeseen. Suunnittelualueesta pientaloasumiseen osoitetaan korttelialueita noin 23 %, venevalkaman korttelialueeksi n. 1 %, virkistysalueiksi n. 63 %, katualueiksi n. 5 % ja vesialueeksi n. 8 %. Nimistötoimikunta on päättänyt nimistön aihepiirin paikallisen nimistön mukaan.

Asuin- tai lomakäytössä olevat 11 rakennuspaikkaa osoitetaan pysyvään asumiseen. Olemassa olevaa rakennuskantaa täydentäviä rakennuspaikkoja osoitetaan Ruokorannantien (kaavaluonnoksessa Ruokorannankuja) ja Ruotsalantien (kaavaluonnoksessa Ruotsalankatu) yhteyteen, tosin molempia kulkuteitä linjataan uudelleen. Kyyrläntien itäpuolelle Ristimäen etelärinteeseen rakennetaan uusi katu, Ristimäenkatu, siihen tukeutuvine tontteineen.

Korttelit ovat pääasiassa omakotitontteja (46 kpl), lisäksi pari yhtiömuotoista tonttia tonttien laajuudesta johtuen. Kahdella korttelialueella on mahdollista jatkaa yritystoimintaa; kasvihuoneviljelyä ja kuljetusliikkeen toimintaa. Tonttijärjestelyt edellyttävät kahden tilan kulkutierasitteen uudelleenjärjestelyä Illoistenjärven rantaan venevalkaman korttelialueen kautta.

Ristimäenkadun päähän kaupungin maalle osoitetaan kahdeksan omakotitonttia sekä osia kolmesta omakotitontista. Edellä mainitut kolme tonttia ja muutama tontti näiden lisäksi tulevat mahdollisesti kaupungille luovutettaviksi maankäyttökorvauksena.

Ehdotusvaiheessa tutkitaan vielä rakennusoikeuden määrä tonteilla sekä alueen kokonaisilmettä yhtenäistävät määräykset kuten kattomuodot ja -kaltevuudet, julkisivumateriaalit ja -värit ja aitaaminen. Alustavasti suunnittelualueelle on ajateltu ½ I-, I-, I ¾- ja II-kerroksista rakentamista, riippuen olemassa olevasta rakennuskannasta, kulloinkin kyseessä olevasta maisema-alueesta ja viereisille kaava-alueille suunnitteilla olevasta massoittelusta.

Virkistysalueiden kautta merkitään kulkemaan ulkoilureittejä, jotka yhdistyvät viereisten kaava-alueiden reitteihin. Illoistenjärveen laskevan ojan varsi osoitetaan osayleiskaavan mukaisesti maiseman- ja ympäristönhoitoalueeksi, jonka avoin luonne tulee säilyttää ja jonka kautta johdetaan korttelien hulevesiä ja viivytetään katualueiden hulevesiä allas- ja ojarakentein.

Seuraavat vaiheet

Hyväksytyn luonnoksen pohjalta valmistellaan kaavaehdotus, jossa määritellään tonttikohtaiset rakennusalat ja rakennusoikeudet sekä muut rakentamista koskevat määräykset. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot ja ehdotus asetetaan nähtäville kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan hyväksymässä muodossa. Kaavaehdotus viedään kaupunginhallituksen ja -valtuuston hyväksymiskäsittelyyn sen jälkeen kun yksityisten maanomistajien kanssa on tehty maankäyttösopimukset.  

Sovelletut lainkohdat

Maankäyttö- ja rakennuslaki 52 §, 54 §, 55 §, 57 §, 59 §, 62 § ja 63 §.

Maankäyttö- ja rakennusasetus 24 §, 25 §, 30 § ja 32a §.

Liite 1Luonnoskartta 28.5.2014

Oheismateriaali 1Liikuntapalvelukeskuksen mielipide 17.12.2013

Oheismateriaali 2Mielipide 29.12.2013

Oheismateriaali 3Hirvensalon Omakotityhdistys ry:n mielipide 12.1.2014

Toimialajohtaja Markku Toivonen:

EhdotusKaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää hyväksyä 28.5.2014 päivätyn asemakaava- ja asemakaavanmuutosluonnoksen laadittavan asemakaavaehdotuksen ”Metsola” pohjaksi.

PäätösAsia pantiin pöydälle Sundqvistin Sandelinin kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.