Kaupunkisuunnittelu, kaavoitus, kaavoitusarkkitehti Katja Tyni-Kylliö 21.5.2014:

Asemakaavanmuutosehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 2.12.2013 - 31.12.2013 välisen ajan. Kaavaehdotuksesta on jätetty yksi muistutus.

Muistutus:

Saappaanvarren muotoisista tiloista Piiala ja Suviniitty (yhteensä 12.500 m²) oli kaavaluonnoksessa perustellusti osoitettu noin 1430 m² viheralueeksi avo-ojan penkerettä varten. Nyt kun avo-oja on putkitettu, ei muistutuksen tekijöiden mielestä tilaa tarvita avo-ojan luiskille. Tilojen Piiala ja Suviniitty omistajat pyytävät saavansa pitää ainakin ”kantapään”’ n. 50 m:n matkalta (n. 400 m²). Kyseinen alue on osin avokallioinen länsirinne ja säästyisi luonnonvaraisine kauniine katajineen ja saaristomäntyineen tontin osana. Muistutuksen tekijät epäilevät, että tätä aluetta tarvitaan hulevesijärjestelmän huoltoon.

Tilan Piiala ”’kenkäosaan” voisi muistuttajien mukaan saada kaksikin tonttiliittymää Kumminkujalta suuremmalti muuttamatta tontin maasto-olosuhteita. Tontin nro 1 pinta-alaksi asemakaavaehdotuksen mukaan tulisi noin 4.140 m². Jos siihen lisättäisiin edellisessä kappaleessa mainittu mäen länsipää, tontista tulisi kooltaan n. 4.430 m². Tontin 1 rakennusoikeudeksi voitaisiin muistuttajien mukaan määrittää samassa suhteessa kuin viereisillä tonteilla 600 m² + t 200 m² yhtenäisellä rakennusalalla. Kerrosluku asuinrakentamisessa olisi ½ k I. Tämä mahdollistaisi ko. tontin jakamisen myöhemmässä vaiheessa esim. hallinta-alueisiin, jolloin voitaisiin toteuttaa kytkettyjä tai erillisiä pientaloja.

Peltotonteilla määritellyt asuinrakennusten rakennusalat kannattaisi muistuttajien mukaan muuttaa talousrakennusten rakennusalojen kanssa 90° kulmaan, kuitenkin samaan etäisyyteen kujien reunasta. Tällöin asuinrakennuksen liittyminen talousrakennussiipeen olisi luontevampaa.

Muistuttajat ihmettelevät myös tonteilla 4 ja 5 kaarevia rakennusmassoja ja niihin määriteltyjä samoja kattokaltevuuksia ja -materiaaleja. Muistuttajat eivät ymmärrä niiden olevan järkevästi toteutettavissa. Toisaalta muistuttajat eivät sanojensa mukaan tunne määritteiden taustoja ja niihin vaikuttavia tekijöitä, eivätkä tontit ole omistamiensa tilojen alueellakaan.

[Kaavan valmistelija on tarkentanut muistutuksessa mainitut pinta-alat kaavaehdotuksen mukaisiksi.]

Kaupunkisuunnittelu:

Pohjoispuolella rakenteilla olevan ”Peippolan” alueen toteuttamiseksi talvella 2010-2011 rakennettiin ns. Peippolan purkuoja, joka ulottuu Kukolantien eteläpuolelta Illoistenjärveen saakka. Sittemmin Johanneksentien ja Valkaman-tien välillä oja on putkitettu heikosta maaperästä johtuvan sortumisen vuoksi.

Asemakaavan tavoitteena on kuitenkin tulevaisuudessa mahdollistaa avo-ojan uudelleen rakentaminen, joten tilavaraukset hulevesijärjestelmän itäpuolella ovat siis tulevaisuudessakin tarpeellisia. Avo-oja siihen mahdollisesti liittyvine altaineen ja viivytyspainanteineen on aina hulevesien kulun kannalta luotettavampi ratkaisu kuin putkittaminen. Avo-oja voidaan rakentaa hallitusti luiskan reunat tukien siten, etteivät reunat heikolla maaperällä lähde sortumaan.

Kiinteistöliikelaitoksen katu- ja viheralueiden vastaavan rakennuttajan mukaan ojan luiskan yläreunasta tulee jättää noin 10 metrin vapaa vyöhyke ojan kunnossapitoa varten. Tontin 1 muotoa voidaan tarkistaa lännen puolella siten, että tontille tulee mäkialue siltä osin kuin se jää n. 10 metrin vapaan vyöhykkeen ulkopuolelle (n. 290 m²). Korttelialueen 63 pinta-alaksi laajennuksen jälkeen tulee 4430 m².

Pinta-alan lisäys ei kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, että rakennusoikeutta tulisi lisätä. Jos halutaan säilyttää kalliomaastoa kauniine katajineen ja saaristomäntyineen, rakennusten massan ja pituuden tulee olla harkittuja. Mitä enemmän on rakennusoikeutta sitä vähemmän maastoa ja puustoa säilyy. Ottaen huomioon Valkamantien toiselle puolen suunnitellun ”Pyölinmäen” alueen rakenteen ja tilan Piiala mäkialueen merkityksen muodostuvassa kaupunkikuvassa, erillispientalo on parempi ratkaisu kuin kytketyt pientalot. Kaavan valmistelija ei tiedä mihin viereiseen tonttiin (jolla rakennusoikeutta 600 m² + t 200 m² yhtenäisellä rakennusalalla) muistuttajat viittaavat.

Nykyisen asuinrakennuksen rakennusalalla kerrosluku voidaan muuttaa I:stä ½ k I:ksi, jolloin rakennus sijoittuu enemmän Kumminkujan reunalle ja kellariinkin saa rakentaa pääkäyttötarkoituksenmukaisia tiloja. Tällä rakennusalalla viimeksi mainitusta syystä asuinrakennusoikeutta nostetaan 250 k-m²:stä 300 k-m²:iin. Kellariin saa ylipäätään rakentaa erinäisiä aputiloja (mm. varastoja, sauna, harrastetila) rakennusoikeuden ylittäen, jolloin kortteliin rakennettava pinta-ala voi olla aputilojen määrästä riippuen ylikin 600 m².

Rakennusjärjestyksen mukaan tontille saa rakentaa yhden ajoneuvoliittymän. Kun korttelialueelle 63 tehdään tonttijako, molemmille rakennuspaikoille saadaan oma tonttiliittymä.

Peltotonttien asuinrakennusten rakennusoikeus on pienempi kuin rakennusalan koko kerrottuna kerrosluvulla. 150 k-m² asuinrakennus mahtuu rakennusalan sisään vaikka asuinrakennus ei olisi 90 asteen kulmassa talousrakennuksen nähden. Vaikka rakennusala on kaarevareunainen tonteilla 4 ja 5, rakennukset voivat olla suorakulmaisia. Muistuttajan ehdotus asuinrakennusten ”pykältämisestä” Serkunkujan varrella on kuitenkin kaupunkikuvallisesti hyvä idea ja kaavakarttaa muutetaan Serkunkujan kohdalla ehdotuksen mukaisesti.

Nähtävillä olleeseen ehdotukseen tehdyt muut muutokset

Kaupunkisuunnittelu on tehnyt kaksi lisäystä/ tarkennusta kaavakarttaan:

Korttelin 66 tonttien hulevesiin liittyvää määräystä tarkennettiin seuraavasti (kursiivilla): Korttelin 66 tontit 11 ja 16-19 käsittelevät ja johtavat hulevedet kiinteistökohtaisesti joko em. katualueille [Pyölintie ja Ruovikkopolku] vesilaitoksen osoittamaan liittymiskohtaan tai Illoistenjärveen, mikä edellyttää kuitenkin ympäristönsuojeluviranomaisen hakemuksesta myöntämää vapautusta Vesihuoltolain 10 § pykälässä tarkoitetusta liittämisvelvollisuudesta 11 § pykälässä säädetyin perustein. Kun korttelin 66 tontit 11 ja 16-19 johtavat kiinteistökohtaisesti talous- ja jätevetensä Pyölintielle tai Ruovikkopolulle, voivat ne samalla johtaa hulevetensäkin samassa kaivannossa elleivät halua johtaa niitä Illoistenjärveen.

Turku Energian toiveesta Kumminkumpu-viheralueelle lisättiin muuntamorakennuksen rakennusala. Sillä ei ole Valkamantien reunalla naapuruston kannalta haitallista merkitystä.

Nähtävillä olleeseen ehdotukseen tehdyt muutokset ja lisäykset ovat luonteeltaan sellaisia, etteivät ne edellytä kaavan uutta nähtäville asettamista.

Liite 1Selostus

Liite 2Tilastolomake

Liite 3Kartta

Liite 4Vuorovaikutusraportti

Liite 5Kustannusvaikutukset

Oheismateriaali 1Tilojen Piiala ja Suviniitty omistajien muistutus 8.1.2014

Toimialajohtaja Markku Toivonen:

EhdotusKaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää, että Tellervo Ekmanin ja Pia Anderssonin muistutuksen johdosta asemakaava- ja asemakaavanmuutosehdotusta muutetaan seuraavasti:

• korttelia 63 laajennetaan länteen
• korttelin 63 nykyisen rakennuspaikan kerroslukua ja rakennusoikeutta tarkistetaan
• korttelin 61 tonteilla 1-3 asuinrakennuksen rakennusaloja muotoillaan uudelleen.

Lisäksi korttelin 66 tonttien hulevesiin liittyvää määräystä tarkennetaan ja Kumminkumpu-viheralueelle lisätään muuntamorakennuksen rakennusala.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.