Turun kaupunki | § | Kokouspvm | Asia | 1 |
Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta | 144 | 29.04.2014 | 13 | |
Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta | 158 | 06.05.2014 | 8 |
3643-2013 (745, 015)
Ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisen lausunto Kakskerta-Satava vesiosuuskunnan toiminta-alueen hyväksymisestä (Ys, Yth)
Tiivistelmä:
Kakskerta-Satava vesiosuuskunta on hakenut viemäriverkoston toiminta-alueen hyväksymistä. Asiaa on valmisteltu kaupunginjohtajan asettamassa työryhmässä. Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta antaa nähtävillä olevasta toiminta-alueesta lausunnon ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisena.
Ksylk § 144
Ympäristönsuojelu, vs. ympäristönsuojelusuunnittelija Pekka Salminen 17.4.2014:
Asia
Turun kaupunginjohtajan asettama valmisteleva työryhmä on pyytänyt Turun kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta lausuntoa Kakskerta-Satava vesiosuuskunnan toiminta-alueen hyväksymisestä 23.2.2014 mennessä. Lausunnon antamiseen on saatu lisäaikaa.
Ehdotus annettavaksi lausunnoksi
Tämä lausunto annetaan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisen näkökulmasta.
Kakskerta-Satava saarten alue on vesiensuojelun kannalta erityisen herkkää aluetta. Alueen merenrannat noin 100 metrin leveydeltä sekä koko Kakskerran järven valuma-alue on kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä rajattu ranta-alueeksi, jolla tarkoitetaan vesiensuojelun kannalta tärkeätä aluetta. Näitä alueita koskee muun muassa haja-asutuksen jätevesien käsittelyn osalta muita alueita tiukemmat määräykset. Alueen asutuksen määrän kasvaessa vireillä olevan osayleiskaavaprosessin myötä, on oikein mitoitetun ja kohdennetun paineviemäriverkoston rakentaminen ja vesihuoltolaitoksen toiminta-alueesta päättäminen Satavan ja Kakskerran saarten alueella ympäristönsuojelullisesti perusteltua. Hallittu viemäröinti vähentää ympäristön ja pohjaveden pilaantumisriskiä.
Vesihuoltolaitoksen toiminta-aluetta rajattaessa tulee varmistua, että rajaus on vesistönsuojelullisesti riittävä ja olennaisimmille alueille kohdennettu. Isoimmat toiminnalliset keskukset, kuten alueella sijaitsevat leirikeskukset ja oppilaitokset sekä tiheämmän asutuksen alueet erityisesti ranta-alueilla tulee sisällyttää toiminta-alueeseen tai tavoitteelliseen toiminta-alueeseen.
Kakskerta-Satava vesiosuuskunnan rakentaman paineviemäriverkoston voidaan katsoa olevan toimiva vesihuoltoratkaisu jo olemassa olevalla haja-asutusalueella. Kakskerta-Satavan alueelle ollaan laatimassa osayleiskaavaa. Ennen toiminta-alueen rajausta koskevan päätöksen tekemistä on Turun kaupungin ja Kakskerta-Satava vesiosuuskunnan sovittava ne periaatteet joiden mukaan asema-kaavoitettavien ja muiden alueiden vesihuolto tullaan ratkaisemaan. Ratkaisusta ei saa koitua kohtuuttomia kustannuksia alueen nykyisille kiinteistöille, kuten esimerkiksi kahden eri vesihuoltolaitoksen liittymismaksun maksaminen.
Kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti. Erityistä huomiota vesihuollon kehittämisessä tulee kiinnittää muun muassa alueilla, joilla yleis- tai asemakaavan laadinta on vireillä (VHL 5§). Alueella, jolla on laadittavana maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettu kaava, ei vesihuoltolaitoksen laitteistoja saa rakentaa siten, että kaavan laatiminen vaikeutuu (VHL 13§). Kakskerta-Satava alueelle valmisteilla olevan osayleiskaavan tavoitteena on ohjata asemakaavoitusta sekä haja-asutusrakentamista, joka toteutuu yksittäisten suunnittelutarveratkaisujen kautta. Osayleiskaavallisessa suunnittelussa Satava-Kakskerran alueen asukastavoitteeksi on alustavasti suunniteltu 3000 uutta asukasta nykyisen 1400:n lisäksi. Hakemuksen mukaan vesihuoltolaitoksen viemäriverkosto on mitoitettu 1000 asunnolle. Satava-Kakskerta vesiosuuskunnan toimintaa ei ole suunniteltu vastaamaan tulevia kaavasuunnittelun mukaisia yhdyskuntateknisiä tarpeita. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen rajauksessa tulee huomioida alueen kaavoitukselliset asukastavoitteet ja rakentamisen painopistealueet sekä harkita viemäriverkoston alueen määrittämistä tarpeellisilta osin vesihuoltolaitoksen palvelualueeksi toiminta-alueen sijaan.
Vesihuoltolaitoksen tulee määrätä jokaista verkostoonsa liitettävää kiinteistöä varten liitämiskohdat, joiden tulee sijaita kiinteistön välittömässä läheisyydessä (VHL 12§). Hakija esittää perusteluissaan, että vesihuoltolaitos tuo liitoskohdan vähintään 100 metrin etäisyydelle asuinrakennuksesta. Lakia on yleisesti sovellettu siten, että vesihuoltolaitoksen on tuotava liitoskohta tontin rajalle. Toiminta-alueesta päättämisen yhteydessä on perusteluksi määritettävä, että liittämiskohdat määritetään kunkin tontin rajalle, ei kuitenkaan kauemmaksi kuin 100 metriä viemäriverkostoon liitettävästä rakennuksesta.
Hakemuksen mukainen toiminta-alueen rajausta koskeva päätös on määritettävä koskemaan hakemuksen liitekartassa sinisellä esitettyä toiminta-aluetta. Muut alueet on päätöksellä osoitettava tavoitteelliseksi toiminta-alueeksi, joille määritetään aikataulu niiden saattamiseksi viemäriverkoston piiriin. Kakskerta-Satava vesiosuuskunnan on erikseen haettava tavoitteellisten toiminta-alueiden määrittämistä varsinaiseksi toiminta-alueeksi viemärilinjojen rakentamisen yhteydessä.
Vesihuoltolain (119/2001) mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi kuitenkin myöntää hakemuksesta kiinteistölle vapautuksen liittämisvelvollisuudesta, mikäli laissa asetetut ehdot täyttyvät. Vesihuoltolakia ollaan parhaillaan uudistamassa. Eduskunnan on määrä päättää uudesta vesihuoltolaista vuoden 2014 syyskuun alkuun mennessä. Uudessa lakiesityksessä liittymisvelvollisuudesta vapautettaisiin automaattisesti kiinteistöt, joilla ei ole vesikäymälää sekä kiinteistöt, joiden vesihuoltolaitteisto on rakennettu ennen vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen hyväksymistä ja jotka lisäksi noudattavat vesihuollon osalta, mitä ympäristönsuojelulaissa (86/2000) säädetään. Uutta vesihuoltolakia noudatetaan liittymisvelvollisuusasioissa, mikäli vesihuoltolaitoksen toiminta-alueesta on päätetty uuden lain voimaanastumisen jälkeen. Muussa tapauksessa, liittymisvelvollisuusasioissa noudatetaan valmisteilla olevan lain siirtymäaikapykälän mukaisesti vuoteen 2018 saakka, mitä nykyisessä laissa (119/2001) säädetään. Uudistus vaikuttaa merkittävästi erittäin monien Kakskerta-Satavan alueen kiinteistöjen omistajien asemaan sekä ympäristönsuojeluviranomaisen työhön. Molempien kannalta olisi käytännöllisintä päättää toiminta-alueen rajauksesta vasta uuden vesihuoltolain astuttua voimaan.
Vesihuoltolaitoksen toiminta tulee määritettävällä toiminta-alueella suunnitella ja turvata siten, että toiminnasta ei aiheudu ympäristönpilaantumista tai pilaantumisen riskiä vika- ja poikkeustilanteissakaan.
Muilta osin ympäristönsuojeluviranomaisella ja terveydensuojeluviranomaisella ei ole huomautettavaa hakemuksesta.
Oheismateriaali 1Kakskerta-Satava vesiosuuskunnan viemäriverkon toiminta-alueeksi esitetyt alueet
Oheismateriaali 2Lausuntopyyntö viranomaisille
Oheismateriaali 3Kakskerta-Satava vesiosuuskunnan hakemuksen perustelut
Toimialajohtaja Markku Toivonen:
EhdotusKaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää antaa Kakskerta-Satava vesiosuuskunnan toiminta-alueen hyväksymisestä ehdotuksen mukaisen lausunnon.
PäätösAsia pantiin pöydälle Muurisen Sundqvistin kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.
Ksylk § 158
Pöydältä 29.4.2014 § 144.
PäätösEhdotus hyväksyttiin.
Lisäksi lautakunta päätti esittelijän muutosehdotuksesta yksimielisesti, että ennen päätöksentekoa tulee selvittää, joutuuko maanomistaja maksamaan viemäriputken sijoittamisesta saamansa korvauksen takaisin osuuskunnalle liittyessään osuuskunnan viemäriverkostoon.
Jakelu
lausKonsernihallinto, hallintopalvelut