Kaupunkisuunnittelu, kaavoitus, kaavoitusarkkitehti Oscu Uurasmaa 4.4.2014:

Nykytilanne

Suunnittelualueen koko on noin 16,3 hehtaaria. Alue koostuu pääasiassa nuorta puustoa kasvavasta täyttömaa-alueesta, metsäisestä viheralueesta, pohjoisosan pumppuaseman alueesta, eteläosan omakotitonteista sekä katualueista. Alueen eteläosa on tasaista, sijaiten noin 27-29 metriä merenpinnan yläpuolella. Pohjoisosassa on suurempia korkeusvaihteluja (18–32 metriä mpy).

Suunnittelualueen pohjoisosassa sijaitsee paikallisesti merkittävä rakennus, Kaarningon pumppuasema. Suunnittelualueen eteläosassa on yksi rakentamaton tontti sekä useita rakennettuja omakotitontteja. Rakennetut omakotitontit ovat suunnittelualueessa mukana pääasiassa kaavateknisistä syistä. Suunnittelualueella on asukkaita rakennetuilla omakotitonteilla.

Aluetta halkova ulkoilureitti on suosittu sekä kesäisin että talvisin, se yhdistää eritasoratkaisujen kautta reitistöt Lausteen ympäristöstä Harittuun. Reitti on oleellinen myös Skanssin kaupunginosan suunnittelussa.

Alue kuuluu pohjavesialueeseen, joka on suunnittelussa ja rakentamisessa huomioitava.

Suunnittelutilanne

Maakuntakaava

Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta (A). Maakuntakaavassa ei ole osoitettu suojelukohteita. Alueen pohjoisosassa kulkee sähkölinja ja kevyen liikenteen reitti. Alue on pohjavesialuetta.

Yleiskaava

Suunnittelua ohjaa Skanssin ja Piispanristin osayleiskaava (hyväksytty 28.2.2005). Osayleiskaavassa valtaosa suunnittelualueesta on osoitettu asuinpientalojen alueeksi (AP-2). Alueella on myös virkistysaluetta (V) joka sisältää tarvittavat meluntorjunnan kannalta tarvittavat suojaviheralueet sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten aluetta (ET). Alueelle on osoitettu Vesilaitoksen paikallisesti arvokas rakennuskohde (SR-1). Alue kuuluu osayleiskaavan melualueeseen ja pohjavesialueeseen.

Asemakaava

Alueella on voimassa kolme eri asemakaavaa: Uudenmaantien alue ja alueen keskeinen osa: asemakaava 14/1968; alueen eteläreuna sekä pumppaamon alue: asemakaava 5/1984 sekä vähäiseltä osin: asemakaava 31/1981.

Nykyisissä asemakaavoissa alueelle on osoitettu asuinpientalojen korttelialuetta (AP), erillispientalojen korttelialuetta (AO), lähivirkistysaluetta (VL), puistoa (VP ja P), yleisen tien aluetta (LT), yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten aluetta (ET), suojaviheraluetta (EV) sekä katualuetta. Alueen voimassaolevien asemakaavojen liikennejärjestelyt perustuvat Uudenmaantien muuttamiseen moottoritieksi sekä siihen liittyviin ramppi- ja suoja-aluejärjestelyihin. Moottoritie on toteutettu pohjoisemmalla linjauksella ja uusi Skanssin osayleiskaava ei enää osoita tilavarauksia rampeille. Asemakaavat ovat siltä osin vanhentuneet.

Selvitykset

Luonnonympäristöä on selvitetty Skanssin osayleiskaavan yhteydessä, eikä alueella todettu erityisiä luontoarvoja. Asemakaavoituksen yhteydessä ei ole katsottu olevan tarvetta tarkemmalle luontoselvitykselle. Kaava-alueen virkistysalueilla on laajempaa merkitystä.

Uudenmaantien liikenne aiheuttaa suunnittelualueelle melua. Alueella tulee järjestää riittävä melunsuojaus.

Osayleiskaavan mukaan Kaarningon pumppaamo on rakennushistoriallisesti arvokas ja sen suojelua tutkitaan asemakaavoituksen yhteydessä yhteistyössä museoviranomaisen kanssa.

Kilpailualue on toiminut soranottopaikkana ja myöhemmin maankaatopaikkana. Myös Kaarningon pumppuaseman läheisyydessä on todennäköisesti pilaantuneita maita. Kilpailualueen pilaantuneita maita on selvitetty erillisellä selvityksellä ja todettu siellä pitoisuuksia, jotka edellyttävät paikoitellen maaperän puhdistamistoimenpiteitä tai pilaantuneen maan huomioimista muilla tavoin. Selvityksiä tarkennetaan kaavoituksen edetessä.

Nimistötoimikunta on päättänyt, että alueella käytetään samaa maa-ainespohjaista nimistöteemaa kuin viereisillä asuinalueillakin.

Maanomistus

Alueen omistaa pääasiassa Turun kaupunki. Yksittäisiä tontteja omistavat seurakuntayhtymä sekä yksityiset maanomistajat. Yksityisten omistamille maille ei kaavassa olla osoittamassa uutta maankäyttöä.

Suunnitelma

Kaava-alueen pääosan suunnittelusta järjestettiin kansainvälinen suunnittelukilpailu vuonna 2011, joka oli suunnattu nuorille arkkitehdeille (Europan 11). Kilpailulla haettiin matalaa ja suhteellisen tiivistä aluetta, joka sopisi lapsiperheille ja tukisi yhteisöllisyyttä alueella sekä muodostaisi alueelle tunnistettavan ilmeen.

Kilpailun voitti suomalainen arkkitehti Sami Vikström ehdotuksellaan ”Garden State”. Asemakaavaluonnos on laadittu kilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta. Voittanutta ehdotusta on jatkosuunnittelussa kehitetty erityisesti liikennejärjestelyjen osalta yhteistyössä kilpailun voittaneen arkkitehdin kanssa (Arkkitehdit Gylling Vikström Oy). Kilpailualueelle on suunniteltu rakentamista noin 300:lle uudelle asukkaalle (noin 15.000 kerrosalaneliömetriä). Mitoitusta tarkennetaan tontinluovutusneuvotteluissa ja jatkosuunnittelussa.

Kaavaluonnoksessa selkeät rakennusmassat muodostavat pieniä rajattuja pihapiirejä. Kaikille isommille asunnoille on järjestetty oma pieni yksityispiha. Rakennusmassat voivat olla omakotitaloja, paritaloja tai pienkerrostaloja. Rakennuksille määritellään selkeät ulkoiset ohjeet jotka jättävät melko vapaan mahdollisuuden asuntojen sisäisiin järjestelyihin. Pihapiirit muodostavat alueelle korttelikokonaisuuksia. Rakennukset ja piha-aidat suojaavat pihoja liikenteen melulta.

Korttelialueiden keskelle jäävien rakentamattomien alueiden hallinnoinnista tullaan neuvottelemaan toteuttavien tahojen kesken. Vaihtoehtoina on korttelien yhteinen hallinta, korttelien omat alueet tai kaupungin hallinnoima kokonaisuus josta voidaan antaa osia korttelien käyttöön. Joka tapauksessa tarkoituksena on alue, joka olisi vapaasti muidenkin kuljettavissa ja josta ei koituisi suuria hoitokustannuksia kaupungille.

Asemakaava-alue on suurempi kuin kilpailualue. Välskärinkadun ja Rajakivenkadun päähän asemakaavaluonnoksessa esitetään yhteensä kaksi uutta omakotitonttia. Kaava-alueen koillisosassa Kaistisenkadun pientalotontit ovat asemakaavassa mukana teknisistä syistä, niiden kaavamääräyksiin ei ole tulossa oleellisia muutoksia.

Asemakaavaluonnoksessa on esitetty pääpiirteisesti asemakaavan sisältö. Erillisessä liitteessä on kuvailtu kilpailuehdotusta, suunnitelman taustaa, suunnittelun periaatteita ja tulevia kaavamääräyksiä tarkemmin.

Liikenne

Alueelle on suunnitteilla uusi valo-ohjattu liittymä joka mahdollistaa Haritun puistotien sekä Nurkkalankadun liittämisen Uudenmaantiehen. Liittymä toteutettaneen ensin siten, että se palvelee vain Moreenikadun, Gneissikadun ja Haritunkadun aluetta siten, että näiltä kaduilta kuljettaisiin uuden liittymän kautta Uudenmaantielle. Läpiajo suunnittelualueelta pohjoiseen samalla estetään, jolloin uusi liittymä myös rauhoittaa Rajakivenkadun ja Välskärinkadun liikennettä. Haritun puistotien jatkamiseksi ei tällä hetkellä ole suunnitelmia. Uusi liittymä parantaa liikenteellisesti tilannetta myös Piispanristinkadun ja Nurkkalankadun kiinteistöille, joille nyt joudutaan ajamaan Uudenmaantien pyörätietä pitkin Kaarinan puolelta Piispanristintieltä.

Liittymäksi on aiemmin suunniteltu kaksikaistaista kiertoliittymää joka oli perusteltua jos Haritun puistotie jatkettaisiin Uudenmaantielle ja Skanssin tulevan asuinalueen liikenne ohjautuisi suurelta osin uuteen kiertoliittymään. Asemakaavaluonnoksessa on tehty tilavaraus kiertoliittymälle, mutta nykyisen käsityksen mukaan liittymä toteutettaisiin kaksipuoleisena valoliittymänä.

Alueen joukkoliikenneyhteydet tulevat todennäköisesti paranemaan kun Skanssin alue toteutuu. Uudenmaantiellä on kohtalainen julkisen liikenteen palvelutaso.

Uudenmaantiellä on kaksi alikulkua, joista toinen toimii ulkoilureittinä ja talvella hiihtoreittinä. Suunnittelualueen reitistöissä huomioidaan ulkoilureitti ja ympäröivien alueiden liikkumistarpeet kävelyn ja pyöräilyn osalta.

Kaava-alueen pohjoisosassa muutetaan liikenteen aluevarauksia, jotka vanhoissa asemakaavoissa perustuivat eritasoliittymän tekemiseen Uudenmaantielle. Katuyhteys Moreenikadulta Rajakivenkadulle poistetaan kun uusi Uudenmaantien liittymä toteutetaan.

Korttelialueiden keskeltä alueen läpi on osoitettu kävelyreittejä ja alue on jaettu neljään korttelikokonaisuuteen kun kilpailuehdotuksessa kokonaisuuksia oli kolme.

Moreenikadun osalta katumitoitusta on tarkoitus tarkentaa kun jatkosuunnittelussa selvitetään miten mahdollinen jalkakäytävä kadulle toteutettaisiin.

Nimistö

Nimistötoimikunta on päättänyt suositella nimistön jatkavan alueella käytettyä soraharju-maaperä -aihepiiriä sekä ehdottanut kaavaluonnoksessa olevan nimistön.

Lausunnot ja mielipiteet

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin yksi lausunto ja yksi mielipide.

Lausunnot ja mielipiteet ovat kokonaisuudessaan lautakunnan kokouksen oheismateriaalina.

Finngrid Oyj, lausunto

Kaava-alueelle ei sijoitu Finngrid Oyj:n voimajohtoja eikä muita toimintoja. Yhtiöllä ei ole tiedossa voimajohtohankkeita, jotka sijoittuvat alueelle.

Kaavoittajan vastine:

Ei aiheuta tarvetta toimenpiteisiin.

As Oy Kaarningon Koivulaakson asukkaiden mielipiteitä

Asunto-osakeyhtiön palautteessa oli useita erillisiä kommentteja suunnitteluun. Ne koskivat pääasiassa:

• Välskärinkadun liikennejärjestelyjä ja melusuojausta Uudenmaantielle.
• Luonnonarvojen säilyttämistä.
• Ulkoilureittien säilyttämistä sekä harrastusmahdollisuuksien lisäämistä alueelle.
• Rakentamisen tiiveyttä sekä rakentamista Moreenikadun lounaispuolelle ja Välskärinkadun päähän.
• Tiedonsaantia kaavoituksesta.

Kaavoittajan vastine:

• Haritun puistotien jatkeen toteuttaminen lisäisi paikallisesti liikennettä. Asemakaava mahdollistaa nykyiselläänkin Haritun puistotien jatkamisen. Liikennemäärät kokonaisuutena kasvavat kaupungissa ja liikennereittejä on tarve osoittaa kaupungin alueelta.
• Liikennemelun torjumisesta alueella tullaan tekemään riittävät meluselvitykset. Uudella rakennusalueella liikennemelu huomioidaan kaavoituksessa. Liikennejärjestelyissä pyritään turvallisiin ratkaisuihin. Uusi liittymä Uudenmaantiellä lisää liikenneturvallisuutta sekä pienentää ajoneuvojen nopeuksia. Läpiajo Välskärinkadulta Moreenikadulle estetään joten liikenne Välskärinkadulla tulee vähenemään. Uusi liittymä Uudenmaantielle tullaan toteuttamaan joko valo-ohjattuna liittymänä tai kiertoliittymänä.
• Luontoa ja puustoa on asemakaavassa pyritty säilyttämään. Uudisrakentaminen kohdistuu pääasiassa alueelle jossa on täyttömaata ja vain nuorta puustoa. Ulkoilureitit säilyvät kaavaluonnoksessa pääasiassa ennallaan. Vanha metsäalue Kaarningon pumppaamon vieressä on pääasiassa esitetty virkistysalueeksi.
• Uudelle alueelle on asemakaavaluonnoksessa esitetty ulkoilureittejä ja virkistysalueita. Lähimmät 3 leikkipaikkaa ovat Haritussa ja Koivulassa noin 600 metrin päässä uudesta rakennettavasta alueesta. Nyt suunniteltavalle alueelle ei ole suunnitteilla uutta leikkipaikkaa.
• Uuden alueen rakentaminen tiiviiksi kokonaisuudeksi poikkeaa hieman ympärillä olevista pientaloalueista, mutta kerroskorkeudeltaan alue vastaa melko hyvin viereistä rakennuskantaa. Tiiviimpi kaupunkirakenne on kestävän kehityksen kannalta toivottavaa sekä joukkoliikenteen kehittämisen kannalta tärkeää. Rakennettava alue ei ulotu Moreenikadun lounaispuolelle. Välskärinkadun päässä kaavamuutoksella tutkitaan pienimuotoista uudisrakentamista.
• Asemakaavan edistymisestä tiedotetaan normaalilla tavalla. Asemakaavaehdotuksen valmistuttua kuulutetaan asiasta paikallisissa lehdissä. Mielipiteen jättäneille tiedotetaan kirjeitse.

Alueen toteutus

Kiinteistöliikelaitoksen ja Ympäristötoimialan yhteistyönä valmistellaan tontinluovutuskilpailua tai -kilpailuja. Kilpailulla pyritään löytämään alueelle rakentajia, jotka sitoutuvat kilpailuehdotuksen ja asemakaavan tärkeimpiin ajatuksiin sekä alueen julkisluonteisten alueiden toteutukseen. Asemakaavaehdotusta on tarkoitus valmistella yhteistyössä tulevien rakentajien kanssa. Tontinluovutuksessa pyritään huomioimaan myös ryhmärakentamisen mahdollisuus, koska suunnitteluratkaisun katsotaan sopivan hyvin ryhmärakentamiseen ja ryhmärakentaminen tukisi alueelle tavoitteena olevan yhteisöllisyyden muodostumista.

Jatkosuunnittelu

Alueen jatkosuunnittelussa kehitetään kaavan yksityiskohtia yhteistyössä tulevien toteuttajien kanssa. Moreenikadun mitoitus tarkistetaan niin, että se mahdollistaa jalkakäytävän rakentamisen eikä korttelit muodosta näkemäesteitä katuliittymiin. Tontinluovutusehtoja varten tarkennetaan rakentamiseen liittyviä tavoitteita liitemateriaalin mukaisten suunnitteluratkaisujen varmistamiseksi. Alueen keskellä olevan yhteishoitoalueen hallinnointi selvitetään.

Liite 1Luonnoskartta pvm 4.4.2014

Oheismateriaali 1Asunto Oy Kaarningon Koivulaakson asukkaiden mielipide 1.3.2011

Oheismateriaali 2Fingrid Oyj:n lausunto 1.3.2011

Oheismateriaali 3Kilpailun voittaneen arkkitehdin esitys suunnitelmasta

Toimialajohtaja Markku Toivonen:

EhdotusKaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää hyväksyä 4.4.2014 päivätyn luonnoksen laadittavan asemakaavaehdotuksen ”Kaarninko” pohjaksi.

PäätösAsia pantiin pöydälle Hellsténin Ekrothin kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.