Ympäristönsuojelu, ympäristöinsinööri Fredrik Klingstedt 26.3.2014:

Topinojan jätekeskus sijaitsee Metsämäen kaupunginosassa noin 5 km:n päässä kaupungin keskustasta. Kaatopaikka-alue on otettu käyttöön vuonna 1971, ja sinne ohjataan nykyisin yhdyskuntajätettä sekä erityisjätettä Turun Seudun Jätehuolto Oy:n toiminta-alueelta. Jätekeskuksen alueella on jätteiden vastaanottotoimintaa, käsittelyä, lajittelua, välivarastointia, loppusijoitustoimintaa jne. Lisäksi alueella toimii pienerien tuojia varten lajittelu- ja varastoalue. Orikedon jätteenpolttolaitoksen kesäseisokin aikana Topinojan kaatopaikalla käsitellään polttoon normaalisti ohjautuva jäte.

Nykyisen jätekeskuksen kokonaispinta-ala on noin 59 ha. Loppusijoituksen laajennusalueina on vuonna 2007 otettu käyttöön 3,5 ha ja vuosina 2009–2010 3,8 ha. Laajennus kokonaisuudessaan on pinta-alaltaan 7,3 ha.

Lounais-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt ympäristöluvan jätekeskuksen toiminnalle vuonna 2006. Kaatopaikan vesiä ja kaasuja tarkkaillaan erikseen laaditun tarkkailuohjelman mukaan. Tarkkailupisteet on esitetty oheismateriaali 1:ssä. Toimintaan on myönnetty laatusertifikaatti ISO 9001 ja ympäristösertifikaatti ISO 14001 sekä työterveys- ja turvallisuussertifikaatti OHSAS 18001.

Jätemäärät

Topinojan kaatopaikalla vastaanotettiin vuoden 2013 aikana jätteitä (mukaan lukien maa- ja kiviaines) yhteensä 134.468 tonnia. Kotitalouksien vaarallisia jätteitä mukaan lukien sähkö- ja elektroniikkaromua vastaanotettiin Topinojalla 354 tonnia. Samana vuonna jätekeskuksessa siirrettiin edelleen käsittelyyn ja hyödynnettiin jätteitä yhteensä 145.504 tonnia, josta loppusijoitukseen päätyi 3.266 tonnia jätettä. 47.776 tonnia jätteitä ohjautui materiaali- ja energiahyödyntämiseen. Lisäksi kaatopaikkarakenteissa hyödynnettiin 80.987 tonnia jätteitä, joista noin 25.748 tonnia oli lievästi pilaantuneita maa-aineksia.

Kaatopaikkavesi

Topinojan kaatopaikalta johdettiin jätevesiviemäriverkostoon yhteensä noin 87.000 m³ kaatopaikkavettä vuoden 2013 aikana. Kaatopaikkaveden aiheuttama kuormitus Turun kaupungin keskuspuhdistamolle oli pääasiassa typpikuormitusta. Kaatopaikan aiheuttama typpikuorma vastasi keskimäärin noin 3 750 asukkaan, orgaaninen kuormitus noin 130 asukkaan ja fosforikuorma noin 90asukkaan puhdistamattomia asumajätevesiä.

Pintavesi

Kaatopaikan luoteispuoleisen ojan (P1) vesi oli puhtaimmillaan toukokuun tutkimuksessa, jolloin veden ammoniumtyppipitoisuuden perusteella vesi oli luokiteltavissa lievästi likaantuneeksi ja vedessä oli vähän hygieeniseen likaantumiseen viittaavia bakteereja. Lokakuussa ojaveden hygieeninen tila oli huono, mutta ammoniumtyppipitoisuus pienempi kuin muilla näytteenottokerroilla. Tulosten perusteella kaatopaikalla ei näyttäisi olevan varmasti osoitettavaa vaikutusta ojan vedenlaatuun. Ojan varrella on muutakin kuormittavaa toimintaa.

Topinojan vesi (P2 ja P3) oli runsasravinteista molemmissa havaintopaikoissa ja luokiteltavissa lievästi likaantuneeksi tai likaantuneeksi. Veden hygieeninen tila oli huonoimmillaan tyydyttävä tai välttävä. Lokakuussa alimman havaintopaikan (P3) hygieeninen tila oli huono. Alajuoksulla sijaitseva kompostointialue on todennäköisesti merkittävä kuormituslähde. Lokakuussa näytteenotto sijoittui sateiseen sääjaksoon, jolla on vaikutusta ojaan huuhtoutuvan kuormituksen määrään.

Pohjavesi

Jätekeskuksen alueella olevien pohjavesiputkien vesi oli tutkimuskerroilla hapetonta tai veden happipitoisuus oli pieni. Pohjavesissä oli yleisesti suuria kloridi- ja ammoniumtyppipitoisuuksia. Raportin mukaan suuret ammonium- ja kloridipitoisuudet saattavat viitata kaatopaikan vaikutukseen, mutta kloridit voivat olla peräisin myös maaperän suolapitoisista kerrostumista. Pohjavesinäytteissä ei havaittu merkittäviä määriä hygieeniseen likaantumiseen viittaavia bakteereja. Tutkittujen haitta-aineiden pitoisuudet olivat pieniä ja metallien osalta ne alittivat esimerkiksi talousveden raja-arvot.

Kaatopaikkakaasut

Topinojan jätekeskuksen biokaasupumppaamo on otettu käyttöön vuonna 2002. Muodostuva kaatopaikkakaasu hyödynnetään ensisijaisesti kaukolämmön tuotannossa mutta se voidaan polttaa myös soihtupolttimessa.

Topinojalta toimitettiin vuonna 2013 hyötykäyttöön yhteensä noin 2,0 milj. Nm³ kaatopaikkakaasuja (1,11 milj. Nm³ vuonna 2012). Helmikuussa 2013 otettiin käyttöön kolme uutta kaasukaivoa, joista kaksi on tuottanut runsaasti kaasua. Tämä selittää hyödynnettävän kaasumäärän merkittävän nousun.

Pumppaamon kokonaiskäyntiaste vuonna 2013 oli 87 % ja kaikki kaasu hyödynnettiin lämpöenergiana (8,7 GWh). Kerätty kaasu sisälsi keskimäärin 50 tilavuusprosenttia metaania ja 29 tilavuusprosenttia hiilidioksidia.

Laskelmien mukaan metaanin talteenottotehokkuus oli vuonna 2013 noin 56 % kaikesta kaatopaikalla syntyvästä metaanista. Ilmaan johdetun metaanin määrä oli laskelmien perusteella 506 tonnia (747 t vuonna 2012). 

Poikkeukselliset tilanteet

Merkittävin poikkeava tilanne vuonna 2013 oli asbestin sijoitusalueella syksyllä tapahtunut sortuma, joka aiheutti kaatopaikan reunapenkereeseen sekä painaumia että kohoumia. Varsinais-Suomen Ely-keskus teki sortuman johdosta tarkastuksen alueelle. Jatkotoimenpiteissä on noudatettu viranomaisen tarkastuksessa antamia ohjeita. Turun Seudun Jätehuolto Oy on antanut sortumasta selvityksen viranomaiselle.  Sortuneen asbestin sijoitusalueen käyttö on toistaiseksi kielletty. Sortuman syiden selvittämiseksi on hankittu geoteknistä osaamista. Reunapenger korjataan kesällä 2014.

Oheismateriaali 1Tarkkailupisteet

Toimialajohtaja Markku Toivonen:

EhdotusKaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää merkitä Topinojan jätekeskuksen yhteenvetoraportin tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.