Kaupunkisuunnittelu, kaavoitus, kaavoitusarkkitehti Paula Keskikastari 27.2.2014:

Fortuna-kortteli on tärkeä elementti Turun keskustan kehittämisessä. Hankkeella on mahdollista luoda uudenlaista vetovoimaa aivan keskustan ytimeen historiaa ja paikallisuutta korostaen. Korttelin kehitystyöllä ja siihen liittyvällä kaavahankkeella tähdätään korttelin uudistumiseen putiikki-, muotoilu- ja taideteollisuuskeskittymäksi sekä houkuttelevaksi matkailun ja vapaa-ajan vieton kohteeksi. Lähtökohtana on korttelin koko rakennuskannan ja miljöön suojelu sekä Kaupungintalon kaupunkikuvallisen aseman parantaminen. Muutos koskee koko korttelia lukuun ottamatta muutama vuosi sitten kaavoitettua Kristiinankatu 1:n tonttia.

Fortuna-korttelin rakennuskantaa ja miljöötä voidaan ottaa uuteen käyttöön, korjata ja vähäisessä määrin laajentaa nykyisen kaavan pohjalta. Mittavammat uudisrakennushankkeet vaativat kaavallista tarkastelua.

Kaupunkisuunnittelun kaavoitusyksikkö on laatinut kolme luonnosvaihtoehtoa A, B ja C Fortuna-korttelin asemakaavan muuttamiseksi. Kaikissa vaihtoehdoissa esitetään Konsulintalon ja Kaupungintalon pohjoisen piharakennuksen jatkoksi sallittavaksi useampikerroksinen L-muotoinen uudisrakennus. Erot luonnosvaihtoehdoissa liittyvät Linnankadun ja Aurakadun kulman uudisrakentamisratkaisuun.

Olennaisimpina valintoina kaavoitusyksikkö esittää, että Konsulintalon ja Kaupungintalon pohjoisen piharakennuksen jatkoksi sallitaan useampikerroksinen uudisrakennus ja Kaupungintalon aukion alle sallitaan maanalaista pysäköintiä. Konsulintalon ylin kerros sallitaan korvattavaksi enintään kahdella uudiskerroksella ja Sylvi Salosen talon läpi velvoitetaan avattavaksi kulkuyhteys Kansallisen Kirjakaupan pihalta Kaupungintalon aukion suuntaan. Esitetyssä luonnosvaihtoehdossa A sen sijaan ei sallita rakentamista Kaupungintalon aukiolle.  

Aloite ja kaavahankkeen peruste

Kaava-alue on suurelta osalta Turun kaupungin omistuksessa ja aloite kaavan laatimiseen on kaupungin oma.

Fortuna-korttelin meneillään olevat korjaus-, laajennus- ja miljöönkohennussuunnitelmat voidaan toteuttaa voimassa olevan kaavan pohjalta normaalein lupamenettelyin. Suunnittelu on kuitenkin ollut vaativaa, koska samanaikaisesti on jouduttu selvittelemään rakennuskannan kuntoa, kulttuurihistoriallisia arvoja, luvan myöntämisedellytyksiä ja liiketaloudellisia kehyksiä.

Kaavanmuutoksella tähdätään toisaalta mittavampiin täydennysrakentamismahdollisuuksiin ja siihen, että tulevien pienimuotoisempien hankkeiden reunaehdot on kaavassa määritelty.

Nykytilanne

Kaava-alue kuuluu Aurajoen valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen sekä Turun kansalliseen kaupunkipuistoon. Kortteli kuuluu myös vuoden 2010 alussa valtioneuvoston hyväksymissä valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa määriteltyyn ”Turun tuomiokirkko ja Turun historiallinen ydinalue” -kohteeseen.

Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa alue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät keskustahakuisten palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueet sekä niihin liittyvät liikennealueet ja puistot. Sisältää myös keskusta-asumisen).

Turun yleiskaavassa 2020 alue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi. Alueella on voimassa vuonna 1938 vahvistettu asemakaava, jonka voidaan katsoa yleispiirteisyydessään olevan vanhentunut vaikutukseltaan merkittävien toimenpiteiden kohdalla. 

Rakennuskannan nykyinen ja viimeaikainen käyttö on varsin vaihtelevaa: osa rakennuksista on ajanmukaisesti liike-, toimisto- ja palvelukäytössä. Osa huonokuntoisemmista rakennuksista on joko tilapäisessä käytössä (esim. Petreliuksen talo tai Konsulintalo) tai varastokäytössä (esim. Petreliuksen piharakennus tai makasiinirakennus).

Suunnittelun vaiheita

1980-luvulta alkaen selvitettiin Fortuna-korttelin kehittämistä kaupungin hallinnolliseksi keskukseksi. Tuolloin laadituissa luonnoksissa korttelin sisäosiin ja Kaupungintalon aukiolle suunniteltiin merkittävästi lisärakentamista ja maanalaisia pysäköintitiloja. Hankkeiden toteutus olisi edellyttänyt makasiinirakennusten purkamista. Hallintokortteliajatuksesta käytännössä luovuttiin viimeistään silloin, kun Kristiinankatu 1 kiinteistön kaavatilanne palautettiin asumiskäyttöön 2009 ja se myytiin.

Fortuna-korttelin nyt esillä oleva kehittämistyö käynnistyi asemakaavatoimiston laadituttamalla kaupungintaloaukion kehittämisvisiolla (Serum Arkkitehdit 2008-09). Kaavahankkeen tavoitteista oli tiedotettu ensimmäistä kertaa kaavoituskatsauksessa 2004. Jatkosuunnittelussa visiointialue laajennettiin käsittämään koko kortteli (2008). Silloin esitettiin ajatus korttelin vanhan rakennuskannan kehittämisestä luovan talouden putiikkikortteliksi.

Asemakaavan aloituskokous ja aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu käytiin kesällä 2009. Niissä keskityttiin erityisesti korttelin historiallisten arvojen kartoitukseen.

Viimeksi on laadittu Turun Seudun Kehittämiskeskuksen vetovastuulla ”Fortuna-korttelin kehittämissuunnitelma”, jota osaltaan ovat olleet rahoittamassa Euroopan Unioni, Euroopan aluekehitysrahasto ja Euroopan Sosiaalirahasto. Suunnitteluvaihe päättyi elokuun lopussa 2012. Hankkeen edetessä Fortuna-kortteliin on laadittu Kuntoarvioraportti (2010), Markkina-analyysi (2010), Kehittämissuunnitelma (2010), Kuntotutkimukset korttelin rakennuksista (2011), Kaupallinen selvitys (2011), Vuokratasolausunto (2012), Arkkitehtisuunnitelma (2012) sekä Historiajulkaisu (2012).

Kortteliin on laadittu myös kaksi opinnäytetyötä: Arkkitehti Pasi Aaltosen diplomityö; uudisrakennussuunnitelma Aurakadun ja Linnankadun kulmaan (2002) sekä sisustusarkkitehti Nina Westerin opinnäytetyö; Luhtimakasiinin uudiskäyttösuunnitelma osana kulttuurikauppakorttelia (2012).

Vuoden 2013 alussa alkoi kaksivuotinen EAKR-rahoitteinen, Turun Seudun Kehittämiskeskuksen vetämä hanke ”Luovan alan toimintaympäristön ja yritysyhteistyön kehittäminen – Turun luovat tilat Logomo ja Fortuna”. Projekti jatkaa siitä, mihin Fortuna-korttelin kehittämishankkeella ja Luova tila – hankkeella päästiin. Fortunassa keskitytään kauppakorttelin ja asiakasmyyntiin soveltuvien tilojen ja toimintojen kehittämiseen.

Asemakaavanmuutosluonnosvaihtoehdot A ja B olivat kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan käsittelyssä 26.3.2013. Asia palautettiin valmisteluun sen selvittämiseksi, voitaisiinko Linnankadun ja Aurakadun kulmaan sijoittaa rakennusala kaksikerroksiselle suorakaiteenmuotoiselle uudisrakennukselle.

OAS, mielipiteet ja kannanotot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin, merkittiin tiedoksi ympäristö- ja kaavoituslautakunnassa ja lähetettiin osallisille syksyllä 2009.

Kaavasta on saatu kuusi kirjallista mielipidettä, jotka olivat pääsävyltään hyvin myönteisesti kaavahankkeeseen suhtautuvia.

Mielipiteissä Turun Yrittäjät ry ja Turkuseura–Åbosamfundet ry tukevat vahvasti korttelin kehittämistyötä ja pitävät sitä yritystoiminnan näkökulmasta selkeänä kilpailuvalttina Turulle.  Myös matkailunäkökulman huomioimista korostetaan. Meidän Turku–Vårt Åbo ry ilmoittaa vastustavansa vaihtoehto B:n mukaista uudisrakentamista sekä maanalaista pysäköintiä Kaupungintalon aukiolle. Kansallinen Kirjakauppa kantaa huolta omien, erityisesti huoltoon ja liikennöintiin liittyvien toimintaedellytystensä säilymisestä. Yleiskaavatoimisto puolestaan korostaa kohteen valtakunnallista merkitystä kulttuuriympäristönä. Yhdessä mielipiteessä haluttiin korostaa lapsinäkökulmaa korttelin kehittämisessä.

Turun eläin- ja kasvitieteellisen seuran pj esitti 27.5.2013 kannanoton keskikaupungin ja Fortuna-korttelin vihreyden puolesta. Vihreys lisää viihtyisyyttä ja vaikuttaa ihmisten terveyteen.

Kirjallisten mielipiteiden lisäksi hankkeesta on esitetty useita suullisia, hanketta tukevia kannanottoja. Joissain mielipiteistä on kuitenkin epäilty uudistuksen liiketaloudellista pohjaa. Muutamat muotoilu- ja design-alojen yrittäjät ovat olleet yhteyksissä kaavoittajaan ja ilmaisseet kiinnostuksensa lähteä mukaan hankkeeseen.

6.3.2013 Museokeskus jätti seuraavanlaisen kannanoton: Fortunakortteli on yhdessä Suurtorin alueen kanssa historiallisesti arvokkain, moniulotteisin ja parhaiten pihapiirejä myöten autenttisuutensa säilynyt rakennetun ympäristön kokonaisuus Turussa. Kortteli ilmentää konkreettisella tavalla 300-vuotista rakennustraditiota, säätyvallan aikaista asumiskulttuuria, porvarillisen liike-elämän voimistumista ja kunnallisten palvelujen kehittymistä. Fortunakorttelin kehittäminen designputiikkien ja tapahtumien tyyssijaksi ja sen edellyttämä hienovarainen täydennysrakentaminen on mahdollista, kunhan se toteutetaan arvorakennusten ja historiallisen miljöön ehdoilla.

Luonnosvaihtoehto B:n mukainen kaupungintalon pihalle esitetty uudisrakennuspari tärvelee kaupunkikuvallisesti herkän paikan ja rikkoo sekä korttelin harmonisen mittakaavan että 1860-luvulla yksityiselle tontille istutetun puistikon. Kaupungintalon puisto viestii 1800-luvun sosieteetin elämästä, aikakaudella puuistutuksiin kohdistuvasta arvostuksesta ja julkisen kaupunkitilan suunnitteluideologiasta, johon kuului monumentaalirakennuksen korostaminen eduspuistikoin. Kaupungintalon hierarkkista asemaa ei saa hävittää täydennysrakentamisella. Puiden merkitys on erittäin suuri alueen identiteetille ja on tärkeää turvata kaupungintalon 150-vuotiaan puiston säilyminen eheänä.

Museokeskus puoltaa kaavaluonnoksen vaihtoehdon A ottamista asemakaavanmuutoksen pohjaksi.

Kaavaluonnos

Kaupunkisuunnittelun kaavoitusyksikkö on laatinut kolme luonnosvaihtoehtoa, jotka on nimetty luonnosvaihtoehdoiksi A, B ja C.

Erot vaihtoehdoissa liittyvät Aurakadun ja Linnankadun kulman uudisrakentamisratkaisuun Kaupungintalon aukiolla. Vaihtoehto B sisältää näyttävän lieriömäisen uudisrakennuksen Kaupungintalon aukiolle, vaihtoehdossa C uudisrakennus on suorakaiteen muotoinen ja vaihtoehdossa A uudisrakennusta ei esitetä sallittavaksi.

Vaihtoehto B ja C:n mukaisen uudisrakennuksen sijainti on hyvin vaativa kaupunkikuvallisesti ja Kaupungintalon maamerkkimäisen aseman säilymisen kannalta. Toisaalta Saracon ja Anttinen-Oiva Arkkitehtien esittämää uudisrakennusta voidaan perustella liiketaloudellisella optimoinnilla: Näyttävällä uudisrakentamisella kiinnostavalla paikalla on mahdollista saada kaupungille tuloja ja siten rahoituspohjaa myös vanhan rakennuskannan kunnostamiselle.

Kaikissa vaihtoehdoissa merkittävänä laajennushankkeena esitetään Konsulintalon ja Kaupungintalon pohjoisen piharakennuksen jatkoksi useampikerroksista L-muotoista uudisrakennusta. Rakennuksella on toiminnallisten tavoitteiden lisäksi tarkoitus eheyttää Kaupungintalon aukion kaupunkitilaa sekä Linnankadun varren rakennusrivistöä. Uudisrakennuksen alta poistuu yhdeksän puistikon puuta; seitsemän jalavaa ja kaksi tammea. Puiden kunto on yhtä lukuun ottamatta hyvä.

Pienehköjä laajennusosia on esitetty lisäksi Petreliuksen talon, Kansallisen Kirjakaupan talon ja Kempen piharakennuksen yhteyteen.

Korttelin käyttötarkoitusmääräykset on viritetty varsin väljiksi korttelin kehittämisen joustavuuden varmistamiseksi. Uutta asuntorakentamista sen sijaan ei esitetä hyväksyttäväksi kortteliin. Perusteena on ensisijaisesti se, että asumisen ja aktiivisen kulttuuri-, ravintola- ja tapahtumatoiminnan välille voi syntyä ristiriitoja, jotka haittaavat molempia toimintoja alueella. Toki valmistelussa on tiedostettu, että kortteli olisi myös vetovoimainen asuinpaikka – luontevimmillaan esimerkiksi korkeimpien rakennusten ylimmissä kerroksissa. Kiinnostus asuntorakentamiseen alueelle myös osoittaa sen, että kiinteistöjen arvot olisivat asuinkäyttö mahdollistaen korkeampia.

Kaavaluonnoksessa esitetään mahdollisuutta osoitteessa Linnankatu 14 sijaitsevan Konsulintalon ylimmän kerroksen korvaamiseksi uudisosalla. Museokeskus vastustaa esitettyä muutosta historialliseen kerroksellisuuteen vedoten. Lisäksi rakennukseen esitetään pientä rakennusalaa lisärakennukselle, joka mahdollistaisi mm. hissin toteuttamisen.

Linnankadun ja Aurakadun korttelialueen rajaa esitetään siirrettäväksi liikennesuunnittelun näkemyksen mukaan siten, että risteyksen kaistajärjestelyt voivat säilyä nykyisenlaisina.

Sisäpihojen ja kujien laajaa kattamista lasikatteilla ei luonnoksessa esitetä. Kaavaehdotusvaiheessa tutkitaan vähäisempien historialliseen miljööseen soveltuvien katosten toteuttamisedellytyksiä sovitettuna pelastus- ja huoltoliikennöintivaatimuksiin.

Kaavaluonnoksessa ei esitetä vaatimuksia pysäköinnin järjestämiseksi korttelialueella. Toisaalta myöskään ei kielletä pysäköinnin sijoittamista mahdollisuuksien mukaan korttelin alueelle. Kaupungintalon aukion maanalaisella pysäköinnillä rohkaistaan ratkaisuihin, joiden myötä aukiosta voitaisiin ennen pitkää toteuttaa autoton puistomainen tapahtuma-aukio. 

Kaupungintalon aukion alle esitetään mahdollisuutta maanalaisten pysäköintipaikkojen rakentamiselle, maanalaisen tilan rakentamisalue on rajattu siten että kaupungintalon edusaukion vanhat suuret puut voivat suurimmalta osin säilyä. Ainut paikka maanalaiseen pysäköintiin johtavalle ajoyhteydelle on Kauppahallin suojatien kohdalla, ja mikäli tontille sijoitetaan tarvittava noin 30 metriä pitkä ajoramppi, rajoittaisi se merkittävästi alueen keskeisen pihan käyttöä.

Kaupungintalon aukiolle ei esitetä kioskin rakennusalaa. Aukiolla sijainnut kioski on poistettu, eikä sen palauttamista tai korvaamista siis esitetä. Aukiolla tilapäisellä luvalla sijaitseva kansainvälisen arkkitehtiopiskelijaryhmän toteuttama Pudelma-paviljonki nähdään niin ikään väistyvänä rakennelmana. Sille tullaan etsimään uusi sijoituspaikka toisaalta.

Suomen kirurgian isä Joseph Pippingsköld on huomioitu alueen nimistössä - Qwenselin talon lounaispuoleinen pieni aukio on nimetty Pippingsköldinaukioksi kunnallisaloitteen pohjalta.

Kaavaehdotusvaiheessa tullaan vielä täsmentämään suojeltaviin kulttuurihistoriallisiin arvoihin ja esteettömyyteen liittyviä ratkaisuja. Myös kiinteistötekniset yksityiskohdat, kuten tonttijako, kulkurasitteet tullaan ratkaisemaan kaavaehdotusvaiheessa. Lisäksi voidaan antaa määräyksiä pihojen ja aukioiden pinnoitteista, valaistuksesta ja istutuksista.

Liite 1Luonnoskartat; Vaihtoehdot A, B ja C pvm 20.2.2014

Liite 2Havainnepiirros ja esittelyssä rakennuksista käytettyä nimistöä

Oheismateriaali 1Museokeskuksen arvio Fortuna-korttelin kulttuurihistoriallisista arvoista 16.11.2009

Oheismateriaali 2Turun Yrittäjät ry:n mielipide 2.11.2009

Oheismateriaali 3Turkuseura ry:n mielipide 5.11.2009

Oheismateriaali 4Meidän Turku ry:n mielipide 27.10.2009

Oheismateriaali 5Kati Keskihannun mielipide 11.12.2008

Oheismateriaali 6Ote nimistötoimikunnan pk:sta § 16, 9.2.2010

Oheismateriaali 7Turun Kansallisen Kirjakaupan mielipide 6.11.2009

Oheismateriaali 8Yleiskaavatoimiston mielipide 5.11.2009

Oheismateriaali 9Turun Eläin- ja Kasvitieteellisen Seuran pj:n mielipide 27.5.2013

Toimialajohtaja Markku Toivonen:

EhdotusKaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää hyväksyä Fortuna-kortteliin laaditun, 20.2.2014 päivätyn luonnos C:n laadittavan asemakaavaehdotuksen pohjaksi.

PäätösAsia pantiin pöydälle Koiviston Sandelinin kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Pöydältä 11.3.2014 § 90.

PäätösKaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päätti hyväksyä Fortuna-kortteliin laaditun, 20.2.2014 päivätyn luonnos A:n laadittavan asemakaavaehdotuksen pohjaksi.

Päätös asiassa tehtiin äänin 7-6.

Hellstén ehdotti Koiviston kannattamana, että lautakunnan tulisi hyväksyä luonnos A.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä päätökseksi tulleen Hellsténin Koiviston kannattamana tekemän ehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäksi Ekroth, Muurinen, Sandelin, Säteri ja Röberg.

Esittelijän ehdotuksen puolesta äänestivät Aaltonen, Helesvirta, Mastomäki, Ruohonen, Sundqvist ja Vierimaa.