Kaupunkisuunnittelu, kaavoitus, kaavoituspäällikkö Christina Hovi 24.2.2014:

Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan 9.4.2013 § 77 hyväksymä Pohjolan 71 kaupunginosan korttelille 21, eräille katu-, aukio-, liikenne- ja virkistysalueille, VI kaupunginosan eräille katu- ja liikennealueille ja Pitkämäen 74 kaupunginosan ratapiha-alueelle laadittu 15.8.2008 päivätty ja 15.3.2013 lausuntojen, selvitysten ja neuvottelujen johdosta muutettu asemakaava ja asemakaavanmuutosehdotus "VR:n konepaja-alue" (44/2004) on ollut julkisesti nähtävänä 15.4.–14.5.2013 välisenä aikana. Samanaikaisesti lausunnon antajille tarjottiin mahdollisuutta täydentää noin 4,5 vuotta aiemmin antamiaan lausuntojaan.

Nähtävilläoloaikana kaavaehdotuksesta ei jätetty yhtään muistutusta. Sen sijaan kaavaehdotuksesta annettiin neljä lausuntoa. Museovirasto ja Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos ovat esittäneet huomautuksia nähtävillä olleesta kaavaehdotuksesta. Turun Vesiliikelaitoksella ja Turku Energialla ei ollut kaavaehdotuksesta huomautettavaa.

Museovirasto (pvm 13.5.2013)

Osa kaavan suunnittelualueesta on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY 2009, kohde Turun rautatieympäristöt). Lisäksi osa rakennuksista sisältyy Ympäristöministeriön, VR-Yhtymä Oy:n ja Museoviraston väliseen Valtakunnallisesti merkittävien rautatieasema-alueiden suojelusopimukseen (Ympäristöministeriön päätös 2/562/96: 9.12.1998). Museovirasto esittää, että kaavaselostuksen lisäksi tieto kohteen merkityksestä valtakunnallisesti merkittävänä rakennettuna kulttuuriympäristönä esitetään myös kaavamääräyksissä. Kaavamääräykset (P-1/s, VP/s, sr-1-3) eivät ole keskeisilta suojeltutavoitteiltaan muuttuneet, joten ne ovat edelleen hyväksyttävät.

Kaavoitus:

Kaavaehdotuksen sr-1- ja sr-2 kaavamääräyksiin lisätään lause ”Rakennus on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY 2009, kohde Turun rautatieympäristöt)”.

Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos, riskienhallinnan palvelualue (pvm 13.5.2013):

Kaava-alueella sijaitsee pelastuslain mukainen erityistä vaaraa aiheuttava kohde (järjestelyratapiha). Turvallisuusselvityksessä ja KERTTU-hankkeen osalta on todettu, että järjestelyratapiha saattaa aiheuttaa suuronnettomuusvaaran. Alueelle laadituissa turvallisuusselvityksissä on tunnistettu riskienhallintatoimenpiteitä, joiden toteuttamisen myötä alueen riskitasoa saadaan pienennettyä, mutta onnettomuusriskiä ei voida kuitenkaan poistaa.

Kokoontumis- tai asuinkäyttöön tarkoitettuja rakennuksia ei voi sallia suuronnettomuusvaaraa aiheuttavan toiminnon läheisyyteen mikäli onnettomuustilanteessa ihmisille, rakennuksille tai rakennelmille koituva vaara on korkea tai merkittävä. Pelastusviranomainen puoltaa asemakaava- ja asemakaavamuutosalueen toteutumista mikäli suuronnettomuustilanteen vaikutusalueet saadaan rajattua ja se ei aiheuta esitetyille kokoontumis- ja asuinrakennuksille tai ihmisille pysyvää haittaa. Em. toteutuminen tulee esittää erillisellä selvityksellä.

Suuronnettomuusvaaran vaikutusalueella sijaitsee kokoontumis- ja asuinrakennuksia. Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen pelastusviranomainen puoltaa pitkän tähtäimen suunnitelman eteenpäinviemistä ja toteuttamista.

Veturikadun päälle rakentaminen (u-2) tulee rajoittaa siten, että pelastusyksiköt mahtuvat ulokkeen tai sillan alitse.

Kaavoitus:

Pelastusviranomaisen lausunnon perusteella on Gaia Consulting Oy syksyllä 2013 YIT:n toimeksiannosta laatinut kaava-alueesta turvallisuusselvityksen Turun ratapihan VAK-riskitaso ja VR:n Turun konepaja-alueen asemakaava ja asemakaavanmuutosehdotus. Loppuraportti 10.12.2013. Selvityksessä arvioitiin Turun VAK-ratapihan aiheuttamat riskit konepaja-alueelle suunniteltuun asuinkerrostaloasutukseen suhteessa maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n vaatimuksiin terveellisestä ja turvallisesta elinympäristöstä; onko Turun ratapihan pohjoispuolella ratapihan välittömässä läheisyydessä sijaitsevalle VR:n konepaja-alueen asemakaava-alueelle turvallista kaavoittaa noin 1300 asukkaan asuinkerrostaloalue, kun ratapiha on määritelty ns. kemikaaliratapihaksi ja ratapihan kautta kulkee merkittäviä määriä vaarallisia aineita kuten palavia nesteitä, happoja ja kaasuja. Onnettomuuden sattuessa nämä aineet saattavat aiheuttaa merkittävää vaaraa lähistöllä asuville ja liikkuville ihmisille.

Selvitys on laadittu vain viranomaiskäyttöä varten. Selvityksestä on laadittu julkinen lyhennelmä (Oheismateriaali 5).

Selvityksen mukaan turvallisuustilanne Turun ratapihalla vaikuttaa tällä hetkellä kohtuullisen hyvältä toteutettujen riskienhallintatoimenpiteiden ansiosta. Merkittäviä parannuksia turvallisuuteen ovat tuoneet VAK-vaunujen vaihtotöiden vähentäminen, VAK-vaunujen seisotusaikojen lyhentäminen sekä naulakiinnitteisten raiteiden korvaaminen kestävämmillä rakenteilla. Esimerkiksi ammoniakki- ja propaanivaunuille ei Turun ratapihalla tehdä enää lainkaan vaihtotöitä. Suuronnettomuusskenaarioiden todennäköisyydet ovat ratkaisevasti pienentyneet vuoden 2009 arviointiin verrattuna. Päivitetyissä laskelmissa kaikki onnettomuusskenaariot kuuluvat todennäköisyysluokkaan pieni.

Tämä tarkoittaa, että alueella voidaan Kerttu-hankkeen suositusten mukaisesti kaavoittaa kaavaehdotuksen mukaisesti asuinkerrostaloja (haavoittuvuusluokkaan A), mutta niiden rakentamisessa tulee huomioida VAK-riskit sopivilla riskienhallinta-toimenpiteillä. Huomioitavat riskit ovat etenkin myrkyllinen kaasu sekä BLEVE. Lisäksi riskitasoon on vaikuttanut mm. vaarallisten aineiden kuljetusmäärien pieneneminen.

Selvityksen mukaan kuljetusmäärien muutoksilla on vaikutusta riskiin. Mikäli ratapihan VAK-vaunuihin liittyviä käytäntöjä muutetaan, kuljetusmäärät kasvavat tai ratapihan kautta alkaa kulkea uusia vaarallisia aineita, saattavat onnettomuuksien todennäköisyydet kasvaa merkittävästi. Toistaiseksi toteuttamattomien mutta tunnistettujen riskienhallintatoimenpiteiden toteuttaminen voi silloin tulla ajankohtaiseksi, ja myös uusia riskienhallintatoimenpiteitä voidaan jatkossa tarvita. Selvityksessä todetaankin, että ratapihan riskit eivät saisi kasvaa nykytilanteesta. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi palavien nesteiden kuljetusmäärät eivät saisi kasvaa yli 25 % ja ammoniakin yli 60 % ilman erillisiä turvallisuustoimenpiteitä, ja että VAK-vaunuille ei saa tehdä nykyistä enempää vaihtotöitä myöskään jatkossa. Uusien riskienhallintatoimenpiteiden toteuttamista on tarpeen harkita erityisesti tilanteessa, jossa kuljetusmäärät kasvavat.

Konepaja-alueen riskienhallinnan lähtökohtana on ratapihan turvallisuuden ylläpito, sillä rakentamiseen liittyvin keinoin voidaan vaikuttaa onnettomuuden todennäköisyyteen ja vaikutuksiinkin vain vähän. Asemakaavaehdotuksen mukaisten turvallisuustoimenpiteiden tarpeellisuuden arviointia tulee edelleen tehdä, sillä niiden toteuttamista voidaan pitää suositeltavana niin kauan kuin suuria määriä vaarallisia aineita sisältäviä vaunuja kuljetetaan Turun ratapihan kautta.

Selvityksen mukaan ratapihan ja rakennusten riskienhallintatoimenpiteet tulisikin suunnitella siten, että kokonaisuutena ratkaisu voidaan katsoa olevan turvallinen. Tämä edellyttäisi esimerkiksi rakennuttajan, liikenneharjoittajan sekä infrastruktuurin haltijan ja pelastuslaitoksen yhteistyötä. Koska kaavoitusta tehdään hyvin pitkällä tähtäimellä, olisikin syytä pohtia erikseen pitkällä tähtäimellä toteutettavia mahdollisuuksia riskin vähentämiseksi tai poistamiseksi ydinkeskustasta. Vaikka tilanne näyttää suosivan rakentamista, turvallisuustilanne on huolestuttavan paljon riippuvainen muutamista seikoista. Näin ollen vaihtoehtoisia ratkaisuja tulisi etsiä aktiivisesti.

Kaupunkisuunnittelun kaavoitusyksikön näkemyksen mukaan asemakaavalla ei kuitenkaan voida rajoittaa VAK-ratapihalla tapahtuvaa toimintaa vaikkakin ratapihan välittömässä läheisyydessä jo nyt asuu tuhansia ihmisiä ja sijaitsee paljon haavoittuvia toimintoja kuten esim. kokoontumistiloja, kouluja ja sairaaloita. Riskitason säilyminen ja paraneminen voidaan varmistaa ratapihan turvallisuusselvityksessä jonka Liikenteen turvallisuusvirasto (TraFi) hyväksyy. TraFi:n mukaan Valtioneuvoston asetuksen 195/2002 muutoksineen (erityisesti 267/2009 § 32) mukaista Turun ratapihan turvallisuusselvitystä päivitetään parhaillaan.

Kiinteistö ei omalla toiminnallaan voi vaikuttaa ratapihalla tapahtuvan onnettomuuden todennäköisyyksiin eikä kiinteistön toiminnalla myöskään voida vähentää onnettomuuksien välittömiä vaikutuksia. Sen sijaan voidaan vähentää kiinteistön ja sen sisällä olevien ihmisten haavoittuvuutta sekä pyrkiä tehostamaan torjuntatoimia. Selvityksen mukaan kiinteistölle voidaan tunnistaa turvallisuutta parantavia toimenpiteitä, jotka rakentajan tulisi sitoutua toteuttamaan omalta osaltaan. Lisäksi kiinteistölle tulee tehdä erillinen palotekninen suunnitelma, jossa eritellään palotekniset riskienhallintakeinot yksityiskohtaisemmin, sekä pelastussuunnitelma, jonka hyväksyy pelastusviranomainen.

Konepaja-alueen asemakaava-alueelle kaavoitettavien asuinkiinteistöjen riskienhallintatoimenpiteitä tulee arvioida erityisesti suhteessa ammoniakin vuotoon ja BLEVE:n, jotka ovat todennäköisimmät onnettomuusskenaariot.

Selvityksessä on arvioitu nähtävillä olleen kaavaehdotuksen kaavamääräyksiä. Kaavakartassa tähdellä varustetut määräykset ovat tarpeellisia ja niitä tulisi täsmentää. Rakennuksiin on asennettava kaasuilmaisinjärjestelmä erityisesti ammoniakille. Kytkemällä hälyttimet automaattiseen ilmanvaihdon hätäpysäytykseen ne vähentävät merkittävästi kiinteistössä olevien ihmisten altistumista ammoniakille. Ulkona tapahtuvan kaasuvuodon sisääntuloa ei voi kokonaan estää, mutta rakennuksen sulkemisella voidaan kaasupitoisuutta hetkellisesti alentaa n. 95 %. Ovista ja ikkunoista tulee suunnitella mahdollisimman ilmatiiviit ja asennettavaksi siten, että ne saadaan yksinkertaisesti suljettua, mutta ovat kuitenkin avattavissa. Turvalasin käyttämistä suositellaan. Rakennussuunnitelmien yhteydessä tulisi esittää tarkka suunnitelma ovista, ikkunoista sekä muista rakenteellisista ratkaisuista, ja näiden riittävyyttä tulee arvioida erikseen suhteessa tunnistettuihin riskeihin. Rakennuksen hälyttimet kannattaa yhdistää väestöhälyttimeen hälytyksen tehostamiseksi. Kiinteistöjen pelastussuunnitelmissa on kiinnitettävä erityistä huomiota VAK-suuronnettomuusvaaraan, esim. asukkaille tulisi jakaa ohjevihko ja hätätilanneohjeistus turvallisesta toimimisesta onnettomuustilanteessa.

Turvallisuusselvityksen pohjalta kaavaehdotuksen tähdellä varustetut kaavamääräykset muutetaan AK-1-, AK-2- ja AK-3 -korttelialueilla muotoon:

*Korttelialueen rakennuksissa tulee olla kaasunilmaisinjärjestelmä erityisesti ammoniakille. Hälyttimet tulee kytkeä automaattiseen ilmanvaihdon hätäpysäytykseen ja yhdistää väestöhälyttimeen. Raitisilman sisäänottoa ei saa sijoittaa ratapihan suuntaan. Rakennusluvan yhteydessä tulee esittää suunnitelma pelastustoimenpiteistä huomioiden viereisen ratapihan turvallisuusriskit. Kiinteistöjen pelastussuunnitelmassa on kiinnitettävä erityistä huomiota VAK-suuronnettomuusvaaraan. Asuinrakennuksen rakennusluvasta on pyydettävä pelastusviranomaisen lausunto.

AK-3 -korttelialueella tähdellä varustettu, rakennusten julkisivuja koskeva kaavamääräys muutetaan muotoon:

*Rakennusten ratapihan puoleisten seinien tiiveyteen sekä rakenteiden ja ikkunoiden kestävyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Rakennusten Vaunukatuun rajoittuvilla julkisivuilla ei saa olla parvekkeita. Ovista ja ikkunoista tulee suunnitella mahdollisimman ilmatiiviit ja asennettavaksi siten, että ne saadaan yksinkertaisesti suljettua, mutta ovat kuitenkin avattavissa. Turvalasin käyttämistä suositellaan. Rakennusluvan yhteydessä tulee esittää tarkka suunnitelma ovista, ikkunoista sekä muista rakenteellisista ratkaisuista, ja näiden riittävyyttä tulee arvioida erikseen suhteessa tunnistettuihin riskeihin.

Vastaavasti P-1/s -korttelialueen tähdellä varustetut määräykset muutetaan muotoon:

*Korttelialueen rakennuksissa tulee olla kaasunilmaisinjärjestelmä erityisesti ammoniakille. Hälyttimet tulee kytkeä automaattiseen ilmanvaihdon hätäpysäytykseen ja yhdistää väestöhälyttimeen. Raitisilman sisäänottoa ei saa sijoittaa ratapihan suuntaan.

*Mikäli korttelialueen rakennuksiin tulee kokoontumistiloja, tulee rakennusluvan yhteydessä esittää suunnitelma pelastustoimenpiteistä huomioiden viereisen ratapihan turvallisuusriskit. Kiinteistöjen pelastussuunnitelmassa on kiinnitettävä erityistä huomiota VAK-suuronnettomuusvaaraan. Rakennusluvasta on pyydettävä pelastusviranomaisen lausunto.

*Korttelialueelle tulee olla kaksi toisistaan riippumatonta pelastustieyhteyttä, joiden tekniset vaatimukset määrittelee pelastusviranomainen.

Myös sr-1 -merkityn rakennuksen (ent. konepajan päärakennus) tähdellä varustettu kaavamääräys muutetaan muotoon:

*Rakennuksen ratapihan puoleisten julkisivujen seinien tiiveyteen sekä rakenteiden ja ikkunoiden kestävyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Ovista ja ikkunoista tulee suunnitella mahdollisimman ilmatiiviit ja asennettavaksi siten, että ne saadaan yksinkertaisesti suljettua, mutta ovat kuitenkin avattavissa. Turvalasin käyttämistä suositellaan. Rakennusluvan yhteydessä tulee esittää tarkka suunnitelma ovista, ikkunoista sekä muista rakenteellisista ratkaisuista, ja näiden riittävyyttä tulee arvioida erikseen suhteessa tunnistettuihin riskeihin.

Viranomaiskäyttöä varten laadittu turvallisuusselvitys toimitetaan kaupungin rakennusvalvontaan, jotta yksityiskohtaisemmat ohjeet ja suositukset voidaan tarpeen mukaan huomioida kaava-alueen toteuttamisessa, erityisesti rakennuslupaprosessissa.

Pelastusviranomaisen lausunnon perusteella on Veturikadulla olevaan kaavamääräykseen lisätty lause ”Kadun pinnan ja katosrakenteen osan alapinnan välillä on oltava vapaata tilaa vähintään 4,8 metriä”.

Muut kaavaehdotukseen tehdyt muutokset

Puolalansilta on nimistötoimikunnan 11.2.2014 esityksestä muutettu: uusi nimi Logomonsilta – Logomobron.

Rakennusvalvonnan toiveesta on sr-2 -merkityiltä rakennusaloilta poistettu rakennusoikeus. Rakennuslupaprosessi helpottuu kun rakennusaloille arvioitu rakennusoikeus ei rajoita suojeltujen rakennusten käyttötarkoituksen muutosta. Kaavassa on edellytetty, että historiallisesti arvokkaan rakennuksen korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen merkitys osana entistä konepajan aluetta säilyy. Rakennuksen ulkoasuun tehtävistä muutoksista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto.

Seuraavat vaiheet

Kaavaehdotukseen tehdyt muutokset ovat vähäisiä eivätkä edellytä kaavaehdotuksen uudelleen nähtäville asettamista.

Kaavaehdotus etenee kaupunginhallitukseen ja edelleen kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn kun kaupungin ja VR-Yhtymä Oy:n välinen maankäyttösopimus on allekirjoitettu. Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta hyväksyi maankäyttösopimuksen 19.6.2013 § 316.

Sovelletut lainkohdat:

Maankäyttö- ja rakennuslaki 9 §, 52 §, 54 §, 55 §, 57 §, 59 §, 62 §, 63 §, 65 §, 66 §, 78 §, 82 §, 90 §, 91 §, 91 a § ja 91 b §.

Maankäyttö- ja rakennusasetus 24 §, 25 §, 26 §, 27 §, 28 §, 30 § ja 32a §.

Liite 1Kartta

Liite 2Selostus

Liite 3Tilastolomake

Oheismateriaali 1Museoviraston lausunto, 13.5.2013

Oheismateriaali 2Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen lausunto, 13.5.2013

Oheismateriaali 3Turun Vesiliikelaitoksen lausunto, 13.5.2013

Oheismateriaali 4Turku Energia Sähköverkot Oy:n lausunto, 23.4.2013

Oheismateriaali 5Turun ratapihan VAK-riskitaso ja VR:n Turun konepaja-alueen asemakaava- ja asemakaavanmuutosehdotus, Gaia 2013

Toimialajohtaja Markku Toivonen:

EhdotusKaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että 15.8.2008 päivätty, 15.3.2013 lausuntojen, selvitysten ja muuttuneiden suunnitelmien ja 24.2.2014 lausuntojen ja turvallisuusselvityksen johdosta muutettu VI:n, Pohjolan ja Pitkämäen kaupunginosiin laadittu ”VR:n konepaja-alueen” asemakaava- ja asemakaavanmuutosehdotus ja tonttijako/ tonttijaonmuutosehdotus hyväksytään ja esitetään edelleen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.

Asemakaavan ja asemakaavanmuutoksen yhteydessä hyväksytään sitovat tonttijaot/tonttijaonmuutokset: POHJOLA-21.-4, -28.-1, -29.-1-8 ja -31.-1.

Samalla kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää periä asemakaavanmuutosaloitteen tekijältä VR-Yhtymä Oy:ltä kaavan laatimisesta ja käsittelystä sekä tonttijaon laatimisesta aiheutuneina kustannuksina:

• asemakaavakarttojen laatimiskuluja 35 x 1 000 € = 35 000 €
• tonttijako asemakaavan yhteydessä 650 € + 6 x 65 € = 1 040 €
• kuulutuskuluja 500 €

Yhteensä 36 540 €

Maksut laskutetaan sen jälkeen kun kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavanmuutosehdotuksen.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.