Kaupunkisuunnittelu, kaavoitus, kaavoitusarkkitehti Iina Paasikivi 13.2.2014:

Asemakaavanmuutoksen ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 23.12.2013 - 21.1.2014 välisen ajan. Muistutuksia kaavaehdotuksesta on jätetty kolme.

Kaskenkatu 15:n puutalojen tukiryhmän puolesta: Panu Savolainen, Riikka von Martens, Mikael Sjövall, Terhi Arell.

Kriittisempiä mielipiteitä haluamme esittää seuraavista asioista:

1. Alexander Nyströmin suunnittelema sisäpihan kaksikerroksinen nikkarijugendtalo vuodelta 1912 on myös uudessa kaavaehdotuksessa väistymässä uudisrakennuksen tieltä. Näin siitä huolimatta, että se on rakennushistoriaselvityksessä todettu ainutkertaiseksi, ja Turun museokeskuksen suojelutavoitelistalla sitä pidetään "rakennushistoriallisesti ja ympäristöllisesti arvokkaana". Museokeskus on arvottanut tontin luokkaan sr3 (kaupunkikuvallisesti ja paikallishistoriallisesti arvokas tonttikokonaisuus).

Kaupunkisuunnittelu:

Turun museokeskuksen inventointi, johon edellä viitataan, on tavanomaista rakennussuojelun perusselvitystä, kuten on alueelta laadittu rakennushistoriallinen selvitys. Rakennusten suojelu toteutuu asemakaavanmuutoksen yhteydessä. Kaavanmuutoksessa arvioidaan rakennukseen liittyvien arvojen ja kaavan muun sisältötavoitteen painoa. Kaikilla rakennuksilla on arvoja, joiden perusteella ne voidaan todeta ainutlaatuisiksi. Rakennuksen suojelu arvioidaan suojeluesitystä tehtäessä, kaavan suunnittelussa suhteessa kaavan muihin tavoitteisiin nähden. Tässä tapauksessa Kaskenkatu 15 tontin keskellä oleva, huonokuntoinen asuintalo olisi esteenä Turunmaan sairaalan kehittämiselle eikä tätä taloa näin ollen esitetä suojeltavaksi. Suojelua ei ole vaatinut museoviranomainen eikä ELY-keskus.

Kaskenkatu 15 tukiryhmä:

Kaavaehdotuksessa todetaan, että asemakaavanmuutoksen keskeiseksi konfliktiksi muodostui osoitteessa Kaskenkatu 15a olevan ns. empiretalon suojelu. Kaskenkatu 15:n puutalojen tukiryhmämme tarkentaa, että olemme konfliktin alusta alkaen ajaneet sekä empire- että jugendrakennuksen säilyttämistä.

Kaupunkisuunnittelu:

Turun museokeskus ja ELY-keskus ovat lausunnoissaan vaatineet ns. empiretalon säilyttämistä. Kaskenkatu 15 tukiryhmän tai muiden muistuttajien tavoitteet eivät ole jääneet vuorovaikutustilanteessa epäselväksi.

Kaskenkatu 15 tukiryhmä:

Pihapiirin vanhat rakennukset ja suuret jalopuut muodostavat ainutlaatuisen kokonaisuuden. Sairaalan laajennus ja suunniteltu palvelutalo on mielestämme täysin mahdollista toteuttaa liittämällä kunnostettu jugendrakennus osaksi uutta kokonaisuutta. Tätä vaihtoehtoa tontin omistaja ja kaavoittaja eivät huomioi uudessakaan ehdotuksessa. Kaavaselostuksessa todetaan lisäksi, että "Tontilla olevat rakennukset olivat jääneet hoitamatta ja päässeet niin huonoon kuntoon, ettei niiden korjaaminen asuinkäyttöön ollut millään järkevällä mittarilla mahdollista". Tukiryhmämme tarkentaa, että osa jugendtalon asunnoista oli asuttuja ja asumiskelpoisia vielä syksyllä 2011, jolloin viimeiset asukkaat muuttivat pois. Myös osassa empirerakennusta oli vuonna 2011 edelleen toimintaa (mm. näyttelyitä ja muuta kulttuuritoimintaa).

Kaupunkisuunnittelu:

Kaskenkatu 15 jugendtalo ei vastaa miltään osin Turunmaan sairaalan kehittämistarpeita. Turunmaan sairaalan tarveselvitys lähtee siitä, että sairaalan vuodeosasto tulee saada yhteen, yhtenäiseen kerrostasoon ja sairaalan logistiikka kuntoon. Asuminen ja hoivahoito ovat sairaalatoimintaan tukeutuvia eli pääkäyttötarkoitusta laventavia toimintoja, joita voidaan sijoittaa mm. sairaalan kannalta vaikeasti käytettäviin vanhan sairaalan tiloihin. Kaavanmuutoksen tavoitteena on muodostaa rakennusala sairaalan laajennukselle, jossa voidaan toteuttaa nykyaikaista sairaalatilaa ja tontin, jolla voidaan järjestää sairaalan liikennetarpeet. Sairaalan logistiikka ja autopaikkojen rakentaminen voidaan toteuttaa vain niin, että tontille on pääsy ja yhtenäinen kellaritila.

Rakennusten erittäin huono kunto on ollut lähtökohtana, kun tontin edellinen omistaja on tarjonnut tonttia ostettavaksi. Edellä mainittu lause viittaa tähän lähtökohtaan. Tontin voimassa oleva asemakaava on vuodelta 1963, josta lähtien edellinen omistaja on pitänyt rakennuskantaa väistyvänä. Säätiö Eschnerska Frilasarettet Stiftelsen on ostanut Turunmaan sairaalan vieressä olevan tontin sairaalan laajennusta ja omaa toimintaansa varten. Turunmaan sairaala on pyrkinyt ostamaan tontin jo tuolloin vuonna 1963 tuloksetta (lähde: Ett väderbitet sjukhus – Åbolands sjukhus 50 år; Sune Blomqvist). Nyt, tilaisuuden tullen sairaalan toiminnallinen parantaminen on mahdollista toteuttaa Bryggmanin sairaalan kulttuurihistoriallista arvoa hukkaamatta.

Kaskenkatu 15 tukiryhmä:

Tontin omistajanvaihdoksen jälkeen rakennukset ovat tietääksemme jääneet täysin vaille huolenpitoa, vaikka "rakennettu ympäristö on pidettävä rakennusluvan mukaisessa käytössä ja siistissä kunnossa" (MRL 167 § 1 mom). Vaikka rakennuksen käyttämisestä on luovuttu, on "rakennus riittävästi suojattava säältä ja mahdolliselta vahingonteolta" (MRL 170 §).

Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut siitä huolimatta, että myös Turun rakennuslautakuntaa informoitiin vuotavasta katosta ja pyydettiin ryhtymään toimenpiteisiin rakennuksen suojaamiseksi.

Kaupunkisuunnittelu:

Rakennuksen omistaja on pyrkinyt kaikin keinoin estämään kaikenlaista vahingontekoa tontin rakennuksissa. Rakennusvalvonta on kehottanut kiinteistön omistajaa suojaamaan ja kunnossapitämään kiinteistöllä sijaitsevat rakennukset ja niiden rakenteet siten, ettei suojaamattomuudesta aiheudu lisävahinkoja rakennuksille ja kiinteistön omistajan on todettu kehotusta noudattaneen. Valvonta on rakennusvalvontaviranomaisen asia eikä sinällään kuulu kaavaprosessiin tai kaavan lainmukaisuuden arviointiin.

Kaskenkatu 15 tukiryhmä:

2. Vastustamme ehdottomasti myös Vuorikatu 8:n sisäpihan puisten jugend-rakennusten purkamista. Vuorikadun varrella säilytettävä jugendtalo ja tontin sisäosan puurakennukset muodostavat yhdessä kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kokonaisuuden, jota ei saa tärvellä. Vaikka Kaskenkadun varren empirepuutalo säästyisi, vanhoja rakennuksia menee uudessa kaavaehdotuksessa nurin entistä enemmän.

Kaupunkisuunnittelu:

Vuorikatu 8 tontin asemakaavanmuutos on sisällytetty Turunmaan sairaalan asemakaavanmuutokseen, koska sen uudisrakennuksen toteutuksessa muodostuu rasite Turunmaan sairaalan tontille yhteisen ajorampin rakentamisesta.

Vuorikatu 8 rakennuskannan suojeluperusteista on Turun museokeskuksen lausunto jo luonnosvaiheessa.

Kaskenkatu 15 tukiryhmä:

3. Kaavaehdotus edustaa tyypillistä 'tilkkutäkki'-kaavoittamista. Massiivisessa uudisrakentamisessa ei ole huomioitu korttelin kokonaisuutta eikä uusien rakennusten kokonaisvaikutuksia ympäröivään vanhaan rakennuskantaan, maisemaan ja lähitalojen asukkaiden viihtyvyyteen. Kaavan tulisi olla koko korttelin kokoinen, ja se tarvitsisi ehdottomasti tuekseen havainnekuvia, joista selviäisi muun muassa paremmin, miltä uusi 8-kerroksinen asuinrakennus erittäin tiiviiksi rakennetussa maisemassa näyttää ja miten se sairaalan uudisrakennuksen ohella pimentää naapurustoa.

Kaupunkisuunnittelu:

Asemakaavanmuutos suunnitellaan aina suhteessa ympäristöönsä, vaikka kaavanmuutos ei koske niitä tontteja, joilla ei ole nyt kehittämistarpeita.

Kaavan rakennusalan rajaukset on tehty suhteessa naapuritonttien rakennuksiin ihan tavanomaisen kaavansuunnittelun tapaan. Korttelissa kaavanmuutoksen ulkopuolelle jääneet tontit on rakennettu voimassaolevan, 1960-luvun asemakaavan mukaan. Tässä korttelissa kohtaavat kolme erilaista kaupunkisuunnitteluperiaatetta: em. 1960-luvulla vallinnut yhdensuuntaisiin lamelleihin ja avoimeen rakentamistapaan perustuva kerrostaloympäristö; korttelin omintakeisin piirre, 1940-50 -luvun monimuotoiseen massoitteluun perustuva, korttelin linjoja seuraava rakentamistapa sekä ruutukaava-alueen ensimmäinen rakentamistapa, 1-2 -kerroksisten puutalojen tontit, joita kahdeksankymmenen vuoden ajan täydennettiin ja uusittiin rakennus kerrallaan pihan perälle. Tämä kerroksellinen kaupunkiympäristö ja sen vanhin kerrostuma on arvioitu olevan se erityinen arvo, jota pidetään kaavanmuutoksessa vaalittavana säilyttämällä alkuperäinen katulinja Kaskenkadulla ja Vuorikadulla. Uudisrakentamiselle tällaisessa ympäristössä ei ole yhtä oikeaa arkkitehtonista lähestymistapaa.

AK-1 -korttelin täydentäminen toteutuu voimassa olevan asemakaavan osoittamalla rakennusalan kohdalla. Näin ollen se ei muuta naapuruston näkymiä tai valonsaantia voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna. Julkisivuille on annettu laadullinen määräys, vaalea rappaus tai tiilimuuraus. Havainnekuva uudisrakennuksen sijoittumisesta on esitetty selostuksen sivulla 18. YS-1 -korttelin rakentamistapaa tai arkkitehtonista lähestymistapaa ei kaavavaiheessa ole aihetta määritellä em. syistä johtuen. Määräys: ”Uudisrakentamisen tulee täydentää suojeltavaa sairaalakokonaisuutta arvokkaalla tavalla turmelematta suojelurakennuksen arkkitehtonista ja kulttuurihistoriallista arvoa”. (Ks. myös viimeinen vastaus tukiryhmälle).

Kaskenkatu 15 tukiryhmä:

4. Ehdotus maanalaisten tilojen ja parkkipaikkojen rakentamisesta on kaavaehdotuksessa täysin epäselvä, puutteellinen ja vailla kunnollisia perusteita. Missä ovat esimerkiksi maanalaisten tilojen vaatimat savunpoisto-, varauloskäytävä- tai luiskaratkaisut? Miten lisääntynyt liikenne vaikuttaa ympäristöön ja naapuritonttien asukkaisiin?

Kaupunkisuunnittelu:

Asemakaavakartalla on osoitettu YS-korttelialueelle ajoneuvoliittymän paikat. Tällä linjalla ei ole rakennusalaa, vaan maanalaisen rakentamisen salliva määräys, mikä tarkoittaa, että epäilemättä tällä linjalla on myös kellarirampit tai ajo niille. Ajoneuvoliittymät sijoittuvat korttelin keskelle, mahdollisimman kauas risteysalueelta liikennesuunnittelun perusteella. Varauloskäynnit ja savunpoistot ovat rakennussuunnittelua, kuten rampitkin, joita ei kaavassa suunnitella kuin erityisessä tapauksessa.

Sairaalan toiminnallisen parantamisen yksi tärkeistä lähtökohdista on ollut se, että pysäköinti voidaan toteuttaa tontilla ja sairaankuljetus toimii esteettömästi ja huoltoliikenne saadaan omalle tontille. Asemakaavanmuutoksella on määrätty korttelialueelle YS-1 90 autopaikkaa. Sairaalan lähtökohta on, että sen käyttöön tulee 70 autopaikkaa. Autopaikkamäärä vastaa määräystä 1 ap/ 135 k-m² eikä se ole millään tapaa ylimitoitettu siihen nähden, että alueelle rakennettaisiin asuinkerrostaloja. Nyt sairaalan tontilla on muutamia autopaikkoja, asiakkaille tuskin yhtään. Naapurikiinteistöt ovat ilmaisseet harminsa siitä, että sairaalan asiakkaat pysäköivät naapurien pihoilla, jos kadunvarsipaikkoja ei löydy. Sairaalan pysäköinnin ja liikenteen järjestäminen pääosin kellaritiloihin helpottaa naapuruston mahdollisuutta käyttää yleisiä katuja.

Kaskenkatu 15 tukiryhmä:

5. Kaavaehdotus sisältää useita epämääräisiä ilmaisuja, jotka nykyisessä muodossaan eivät sido eivätkä velvoita kaavoittajaa millään lailla (esim. "voidaan suojella", "voidaan rakentaa", "voidaan liikennöidä') . Epämääräiseltä kuulostaa myös se, että "Sairaala on alustavasti suhtautunut suopeasti" siihen, että kulku maanalaiseen tilaan kävisi Turunmaan sairaalan ajoluiskan kautta. Epämääräiset asemakaavamerkinnät ovat MRL:n ja MRA:n vastaisia ja heikentävät naapurusten oikeudellista asemaa.

Kaupunkisuunnittelu:

Kaavamerkinnät vahvistuvat kaavakartalla. Selostuksessa käytetyt sanamuodot ovat tavanomaista suomenkieltä ja kirjoittajan pyrkimystä kuvata suunnittelun kulkua. Kaavakartalla todetaan ykskantaan, että AK-1 -korttelialueelle saadaan rakentaa maanalainen auton säilytystila, johon kulku saadaan järjestää korttelialueen YS-1 kautta. Tästä muodostuu YS-1 -korttelialueelle rasite. Selostuksessa tai lähetekirjeissä on kuvattu suunnittelun kulkua niin, että siinä vaiheessa kyseinen rasituksen kohteeksi joutuva kiinteistö on suhtautunut kulkuoikeuteen suopeasti.

Yksi määräys on muistuttajien tarkoittamassa mielessä epämääräinen. YS-1 -korttelialueen kolmikerroksisella rakennusalalla kattotaso tulisi toteuttaa viherkattona hulevesien viivyttämiseksi. Tämän määräyksen voidaan todeta olevan ohjeellinen. Siihen sisältyy ohjeen peruste, hulevesien viivytys, mutta sillä tavoitellaan myös maisemallista vaikutusta ympäröiviä rakennuksia matalammalla katolla. Ehdotonta määräystä siitä ei ole haluttu antaa, vaan ohjata suunnittelussa harkitsemaan tätä mahdollisuutta.

Kaskenkatu 15 tukiryhmä:

Kaavaehdotuksen suhde lainsäädäntöön.

Maankäyttö- ja rakennuslain (jäljempänä MRL) 42 §:n ja 54 §:n mukaan yleiskaava on ohjeena asemakaavaa laadittaessa. Kaavaehdotuksen mukainen sairaalatoiminta sijaitsee keskellä asuinkorttelialuetta. Kaavaehdotuksen mukaan sairaalatoimintojen kerrosalaa kasvatetaan nykytilanteesta noin 2,4-kertaiseksi (n. 5100 kerrosalaneliöstä 12200 neliöön). Kaavaehdotuksessa on kehitetty toimintoja, joita ei voimassa olevassa yleiskaavassa alueella ole. Kaavaehdotus ei ole yleiskaavan mukainen ja on siten MRL:n 42 §:n ja 54 §:n vastainen.

Kaupunkisuunnittelu:

Turunmaan sairaalan tontin voimassaolevan asemakaavan mukainen rakennusoikeus on tonttiteholuvulla e = 1.8. YS-1 -korttelialueeksi muutettavan ALK -tontin voimassa oleva asemakaava sallii 1+7 -kerroksisen kerrostalon ja autokatoksen, joista käytännössä muodostuu yhteensä teholuvun e = 1.5 mukainen rakennusoikeus. Kaavaehdotuksen tonttitehokkuus e = 2.0 ei ole voimassa olevan asemakaavan sallimaan verrattuna 2,4-kertainen.

Turunmaan sairaala on toiminut tontilla vuodesta 1950 lähtien. Yleiskaavassa ei kaikkia tontin kokoisia yleisiä rakennuksia ole erikseen merkitty julkisten palvelujen alueeksi eikä yleiskaavaa näin ollen ole tulkittavissa tonttikohtaisesti. Yleiskaavan merkintä alueella on AK: ”Kerrostalovaltainen asuntoalue. Alue varataan pääasiassa kerrostalovaltaiselle asumiselle sekä ympäristöön soveltuvien työtilojen, virkistyksen, palvelujen sekä alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön.”

Turunmaan sairaala on toiminut ja toimii jatkossakin ympäristöhäiriöitä aiheuttamatta sekä turkulaisille että seudullisena keskustaan kuuluvana palveluyksikkönä, jonka ympäristövaikutukset on kuvattu sairaalan toiminnallisen kehittämisen tavoitteissa, hoivapalvelujen laajentamisena, liikenne- ja pysäköintivaatimusten ratkaisuna.

Asemakaavaselostuksessa on pohdittu asumisen, hoiva-asumisen ja sairaalatoiminnan ympäristövaikutuksia. Asemakaavanmuutoksella ei varsinaisesti muuteta asemakaavan käyttötarkoitusta, sairaalatoimintaa ja asumista, vaan tehostetaan maankäyttöä. Keskustan asuntoalueelle luonteenomaista on toimintojen moninaisuus. Asemakaavanmuutos ei ole yleiskaavan vastainen eikä ELY-keskus ole vaatinut kaavanmuutoksen hyväksymisen edellytyksenä yleiskaavan muuttamista. Yleiskaava ja asemakaava ovat tarkkuustasoltaan erilaisia. Asemakaavassa osoitetaan alueen maankäytön yksityiskohdat.

Kaskenkatu 15 tukiryhmä:

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin, jotka on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n 1 momentin mukaan kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot suunnitelman toteuttamisen merkittävien välittömien ja välillisten vaikutusten arvioimiseksi 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon, 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin, 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen, 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Kaavaehdotuksessa ei ole käytännössä lainkaan selvitetty kaavan vaikutuksia Turunmaan sairaalan toiminnan turvaamisen lisäksi. Kaavaehdotus on siten MRL:n 9 §:n sekä MRA:n 1 §:n vastainen. Kaavaselostus ei myöskään noudata MRA:n 25 §:n 4. kohdassa mainittuja kaavaselostuksen sisältövaatimuksia.

Kaupunkisuunnittelu:

Kaikkien kaavojen yhteydessä ei esiinny kaikkia MRA 1 §:ssä lueteltuja, selvitettäviä vaikutuksia ja tarpeen on selvittää kyseistä kaavaa koskevat vaikutukset. Selvitykset on tehtävä siinä laajuudessa, että kaavan sisältövaatimusten täyttyminen pystytään arvioimaan. Selvitysten on oltava tarpeellisia juuri kyseistä kaavaa ratkaistaessa. Asemakaavan suunnittelu pohjaa sairaalan toiminnan parantamiseksi tehtyihin tarveselvityksiin, eri ratkaisujen vertailuun ja toteuttamiskelpoisuuteen, liikenteen järjestämiseen eli tavanomaiseen kaavavalmisteluun. Sairaalan johtaja on esittänyt kaavaluonnosten esittelyn yhteydessä sairaalan toiminnan vaikutuksen sairaalapalvelujen tarjontaan ja vaikutuksen Turun maksuosuuteen selostuksena sivulla 13 syvällisemmin. ELY-keskus ei ole viranomaisneuvottelussa eikä lausunnossaan vaatinut muita erillisiä selvityksiä kuin rakennushistoriaselvityksen (RHS). Tehtyjen selvitysten perusteella on pystytty riittävästi arvioimaan kaavoilta edellytettävien sisältövaatimusten täyttyminen.

Kaskenkatu 15 tukiryhmä:

Mikäli halutaan taata hyvä, toteutettava asemakaava, rakennusoikeuden määrää ei voida määritellä pelkästään pyöreällä tehokkuusluvulla (e = 2,0), kun kyseessä on ahdas keskustakortteli, jossa nykynormien mukainen paikoitus hoidetaan omalla tontilla puuttumatta mitenkään koko kortteli- ja aluekokonaisuuden suunnitteluun. Tehokkuusluvun avulla kaavoittaminen, ilman, että tutkitaan tehokkuusluvusta seuraavat vaikutukset, ei toteuta MRL:n 12. pykälää. Epämääräisten kaavamääräysten tai pikemminkin "kaavasuositusten" (rakennusoikeuden lisäksi sallittavat neliömetrit eivät käy yksiselitteisesti ilmi kaavakartasta tai määräyksistä) takia kaavaehdotus ei toteuta MRL:n 55 § 4. kohtaa, jossa edellytetään, että rakentamisen määrä ilmenee asemakaavan esitystavasta. Tästä johtuen MRL:n 58 § 2 momentin mukainen määräys "rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa" sekä MRA:n 4 §:n "Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on valvoa kaavojen noudattamista" muodostuvat hyvin tulkinnanvaraisiksi. Rakennusluvan myöntäminen tähän kaavaehdotukseen perustuen asettaa rakennusvalvontaviranomaiset vastuuseen, joka kuuluisi kaavoittajalle. Jos kortteliin aiotaan tuoda nykyiseen 2,4-kertainen määrä sairaalatoimintaa palvelevaa kerrosalaa, edellyttää se kahta asiaa: yleiskaavan uudistamista (osayleiskaava selvityksineen) sekä hankkeen viemistä eteenpäin siten, että se on suunniteltu kyseiseen paikkaan. Ns. hankekaavassa tutkitaan sekä vaikutukset että laaditaan toteutuskelpoinen suunnitelma, jonka mukaan asemakaava räätälöidään. Tämä asemakaavaehdotus ei noudata MRL:n henkeä.

Esitetty kaavaehdotus ei myöskään toteuta Turun uutta Rakennusperintöohjelmaa. Useiden kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden puurakennusten hävittäminen uudisrakentamisen tieltä on lyhytnäköistä, arvo-köyhää ja kestämätöntä suunnittelua. Vaikka Kaskenkadun varren empiretalo säästyisi, se ei korvaa entistä useampia menetettyjä vanhoja rakennuksia. MRL:n ja kuntalain mukaan toimittaessa on ensin ratkaistava Turunmaan sairaalan alueen kokonaissuunnittelu ja vasta sitten lähdettävä viemään ehdotettua kaavaa laillisesti eteenpäin.

Kaupunkisuunnittelu:

Asemakaavakartalla on piirretty rakennusalat, jotka osoittavat yksiselitteisesti uudisrakentamisen etäisyyden oleviin rakennuksiin nähden. Kerrosluvut rakennusaloilla antavat kuvan rakentamisen korkeudesta. Asuintontilla kerrosluku kuvaa rakentamisen korkeutta, koska asuinrakennuksessa harvoin ylitetään rakentamismääräysten edellyttämää kerroskorkeutta. Asuintontin, AK-1, kaavamääräykset vastaavat täysin Turun keskustan täydennysrakentamista ohjaavia kaavamääräyksiä. Kyseisestä rakennussuunnitelmasta on selostuksen sivulla 18 valokuvaan sovitettu mallinnuskuva.

Rakennusoikeus on merkitty teholuvulla YS-1 -korttelialueella sen takia, että alueella voidaan tehdä tonttijakoja, mikäli se on tarpeen. Kerrosluvun VI ohella on merkitty ylin korkeusasema niin, että se jää Bryggmanin sairaalan tornin räystään korkeuteen. Tälle on selostuksessa esitetty peruste. Rakennusoikeus on YS-1 -korttelialueella kaavan luettavuuden kannalta toissijainen suure, sillä rakennusala ja kerrosluku / korkeus osoittaa yksiselitteisesti rakentamisen sijainnin ja suhteen ympäristöön. Rakennusalojen mukaisesta rakentamisesta on mallikuva selostuksen sivulla 31. Asemakaavan määräys siitä, että uudisrakentamisen tulee täydentää suojeltavaa sairaalakokonaisuutta arvokkaalla tavalla turmelematta suojelurakennuksen arkkitehtonista ja kulttuurihistoriallista arvoa, antaa rakennussuunnittelulle selvän viestin siitä, että kyseessä on kaupunkitilan täydentäminen.

Turun kaupungin ruutukaava-alueen kaupunkikuva perustuu, kuten edellä on kuvattu, monella tapaa kerroksellisesta ja osin rikkonaisesta ympäristöstä. Kullakin aikakaudella on ollut omat arkkitehtoniset tavoitteensa. Tällaisessa kaupunkitilassa täydentäminen ja varsinkin arvokkaan julkisen rakentamisen täydentäminen toteutuu rakennussuunnittelussa, hyvän arkkitehtuurin vaatimuksella. Em. määräys on suunniteltu yhteistyössä Turun rakennusvalvonnan kanssa. Asemakaavalla rajoitetaan rakennussuunnittelua vain perustellusta syytä. Asemakaavan ohjaavuus ja määräysten sisältö riippuu täysin ympäristön ominaisuudesta. Tässä tapauksessa rakentaminen voidaan toteuttaa hyvin monella, arkkitehtonisesti perustellulla tavalla rakennusalan rajoissa. Vastuu hyvästä arkkitehtuurista on rakennussuunnittelijalla ja rakennusvalvonnalla. Turussa rakennusvalvonta toimii samalla toimialalla kuin kaavoitus ja sillä on tukena kaupunkikuvaneuvottelukunta, jossa arvioidaan myös kaavan arkkitehtonisten tavoitteiden toteutuminen. Asemakaavan määräyksiä on suunniteltu yhteistyössä rakennusvalvonnan kanssa.

Muistuttajien kannanotto siitä, että kaavaehdotus ei toteuta Turun uutta Rakennusperintöohjelmaa *) perustellaan sillä, että alueella ei suojella kaikkia puutaloja, jotka korttelissa on näihin päiviin säilynyt. Asemakaavaprosessilla on päädytty esittämään rakennusten suojelua niin laajasti kuin se kaavan tarkoitus huomioon ottaen on ollut mahdollista. Rakennetun kulttuuriympäristön kannalta ylivoimaisesti tärkein ratkaisu on se, että rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti erittäin arvokas Turunmaan sairaala voi edelleen toimia ja toteuttaa omaa kulttuurihistoriallisesti arvokasta rooliaan saariston ja koko Varsinais-Suomen kaksikielisenä sairaalana myös tulevaisuuden muuttuvissa ja ennakoimattomissa tilanteissa. Muistuttajien vaatimus kaikkien rakennusten säilyttämisestä lähtökohtana ja väite muun menettelyn lain vastaisuudesta on omiaan hämärtämään kaavan tarkoituksen ja Turunmaan sairaalan säilymisen kulttuurihistoriallisen merkityksen.

*) Valmisteilla olevalla Rakennusperintöohjelmalla ei ole juridista statusta, koska sitä ei ole hyväksytty missään luottamusmieselimessä.

Meidän Turku – Vårt Åbo ry, Pauliina de Anna, puheenjohtaja, Maarit Nermes, varapuheenjohtaja.

1) Yhdistys pitää asemakaavaa yleiskaavan vastaisena, koska voimassa olevassa yleiskaavassa on AK-merkintä (kerrostalovaltainen asuinrakennusalue). Sairaalan massiivinen laajentaminen asuinalueen keskellä edustaa huonoa maankäytön kokonaissuunnittelua. Sairaalatoiminta on toiminnallisesti (sekä visuaalisesti) ristiriidassa alueen asumistoimintojen kanssa.

Nyt vireillä oleva korttelinosan kaavoitus on jätettävä odottamaan alueen kokonaissuunnittelun ratkaisemista keskustan osayleiskaavalla, yleiskaavan tarkistuksella tai uudistamisella MRL:n ja kuntalain mukaisesti. Keskustan osayleiskaavan selvitykset ovat vuodelta 2002, mutta itse osayleiskaavaa ei ole saatu aikaan, vaikka valtuusto päätti keskustan osayleiskaavan laatimisesta jo vuonna 1997.

Kuvaavaa Turun yleiskaavan yleispiirteisyydelle on se, ettei edes nykyistä sairaalaa ole merkitty sairaalatoimintojen (julkisten palvelujen) alueeksi. Tämäkin osoittaa, että Turun voimassaoleva yleiskaava ei ohjaa maankäytön suunnittelua MRL:n ja perustuslakivaliokunnan linjauksien mukaisesti. Siksi yleiskaava on pikaisesti uudistettava ja laadittava valtuuston päättämät osayleiskaavat ennen kuin asemakaavoitustyötä jatketaan.

Kaupunkisuunnittelu:

Väitteeseen yleiskaavan vastaisuudesta on kaupunkisuunnittelun näkemys edellisessä vastauksessa, sivulla 5. Turunmaan sairaala on toiminut korttelissa vuodesta 1950 häiritsemättä ympäristöään. Keskusta-alueen kehittäminen ei nykyaikaisen kaupunkinäkemyksen mukaan varmastikaan tarkoita kaiken palvelu- ja liiketoiminnan kieltämistä vastaisuudessa. ELY-keskus ei ole vaatinut yleiskaavan muuttamista tai muiden erityisten selvitysten tekemistä kaavapäätöksen pohjaksi.

Meidän Turku ry:

2) Kuten yhdistys on jo mielipiteessään 30. toukokuuta 2013 todennut, se pitää myönteisenä sitä, että nyt vireillä olevaan asemakaavaan sisältyy Itäiseen Pitkäkatuun rajoittuva ns. bensa-aseman tontti. Toisaalta yhdistys kummeksuu ns. Vuorikatu 8:n lisäkkeen ottamista erillisenä korttelin toisen puolen tonteista tähän uuteen asemakaavaluonnokseen. Asemakaava-alueen tulee olla riittävän laaja ja kattaa kaikki alueet, joihin se välittömästi vaikuttaa. Näin ollen kaava-alueen tulee olla koko korttelin kokoinen, koska sairaalalaajennus muuttaa korttelin kaikkien tonttien aseman. Kaavaa tulee tarkastella yhdenvertaisuusperiaatteen valossa, jolloin naapuritonttien kaavoitustilanne tulee myös ottaa uuteen tarkasteluun. Koska Turunmaan sairaalan massiivinen lisärakennus vaikuttaa huomattavasti lähiympäristöön, tulee siitä ja Vuorikadun tontille esitetystä 8-kerroksisesta asuinrakennuksesta laatia selkeät havainnekuvat, jotta naapurit ja kuntalaiset voivat saada käsityksen kaavamuutoksen aiheuttamista maisemavaikutuksista.

Kaupunkisuunnittelu:

Kaava-alue ei ole sama, kuin suunnittelualue. Kaavanmuutos on tehty siltä alueelta, jolla on kaavanmuutoksen tarvetta (ks. ed).

Havainnekuvat selostuksen sivulla 18 ja 31. Rakennushankkeen suunnittelu ei ole niin pitkällä, että siihen perustuvia havainnekuvia olisi käytettävissä. Edellä on perusteltu kaavan luettavuus rakennusalojen ja korkeuden merkinnöistä ja näiden perusteella hahmotellusta massamallista s. 31.

Meidän Turku:

3) Yhdistys on perehtynyt mielipiteen antamisen jälkeen paremmin Vuorikatu 8:n lisärakentamiseen. Se ei pidä perusteltuna lisärakennusoikeutta keskellä korttelia eikä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten purkamista. Sisäpihan rakennukset ovat olennainen osa Vuorikatu 8:n jugendtalokokonaisuutta. Suunniteltu kerrostalo lisäksi pimentäisi sekä Vuorikatu 8:n pihan että naapureiden pihat. Kaavassa on esitetty maanalaisia tiloja sekä uuden 8-kerroksisen rakennuksen itä- että länsipuolelle. Lisärakentamisen vaatimat autopaikkanormin mukaiset autopaikat (30 kpl) on ilmeisesti teoriassa ajateltu sijoitettavaksi pääosin maan alle. Autopaikkojen sijoittaminen ko. merkintöjen mukaisesti hajanaisiin yksiköihin maan alle ei edusta järkevää ja taloudellisesti kannattavaa rakentamista. Pysäköintiä tulisi tarkastella koko korttelissa yhtenäisellä ja järkevällä tavalla. Kaava-aineistosta ei myöskään millään tavalla käy ilmi maanalaisten tilojen vaatimat savunpoisto-, varauloskäytävä- tai luiskaratkaisut ja niiden vaikutus ympäristöönsä. Jos kaavassa halutaan muuttaa tontin kerrosalaa näin radikaalilla tavalla, tulee kyseisestä uudesta asuinrakennuksesta esittää sellaiset suunnitelmat, että vaikutukset naapuritonttien asukkaille käyvät niistä selkeästi ilmi. Tontin järjestelyjä suunniteltaessa ei ole otettu huomioon niistä aiheutuvia vaikutuksia, vaan kaavamerkinnät vaikuttavat irrallisilta, epärationaalisilta ja perustelemattomilta.

Kaupunkisuunnittelu:

Tontin kaavanmuutosaloite perustuu Arkkitehdit Stenman Oy:n suunnitelmiin, josta valokuvasovitus on selostuksen sivulla 18. Suunnitelmat voidaan sisällyttää tämän muistutuksen vastineeseen. Maanalainen auton säilytys on yhtenäinen alue, josta osa sijoittuu rakennusalalle, näin ollen rakennuksen kellariin ja osa pihakannen alle (pi-maa). Sitä osaa yhtenäisestä maanalaista tilasta, joka on kellarissa, ei erikseen merkitä kaavakartalle. Maanalainen tila on kaavanmuutoksessa pienennetty arkkitehdin suunnitelmista ja autopaikkavaatimukseksi on määritelty 1 ap/ 100 k-m², mikä on vähemmän, kuin arkkitehtisuunnitelmissa on osoitettu. Osa autopaikoista voidaan sijoittaa autokatokseen, (a I -rak.ala) tontin perällä sekä myös uudisrakennuksen ensimmäiseen kerrokseen. Savunpoistosta on todettu, että sen tulee sijaita uudisrakennuksen rungossa ja ulottua rakennuksen katolle. Pihalle voidaan rakentaa polkupyörä- ja jätekatoksen lisäksi kulkuporras maanalaisiin tiloihin. Asemakaavan määräykset ovat tältä osin täysin tavanomaisia. Uudisrakennus sijoittuu sille kohdalle, jossa tontin voimassa olevassa asemakaavassa on 7+1 -kerroksinen rakennusala. Voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna rakennusala on jonkin verran suurempi, mutta suhde naapuritonttien valon saantiin muuttuu äärimmäisen vähän.

Meidän Turku:

4) Asemakaava on MRL:n vastainen, koska se ei sisällä selvityksiä laajenevan sairaalatoiminnan ja uuden asuinkerrostalon aiheuttamista vaikutuksista naapurustoonsa. Kaavassa tulee tutkia mm. vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, maisemaan, liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen, talouteen, terveyteen ja turvallisuuteen (esim. asiakas-, henkilökunta- ja logistiikkaliikenteen lisääntyminen). Kaavan pysäköintiratkaisujen vaikutusta on mahdotonta tulkita kaava-aineiston perusteella. Kattava havainnekuvamateriaali kaikkien kaavassa ehdotettujen uudisrakennusten liittymisestä ympäristöönsä on ensisijaisen tärkeä arvioitaessa asemakaavan laillisuutta.

Kaupunkisuunnittelu:

Turunmaan sairaalan kehittämistarpeista on yhteenveto selostuksen kohdassa 4.1 ja yhteenveto kohdassa 4.4. Tällä ja sairaalajohtaja Reijo Grönforsin esityksillä on lautakunnalle tuotu tiedoksi sairaalan kehittämisen taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset. Viranomaisneuvottelu ja VSSHP:n lausunto puoltaa Turunmaan sairaalan kehittämistavoitteita. Liikenteestä ja pysäköinnistä on selvitetty vaikutukset edellä. Sairaalan tonttiliittymä Itäisellä Pitkälläkadulla on osoitettu yhdelle kohtaa ja se tulee korvaamaan huoltoasematontin, jolla liittymä on tontilla kahdella kohtaa. Liittymäliikenne ei ole kylmän jakeluaseman liikennettä suurempi. Asemakaavanmuutoksen valmistelun yhteydessä kerätty tieto ja tehdyt selvitykset ovat riittävät kaavan vaikutusten arvioimiseen.

Meidän Turku:

5) Yhdistys pitää myönteisenä, että asemakaavaehdotuksen mukaan Kaskenkadulla sijaitseva empiretalo ollaan suojelemassa. Se on kuitenkin näin massiivisen asemakaavan reunalla jäämässä täysin irralliseksi saarekkeeksi, koska sisäpihan kulttuurihistoriallisesti arvokasta jugendtaloa ei suojella. Vanhaa ja uutta voidaan yhdistää paremmallakin tavalla, kuten ns. vaihtoehtokaava osoitti.

Kaupunkisuunnittelu:

Empire-talon säilyttämistä on pidetty arvokkaana museoviranomaisen lausunnossa sillä perusteella, että se sijaitsee vanhassa katulinjassa ja osoittaa alueen ensimmäistä rakentamistapaa. Kun rakennuksen säilyminen tuli mahdolliseksi, rajattiin uudisrakentaminen samaan linjaan, missä tontilla nyt oleva ns. jugend-talo sijaitsee. Empire-talon välittömän pihan korkeusasema ja puiden kasvuedellytykset on määrätty säilytettäväksi kaavamerkinnällä pi/s. Muistutuksessa vedotaan vaihtoehtoiseen suunnitelmaan, jonka laativat arkkitehdit Riikka von Martens ja Panu Savolainen. Tätä vaihtoehtokaavaa on esitelty lehdistössä, mutta sen kuvien käyttämistä kaavaprosessissa asian esittelymateriaalina ovat tekijät kieltäneet tekijänoikeuteen vedoten. Lehdistössä ja kaupunkisuunnittelulautakunnassa esitelty suunnitelma ei vastaa miltään osin sairaalan kehittämistarpeita. Se ei ratkaise tontin logistista ongelmaa, sairaankuljetusta ja pysäköintiä, eikä sen perusteella voida rakentaa sellaisia toimivia kerrostasoja, joita sairaalan kehittäminen edellyttää.

Kaavanmuutosehdotus on myös suojelun osalta kompromissi ristiriitaisista tavoitteista. Kaavanmuutoksen keskeisenä tavoitteena on suojella Turunmaan sairaalan rakennus ja mahdollistaa sairaalan kulttuurihistoriallisesti ja ruotsalaisen vähemmistön identiteetin kannalta merkittävän toiminnan jatkuminen Bryggmanin sairaalan yhteydessä.

Meidän Turku:

6) Yhdistys suhtautuu kriittisesti suunniteltuun rakennusmassaan Turunmaan sairaalan pihalla ja pitää sitä ylimitoitettuna. Tiettävästi siinä on ainakin kaksi kerrosta asuin/hoivakotineliöitä. Yhdistyksen näkemyksen mukaan mitään asumista, ei edes ns. hoiva-asumista, tule sijoittaa uusien sairaalatilojen yhteyteen samaan rakennuskompleksiin pelkästään jo palo- ja potilasturvallisuussyistä. Turunmaan sairaalan tontin sisäosaan sijoitettavan rakennusmassan tulisi palvella vain ja ainoastaan sairaalan toimintoja. Sen sijaan yhdistys suhtautuu myönteisesti ns. Bryggmanin tornin muuttamiseksi asuinkäyttöön. Sairaalan vanha päärakennus tulee sen sijaan säilyttää terveydenhuollon käytössä ja muussa julkisessa käytössä.

Kaupunkisuunnittelu:

Sairaalan toiminnallinen kehittäminen suunnitellaan sairaalatilojen tehokkaan käytön kannalta tarkoituksenmukaisesti. Turunmaan sairaalan kehittämisessä tavoitellaan vastausta nykyaikaisen terveydenhuollon ja sosiaalitoimen limittymistä, rajojen hälventämistä ja tulevaisuuden vaatimuksiin vastaamista. Hoiva- tai muu vastaava asuminen laventaa sairaalan palvelukonseptia. Sairaala, terveydenhuollon tilana, on ihan muuta, kuin se on ollut 65 vuotta sitten. Siitä huolimatta Turunmaan sairaala on onnistunut toimimaan erittäin tuloksekkaasti Bryggmanin suunnittelemissa tiloissa. Asemakaavanmuutoksella on muodostettu yksi korttelialue, jolla eri toiminnot sijoitetaan parhaalla mahdollisella tavalla, unohtamatta sitä, että muutokset ovat todennäköisiä myös tulevaisuudessa. Vanhan sairaalan kulttuurihistoriallinen merkitys kaupunkikuvassa säilyy vain sillä, että sen yhteydessä jatkaa toimintaansa Turunmaan sairaala.

Meidän Turku:

7) Yhdistys suhtautuu edelleenkin kielteisesti epäselviin ja sekaviin asemakaavamerkintöihin, joista ei selviä juuri mitään ja jotka eivät sido rakennuttajaa millään tavalla (voidaan suojella tai olla suojelematta, voidaan rakentaa tai olla rakentamatta). Epämääräiset asemakaavamerkinnät ovat MRL:n ja MRA:n vastaisia ja heikentävät selvästi naapuruston oikeudellista asemaa. Tässä tapauksessa yhdistys korostaa sitä, että asemakaavassa tulee olla selkeästi erotettu sairaalatoiminta ja asuminen (kaikenlainen hoiva/tukiasuminen) yksiselitteisin merkinnöin. Käytetty YS-1 merkintä ei ole lain ja asetuksen mukainen.

Kaupunkisuunnittelu:

Ks. edellisen muistutuksen vastine Tukiryhmälle.

Meidän Turku:

8) Yhdistys pitää 7 metrin korkeuteen pilareiden päälle rakentamista ”mielenkiintoisena”, mutta todennäköisesti ympäristöönsä täysin sopimattomana yksityiskohtana. Naapureiden näköalat ja asuntojen valoisuus lienevät myös vaarassa. Kattavat havainnekuvat ovat tarpeen kaavan vaikutuksien arvioimiseksi.

Kaupunkisuunnittelu:

Itäisen Pitkänkadun varren ratkaisua on perusteltu selostuksen kohdassa 5.2. Ulokkeen rakentamisen vaikutuksesta ympäristöön on havainnekuva samassa kohdassa sivulla 31. Yhdistys on ymmärtänyt kaavan tavoitteen antaa uudelle julkisen rakennuksen tulosuunnalle ympäristöstä poikkeava ratkaisu, jolle on täysin toiminnallinen peruste. Sisääntulopiha ulokkeen alla on 7 m korkea, jotta siitä ei muodostu synkkää arkadia. Pihan vapaa tila rakennusmassan alla määräytyy tarkemmin rakennussuunnittelussa, koska ulokkeen rakennusalasta saadaan poiketa perustellusta syystä. Rakennusala sijoittuu n. 17 m:n päähän samassa linjassa olevan Itäisen Pitkänkadun kulmatalon suhteen. Näin kyseisen asuintalon päädyssä olevien ikkunoiden edessä on riittävä vapaa tila.

Meidän Turku:

9) Yhdistys katsoo, että sairaalan uudisrakennuksen massoittelua tulee tarkastella uudestaan siltä pohjalta, että sinne on tulossa vain ja ainoastaan sairaalatoimintoja. Samalla tulee uudestaan etsiä vaihtoehtoja sekä lastensairaalan että sisäpihan puutalon säilyttämiseksi. Parasta olisi kuitenkin uuden sairaalan rakentaminen muualle kuin keskelle kerrostaloaluetta, esimerkiksi TYKS-kompeksin yhteyteen tai Skanssin läheisyyteen tms. Kaiken kaikkiaan kyseessä on massiivinen hanke hyvin herkällä alueella, keskellä asuinaluetta, joten se edellyttää sekä(osa)yleiskaavaa että korkeatasoista ja hyvin suunniteltua arkkitehtuuria. Ratkaisusta on esitettävä selkeät suunnitelmat. Vain siten kaavan ja tulevan rakentamisen vaikutukset ympäristöönsä sekä vaikutukset naapuritonttien oikeudelliseen asemaan voidaan yksiselitteisesti todeta. Nyt esitetty kaava on maankäyttö- ja rakennuslain vastainen.

Kaupunkisuunnittelu:

Asemakaavoituksen keskeinen tavoite on Turunmaan sairaalan perinteisen sijainnin säilyttäminen ja näin Erik Bryggmanin suunnitteleman sairaalarakennuksen arvon turvaaminen osana uudistuvaa kokonaisuutta. Tätä perustavoitetta ovat puoltaneet niin ELY-keskus, V-S sairaanhoitopiiri kuin Turun museokeskus. Meidän Turku ry on viimeisessä kappaleessa tiivistänyt muistutuksensa sisällön: Sen näkemyksen mukaan vain sellainen maankäyttöratkaisu, mikä säilyttää kaikki rakennukset ja erityisesti puutalot, on mahdollinen. Meidän Turku ry ei esitä tällaiselle ratkaisulle mitään taloudellista tai kulttuurihistoriallista perustetta.

Turun Kulttuuriympäristöyhdistys Puu ja Talo ry, c/o Joni Holmroos

Asemakaavaluonnos on erittäin huono.

Asemakaavaluonnoksen rakennussuojelu on erittäin puutteellista. Kaavaluonnos ei säästä korttelin sisällä olevaa arvokasta jugendtaloa, eikä Bryggmannin suunnittelemaa lastensairaalaa.

Rakennuksen porrashuoneet ovat arkkitehtonisesti kiinnostavia ja arvokkaita.

Vuorikadun puoleisen tontin arvokkaita puutaloja tontin sisäosissa ei suojella. Näin massiivinen uudisrakentaminen ei sovellu kyseiseen paikkaan.

Kaupunkisuunnittelu:

Turun Kulttuuriympäristöyhdistys esittää edellä mielipiteensä kaavaehdotuksesta. Asemakaavaselostuksesta löytyy perustelut suojelun laajuudesta ja kaavan tarkoituksesta: Turunmaan sairaalan päärakennuksen suojelu, kulttuurihistoriallisella paikalla osana uudistuvaa kokonaisuutta; Bryggmanin sairaalan kanssa samanaikaisen ja arkkitehtuuriltaan samantyylisen asuinrakennuksen suojelu, korttelin vanhimman rakentamiskerrostuman, empire-talon suojelu osana sairaala-hoiva-asuinkorttelia ja Vuorikadun erikoisen jugend-asuintalon suojelu. Kaavan tarkoitus on tämän suojelurajauksen puitteissa osoittaa uutta rakentamista kortteliin niin, että sairaalan toiminta voi jatkua ja asuintontilla, AK-1, voidaan suojella sen arvokkain osa.

Yhteenveto

Kaavaprosessin monien vaiheitten jälkeen syntynyt ehdotus on kompromissi. Asemakaavanmuutoksen tärkein tavoite on Bryggmanin perinnön turvaaminen siten, että varmistetaan sairaalarakennuksen säilyminen alkuperäisessä käytössä, Turunmaan sairaalan toiminnan jatkuminen tällä paikalla.

Kaikki kolme muistutusta tähtäävät asemakaavanmuutoksen perusteiden kumoamiseen. Muistutukset tähtäävät siihen, että kaikki korttelissa nyt olevat rakennukset säilyvät. Nyt muistutuksen tehneet osalliset ovat saaneet näkökulmansa esille hyvin lehdistössä, Internetissä, radiossa, kuulemistilaisuuksissa ja lautakunnan kokouksen esittelyssä.

Nähtävillä olleeseen ehdotukseen tehdyt muutokset

Kaupunkisuunnittelu on tehnyt kaksi vähäistä korjausta kaavakarttaan:

YS-1 -korttelialueelle ”maa”-alueelle on lisätty merkintä ”ajo”, ajoyhteydestä, jonka saa kattaa. Tämä merkintä on ollut ko. alueella edellisessä 5.9.2012 päivätyssä ehdotuksessa. Sillä ei ole naapuruston kannalta ainakaan haitallista merkitystä. Lisäksi on merkitty maininta AK-1 korttelialueen ajoneuvojen kulkuoikeudesta määräyksen kohtaan tontin rajan ylittävien kulkujen sallimisesta. Lisäys: ”Alueella on sallittava kulku AK-1 korttelialueen maanalaisiin autopaikkoihin.” Tämä ei muuta kaavan tarkoitusta. Vastaava määräys kulkuoikeudesta on korttelialueen AK-1 määräyksissä. 

Liite 1Selostus

Liite 2Tilastolomake

Liite 3Kartta

Liite 4Vuorovaikutusraportti

Oheismateriaali 1Kaskenkatu 15:n puutalojen tukiryhmän muistutus 20.1.2014

Oheismateriaali 2Meidän Turku - Vårt Åbo ry:n muistutus 17.1.2014

Oheismateriaali 3Turun Kulttuuriympäristöyhdistys Puu ja Talo ry:n muistutus 17.1.2014

Toimialajohtaja Markku Toivonen:

EhdotusKaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää, että ”Turunmaan sairaala” asemakaavanmuutoksen ehdotusta vastaan tehdyt muistutukset eivät anna aihetta ehdotuksen muuttamiseen. Asemakaavaehdotukseen on tehty kaksi vähäistä tarkennusta, jotka eivät edellytä kaavan uutta nähtäville asettamista.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Ennen päätöksentekoa äänestettiin asian palauttamisesta. Palautusehdotus hylättiin äänin 11-2.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä käsittelyn jatkamisen puolesta äänestivät Aaltonen, Ekroth, Helesvirta, Hellstén, Huttunen, Muurinen, Ruohonen, Röberg, Sundqvist, Säteri ja Vierimaa.

Koivisto teki Sandelinin kannattamana palautusehdotuksen.

Koiviston palautusehdotus oli seuraava:

Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää, että "Turunmaan sairaala" asemakaavanmuutoksen ehdotusta vastaan tehdyt muistutukset antavat aihetta ehdotuksen muuttamiseen. Ehdotus palautetaan uudelleen valmisteluun siten että muistutuksissa suojeltaviksi esitetyt rakennukset säilytetään.

Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta palauttaa Turunmaan sairaalan asemakaavanmuutosehdotuksen valmisteluun.  Asemakaavanmuutosehdotuksessa esitetty uudis- ja lisärakentaminen on liian massiivista ja kaavamääräyksissä on löyhyyttä, jotka jättävät kokonaisuuden kannalta oleellisia asioita ratkaisematta.

Kaavan mukaan YS-1 tontilla "uudisrakentamisen tulee täydentää suojeltavaa sairaalakokonaisuutta arvokkaalla tavalla turmelematta suojelurakennuksen arkkitehtonista ja kulttuurihistoriallista arvoa". On kuitenkin epäselvää pystyykö nyt esitetty kaava takaamaan edellytykset sekä arkkitehtonisten ja kulttuurihistoriallisten arvojen mukaiselle toteutukselle että sairaalan toiminnallisten edellytysten turvaamiselle. Arkkitehtonista ja kulttuurihistoriallisista arvoista käsin ongelmallisena näyttäytyy eritoten tontin tehokkuus.

Kaavamääräykset jättävät myös auki kysymykset pelastusteistä, eikä kaavaselostuksessa ole avattu riittävästi sitä miten kaava varmistaa tontille suunniteltujen palvelu- ja hoiva-asumisen edellytykset, kuten esimerkiksi riittävät palvelu- ja hoivakotiin muuttavien ihmisten ulkoilumahdollisuuden hoivakodin pihalla. Kaavamääräysten mukaan "uudisrakennuksen kolmekerroksisella rakennusalalla kattotaso tulisi toteuttaa viherkattona". Löyhä muotoilu tekee määräyksestä käytännössä suosituksen, joka ei viime kädessä velvoita rakennuttajaa.

Kaavaselostuksessa, sivulla 34 luvussa 5.4. "Kaavan vaikutukset" vaikutusten arviointi jää monimutkaiseen ja vaikutuksiltaan merkittävään kokonaisuuteen nähden liian pintapuoliseksi.  Päätöksen tueksi tarvitaan perusteellinen selvitys nyt esitetyn kaavaehdotuksen vaikutuksista yhdyskuntarakenteeseen, ympäristöön, maisemaan, terveyteen, turvallisuuteen, sosiaalisiin oloihin ja muihin merkittäviin vaikutuksiin. Lisäksi päätöksenteon tukena on välttämätöntä olla riittävä määrä laadukkaita havainnekuvia, joiden avulla voidaan paremmin arvioida sitä kuinka tontille suunniteltu suuri rakennusmassa pystyisi todella toteuttamaan kaavassa määrättyä arvokasta tapaa rakentaa turmelematta suojelurakennuksen arkkitehtonista arvoa.

Nykyisessä ehdotuksessa tontilla AK-1 pelastusteiden riittävyys jätetään kaavassa sovittavaksi myöhemmin. Kun kyseessä on tiivis keskustatontti, pelastusteiden riittävyys tulisi olla tutkittu ja selvitetty perusteellisesti jo kaavavaiheessa. Kaavamääräykset sallivat rakentaa pihalle polkupyörä- ja jätekatoksia rakennusoikeutta ylittäen, mutta jääkö kaavassa tosiasiallisesti riittävästi tilaa näille kaikille? AK-1  tontilla kaavan lähtökohdaksi on valmistelussa otettava tontin puutalojen suojelu.