Kaupunkisuunnittelu, kaavoitus, kaavoitusarkkitehti Tero Lehtonen 3.1.2014:

Turun keskustaan VI:n kaupunginosan alueelle laadittu 25.7.2013 päivätty ja 16.10.2013 lausuntojen johdosta muutettu kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan 12.11.2013 § 331 hyväksymä asemakaavan muutosehdotus ”Brahe-center” (18/2012) on ollut julkisesti nähtävänä 18.11.2013–17.12.2013. Nähtävillä oloaikana jätettiin kolme muistutusta, joiden tiivistelmät ja niihin laaditut vastineet ovat ohessa. Alkuperäiset muistutukset ovat oheismateriaalina.

Muistutus: As. Oy Turun Brahenkatu 10, 3.12.2013

Muistuttaja vastustaa asemakaavamuutosta piha-alueensa ja huoneistojensa valoisuuden vähenemisen vuoksi. Lisäksi muistuttaja on huolissaan purku- ja rakennusvaiheen aiheuttamista haitoista ja esittää asemakaavamuutoksen toteuttamista koko korttelin laajuisena.

Vastine:

Brahenkadun varteen osoitettu uusi rakennus on käytännössä nykyisen laajuinen, joten tältä osin piha-alueen ja huoneistojen valaistusolosuhteet eivät muutu. Sisäpihalle esitetty uusi pistetalo varjostaisi osittain Brahenkatu 10:tä iltapäivisin, arviolta noin kello 16:sta eteenpäin.

Valoisuuden mahdollinen väheneminen riippuu kuitenkin muistakin tekijöistä kuin suorasta auringonpaisteesta. Vaikutus vaihtelisi huomattavastikin vuodenajasta (eli auringon korkeudesta) ja säästä riippuen. Lisäksi vaikutus olisi eriasteinen Brahenkatu 10:n kiinteistön eri osissa. Uudisrakentaminen on pyritty sijoittamaan siten, että varjostushaitta olisi mahdollisimman pieni (ks. selostuksen kohta 4.5.2).

Purku- ja rakennustyöt luonnollisesti tuottavat väliaikaista haittaa lähiympäristölle.

Asemakaavamuutoksen laatiminen kerralla koko korttelin VI-12 laajuisena olisi tavoitteellinen lähtökohta. Näin laaja kaavoitusprosessi muodostuisi kuitenkin pitkäksi, raskaaksi ja vaikeasti ennakoitavaksi.

Nyt valittu alue perustuu yksityisen tahon kiinnostuksesta kumpuavaan anomukseen ja aluetta on laajennettu valmistelun edetessä. Nyt se kattaa neljänneskorttelin, mikä on alkuperäisen Engelin laatiman Turun keskusta-alueen ruutukaavan ”perusyksikkö”, aikoinaan yksi tontti. Kaupunkirakenteellisesti ja -historiallisesti alue on riittävän iso mielekkään ratkaisun löytämiseksi.

Suunnittelun aikana on luonnollisesti tarkasteltu koko korttelia ja ydinkeskusta-aluetta laajemminkin (ks. selostuksen kohta 4.4). Tavoitteena on ollut löytää sellainen ratkaisu, mikä mahdollistaa jatkossa sekä naapurikiinteistöjen että koko korttelin VI-12 kokonaisvaltaisen kehittämisen. Halutessaan korttelin muut kiinteistöt voivat hakea kaavamuutosta omille alueilleen.

ELY-keskuksen lausunnon (13.9.2013) mukaan ”on suunnittelussa hyvin huomioitu laajemmin korttelin kehittämistä ja mm. sisäisiä kulkuyhteyksiä koskevat tavoitteet”.

Muistutus: As. Oy Kauppiaskatu 13, 17.12.2013

Muistutuksen jättäjä pitää asemakaava-aluetta liian pienenä ja katsoo, että kaavamuutos tulisi laatia kerralla koko korttelin laajuisena, jotta kaavamuutoksen tavoitteiden toteutuminen varmistettaisiin. Lisäksi muistuttaja katsoo, että naapurikiinteistöille muodostuu kohtuutonta haittaa ja ettei kaavamuutoksen vaikutuksia muihin korttelin kiinteistöihin ole riittävästi selvitetty. Korttelin keskelle sijoitettua 9-kerroksista pistetaloa pidetään liian korkeana, naapurikiinteistöjen näkymiä sekä arvoa alentavana ja huoltoa sekä paloturvallisuutta heikentävänä. Lisäksi muistuttaja katsoo, ettei ehdotus paranna ympäristön viihtyisyyttä alueella.

Vastine:

Kaavamuutoksen laajuuden ja naapureihin kohdistuvien vaikutusten osalta ks. edellinen vastine.

Tekniseen huoltoon ja paloturvallisuuteen liittyvistä yksityiskohdista on neuvoteltu ja pyydetty lausuntoja mm. rakennusvalvonnalta, pelastustoimelta, Turku Energialta ja vesilaitokselta. Lausuntojen tiivistelmät ja kaavoittajan vastineet niihin on esitetty tämän selostuksen kohdassa 4.5.3.

Viihtyisyyden suhteen tilanne nykyiseen nähden paranee oleellisesti. Kaavaehdotuksessa alueelle osoitetaan sieltä nykyään tyystin puuttuvat oleskelupihat ja viheralueet. Liikenteen melu ja päästöt sisäpihalla vähenevät merkittävästi, mikäli Tirrosenkulman ja nykyisen Brahe-centerin väli rakennetaan ehdotuksen sallimalla tavalla umpeen. Maantasoa ja sisäpihan näkymiä nyt hallitsevat pysäköintialueet voidaan viedä maan alle.

Muistutus: joukko As. Oy Tirrosenkulman osakkeenomistajia, 10.12.2013

Osa Tirrosenkulman osakkeenomistajista vastustaa asemakaavaehdotuksessa esitettyjä muutoksia olevaan korttelirakenteeseen. Heidän mielestään Brahe-centerin rakennusmassat tulisi säilyttää mittasuhteiltaan nykyisellään (kadun varren rakennusta ei tulisi korottaa tai leventää, eikä sisäpihalle rakentaa pistetaloa), Maariankatu 6:ta ei tulisi laajentaa pihan puolelle eikä Tirrosenkulman ja Brahe-centerin välistä aukkoa (nykyään 2-kerroksinen liikesiipi) pitäisi rakentaa umpeen naapurirakennusten korkuisena.

Muistuttajat ovat huolissaan asuntojen näkymistä, varjostumista ja mahdollisista ristiriidoista kaavaehdotuksessa esitetyn uudisosan ja nykyisen rakennuksen välillä. Lisäksi he pitävät kaavaehdotuksen paikoitusnormia liian väljänä.

Muistuttajat vaativat kaavaehdotuksen hylkäämistä Tirrosenkulman osalta.

Vastine:

Brahe-centerin osalta erilaisia massoitteluvaihtoehtoja on tutkittu monipuolisesti ennen asemakaavamuutoksen hakua (tiivistelmä vaihtoehdoista selostuksen kohdassa 4.5). Laadittu asemakaavan muutosehdotus pohjautuu nykyiseen rakennusoikeuteen (8000 kem²), jota kaavamuutoksen anoja ei halua lisätä. Kohdassa 4.5.2 selostetulla tavalla tämä massoitteluratkaisu (9-kerroksinen pistetalo) on todettu tarkoituksenmukaisimmaksi tälle rakennusoikeuden määrälle. On myös huomattava, että laajalla alueella (ja nimenomaan välittömästi Tirrosenkulman vieressä) rakentaminen mataloituu nykyiseen nähden, kun sisäpihan 4-kerroksinen siipi poistuu uuden, yhtenäisen piha-alueen tieltä. 

Tirrosenkulman ja Maariankatu 6:n osalta rakennusoikeutta on osoitettu lisää huomattavastikin. Jo valmiiksi tiiviissä ydinkeskustarakenteessa tämä väistämättä johtaa merkittäviin muutoksiin nykytilanteeseen nähden. Nämä muutokset eivät kuitenkaan ole yksiselitteisen kielteisiä. Esimerkiksi Brahenkatunäkymien (mikäli Tirrosenkulman 2-kerroksinen osa korvataan 9-kerroksisella) peittyminen tarkoittaa toisaalta suojaisampaa sisäpihaa. Mikäli Tirrosenkulman ja Maariankatu 6:n alueille esitettyä lisärakennusoikeutta ei käytetä (kuten muistuttajat vaativat), ei myöskään käytännössä pystytä toteuttamaan kaavaehdotuksessa esitettyä maanalaista pysäköintiä tai tällä hetkellä puuttuvia oleskelupihoja näiden kiinteistöjen osalta. Tällöin ei myöskään ympäristön laatu kohene näiltä osin.

Kaavaehdotuksessa käytetty pysäköintinormi (1 autopaikka / 130 kem²) on muiden uudempien ydinkeskusta-alueen kaavojen mukainen. Kyseessä on kaavoittajan asettama vähimmäisvaatimus, jota enemmänkin autopaikkoja voi rakentaa. Autopaikkojen hallinta on kunkin taloyhtiön sisäinen asia, johon asemakaavoituksella ei voida vaikuttaa.

Vaikka kaavamuutos tässä esitetyssä muodossa hyväksyttäisiin, on laajennusosan rakentamiseen ryhtyminen tai rakentamatta jättäminen täysin taloyhtiön omassa vallassa. Asemakaava ei pakota rakentamiseen, vaan ainoastaan antaa mahdollisuuden siihen.

Edellä esitetyin perustein kaavoitusyksikkö katsoo, että muistutuksissa ei tuoda esiin sellaista perustetta, jonka vuoksi asemakaavan muutosehdotusta pitäisi muuttaa.

Oheismateriaali 1As. Oy Brahenkatu 10:n muistutus, 3.12.2013

Oheismateriaali 2As. Oy Kauppiaskatu 13:n muistutus, 17.12.2013

Oheismateriaali 3As. Oy Tirrosenkulman joidenkin osakkeenomistajien muistutus, 10.12.2013

Oheismateriaali 4Selostus, tarkistettu 7.1.2014

Toimialajohtaja Markku Toivonen:

EhdotusKaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää, että 25.7.2013 päivättyä ja 16.10.2013 sekä 12.11.2013 muutettua asemakaavan muutosehdotusta ”Brahe-center” vastaan tehdyt muistutukset eivät anna aihetta ehdotuksen muuttamiseen ja että se esitetään edelleen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.