Kaupunkisuunnittelu, kaavoitus, kaavoitusarkkitehti Christiane Eskolin 5.12.2013:

Räntämäen 091 kaupunginosan yleisen alueen 9903 virkistysalueelle sekä Orikedon ja Halisten kaupunginosiin on laadittu 5.12.2013 päivätty luonnos, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavanmuutos ”Koroistenkaari” (6/2011).

Voimassa oleva kaavatilanne

Maakuntakaavassa alue on merkitty TYÖPAIKKA-ALUEEKSI, VIRKISTYSALUEEKSI V ja TAAJAMATOIMINTOJEN ALUEEKSI A.

Turun yleiskaavassa 2020 (vahvistettu vuonna 2001) alue on varustettu merkinnöillä PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE PK: Työpaikka-alue, joka varataan pääasiassa toimistojen, liikkeiden ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattoman tuotannon, asumisen sekä virkistyksen, julkisten palvelujen ja hallinnon sekä alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön, sekä PIENTALOVALTAINEN ASUINALUE AP: Alue varataan pääasiassa pientalovaltaiselle asumiselle sekä ympäristöön soveltuvien työtilojen, virkistyksen, palvelujen sekä alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön.

28.3.1990 voimaan tulleessa ASEMAKAAVASSA kaava-alueen länsiosa on merkitty virkistysalueeksi, jolla ympäristö säilytetään ja 21.3.1988 voimaan tulleessa kaavassa katualueeksi.

Asemakaavahanke on yleiskaavan vastainen.

Alueen nykytila

Lukuun ottamatta kaava-alueen länsireunalla sijaitsevaa Niuskalanmäen puistoaluetta ja Polttolaitoksenkadun katualuetta, alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa.

Alue on pääosin viljeltyä peltoaukeaa, jota reunustaa tiheäkasvuiset metsäalueet. Alueen halki laskee koillis-lounaissuunnassa Topinoja. Voimansiirtolinjat hallitsevat peltoaukean näkymiä. Kaava-alueen pohjoisosassa sijaitsee kaksi asuinkiinteistöä, muuten alue on rakentamatonta ja melko tasaista. Alueen koko on noin 54 ha. Alueen maanomistus on pääasiassa Turun kaupungin. Välilä- ja Kotirinne-nimiset tilat Topinojan pohjoispuolella ovat yksityisomistuksessa. Alueen näkymiä hallitsee Fingrid Oyj:n, Fortum Sähkönsiirto Oy:n ja Turku Energian johtokadut ja -linjat.

Maanomistus alueella

Kaava-alueella on kaksi yksityistä maanomistajaa: Kotirinne-niminen tila, noin 19200 m², jonka kiinteistötunnus on 853-480-2-12. Tilalla sijaitsee asuttava rakennus. Toinen Välilä-niminen tila, noin 48000 m², jonka kiinteistötunnus on 853-480-2-13. Tilalla ei ole rakennuksia. Loput maa-alueet ovat Turun kaupungin omistuksessa.

Palvelut

Palveluja kaava-alueella ei ole. Kaava-alue rajautuu pohjoisosassa Orikedon teollisuusalueeseen. Halisissa sijaitsee koulu vuosiluokille 1-6. Polttolaitoksenkadun varrella toimii puutavaraliike, ja Gregorius IX:n tien varrella sijaitsevat päivittäistavarakauppa, Halisten seurakuntakoti sekä huoltoasema. Siutlankadulla sijaitsee urheiluhalli.

Virkistys

Kaava-alueen lounaisreunan läheisyydessä on valaistu ulkoilutie, joka hiihtokaudella kunnostetaan mahdollisuuksien mukaan hiihtoladuksi. Tämä ulkoilutie ylittää Topinojan ja jatkuu pohjoisosaan Niuskalaan. Kaava-alueella on muitakin luontaisesti muodostuneita ulkoilureitistöja. Korkiakallion metsä on virkistysarvoiltaan merkittävä. Samoin Halisten metsiköllä on tärkeä merkitys luonnon monimuotoisuutta ylläpitävänä viherverkoston osana.

Liikenne

Joukkoliikenteen linjojen 55 ja 56 päätepysäkki sijaitsee kaava-alueen välittömässä läheisyydessä Liekakadulla. Halisten asuinalueella sijaitsevat linjojen 4 ja 40 päätepysäkit. Kaava-alueella ei liikennöi tällä hetkellä linja-autoja.

Suunnittelun lähtökohdat

Asemakaavan laadinta perustuu asunto- ja maankäyttöohjelmaan vuosille 2009-2013, jossa kohde on merkitty hyväksyttäväksi vuosina 2011-2013. Kaarinan kaupungin kaavoitushanke maa-alueilleen käynnisti ”Koroistenkaaren” asemakaavan valmistelun keväällä 2011. Asemakaava on vaikutuksiltaan merkittävä. Kaavan laadinta perustuu kaupungin aloitteeseen. Kaavan yhteydessä tehdään tonttijako.

Työpalaverit

Turun kaupungin, ELY-keskuksen ja Varsinais-Suomen liiton yhteinen työkokous pidettiin 30.5.2013. Turun kaupunki ja Kaarinan kaupunki ovat yhdessä tilanneet kaupallisten vaikutusten arvioinnin konsultti Santasalo Ky:ltä. Asiana työkokouksessa oli keskustella Turun Koroistenkaaren ja Kaarinan Häämäen alueen liikerakentamissuunnitelmien kaupallisista vaikutuksista ja millä edellytyksillä kaavojen valmistelua voidaan viedä eteenpäin. Palaverissa Ely-keskus totesi, että MRL:n siirtymäsäännöksen tulkinta on kaavan valmistelun tässä vaiheessa oleellinen asia ja se tulee ottaa huomioon.

Yhtenä selvitettävänä vaihtoehtona voidaan pitää alueen rakentamisen vaiheistamista. Koroistenkaaren pohjoispuolinen alue voisi olla toteutettavissa ensin, jolloin alue liittyisi Orikedon nykyiseen kaupan alueeseen. Alue toimisi nykyisen kaupan alueen laajennusosana eikä olisi siten uusi kaupan alue. Yksikkökoko alueella olisi pienempi kuin asemakaavan eteläosissa, ja jos alue ei ole suuri, se voitaisiin mahdollisesti toteuttaa.

Viranomaisneuvottelut

Ely-keskus ja Varsinais-Suomen liitto katsovat, ettei viranomaisneuvottelujen tarvetta tässä vaiheessa ole. Kaupallisten vaikutusten arvioinnin selvitys on ollut Ely:n ja Varsinais-Suomen liiton nähtävänä eikä siihen ole näillä tahoilla huomautettavaa.

Vireilletuloilmoitus OAS ”Koroistenkaari” (pvm 30.8.2011) on postitettu osallisille 1.9.2011. Vireilletulosta ja vireilläolosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksissa vuosina 2012 ja 2013.

Vireilletuloilmoituksen jälkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä ympäristötoimialan kaavoitusyksikössä sekä lisäksi internetissä kaupungin sivuilla.

Kaavamuutoksesta pidettiin aloituskokous 19.1.2012.

Kaavoitus on esitellyt alustavia luonnoksia Hamaron pienkiinteistöomistajain yhdistys ry:n syyskokouksessa 17.10.2012 ja kaupunkisuunnittelun järjestämässä yleisötilaisuudessa Kristillisellä opistolla 10.12.2012, joissa kummassakin tilaisuudessa esiteltiin myös ”Koroinen” asemakaavanmuutoksen alustavia suunnitelmia.

Vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet on kuvattu vuorovaikutusraportissa (Liite 2).

Valmistuneet selvitykset

Luontoselvitys

Alueelta on laadittu osayleiskaavatasoinen luontoselvitys v. 2002 (Itä-Turun viheralueiden luontoselvitys). Tämä selvitys kattaa kaava-alueen eteläosan, joka rajoittuu Topinojan uomasta etelään. Ympäristönsuojelutoimisto teki selvitystä täydentävän maastontarkistuksen 10.11. ja 16.11.2011 (muistio Ympäristönsuojelutoimisto 29.2.2012).

Kaava-alueen pohjoisosasta (Topinojasta pohjoiseen) on valmistunut luontoselvitys syyskuussa 2012 T:mi Hannu Klemolan laatimana (”Turun Koroistenkaaren luontoselvitys”). Selvitys sisältää kasvit, linnuston, sammakkoeläimet, nisäkkäät, hyönteiset ja lepakot.

Alueen avo-ojien uomat ovat arvokkaita pienimuotoisia maisemaelementtejä ja tärkeitä eliölajiston elinympäristöjä sekä leviämis- ja kulkureittejä, jotka tulisi säilyttää. Olemassa oleva Topinojan uoma tulee säilyä avoimena ja luonnontilaisena ja sitä tulee hyödyntää hulevesien käsittelyssä ja johtamisessa.

Selvitysten mukaan alueella ei ole luonnonsuojeluasetuksessa mainittuja erityisesti suojeltavia lintu- tai muita lajeja.

Koroistenkaaren selvitysalue on luonnontieteellisessä, maakunnassaan ja seutukunnassaan osin arvokas alue. Alueen arvokkainta luontoa ovat uhanalainen ketokaistale ja metsälakikohteet.

Arkeologinen inventointi

Kaava-alueella on tehty Arkeologinen inventointi Turun museokeskuksen laatimana. Inventointi valmistui syyskuussa 2012. Arkeologisen selvityksen yhteenvetona voidaan todeta, että kaikki alueen muinaisjäännösrekisterissä olevat kohteet ja tutkimuksissa löydetty, aiemmin tuntematon kohde sijaitsevat kaava-alueen metsäisillä osilla tai metsien ja peltoaukeiden raja-alueilla.

Halinen Uhrikallio, 853010027

kultti- ja tarinapaikat

Tyypin tarkenne: kuppikivet

Laji: kiinteä muinaisjäännös

Ajoitus: rautakautinen.

Kotirinne, 853010022

asuinpaikat

Laji: kiinteä muinaisjäännös

Ajoitus: kivikautinen.

Niuskala, 853010048

asuinpaikat

Laji: kiinteä muinaisjäännös

Ajoitus: kivikautinen.

Häämäki (uusi)

Aiemmin tuntematon muinaisjäännös

kultti- ja tarinapaikat

Tyypin tarkenne: kuppikivet

Laji: kiinteä muinaisjäännös

Ajoitus: rautakautinen.

Hulevesisuunnitelma

Hulevesisuunnitelman kaava-alueelle on laatinut Ramboll ja se valmistui joulukuussa 2012. Suunnitelman tarkoituksena oli tuoda esille eri mahdollisuuksia hulevesien hallintaan kaava-alueella siten, että alueelta poisjohtavaa Topinojaa kuormitettaisiin lisävirtaamalla ja haitta-aineilla mahdollisimman vähän. Suunnitelmassa oli tarkoituksena myös selvittää hulevesien käsittelyyn ja viivyttämiseen tarvittavat alueet sekä antaa hulevesiä koskevat kaavamääräykset.

Kaavoitus tilasi Kiinteistöliikelaitoksen aloitteesta 24.10 hulevesien lisäselvityksen. Lisäselvityksessä tuli tarkastella vaikutuksia, kun hulevesien viivytys hoidetaan ainoastaan yleisillä alueilla (ei tonttikohtaista viivytystä). Selvitys valmistui 18.11.2013.

Tilaa vaativan kaupan selvitys

Tilaa vaativan kaupan ostovoima on Turun seudulla kasvussa. Uusia kauppapaikkoja tarvitaan, jotta kasvavaan kysyntään voidaan vastata. Vetovoimaiset tilaa vaativan kaupan alueet kuten Kuninkoja ja Biolaakso houkuttelevat uusia myymälöitä, mutta alueet täyttyvät ennen pitkää.

Uudet keskeisille paikoille sijoittuneet ja hyvin saavutettavissa olevat alueet tulevat olemaan vetovoimaisia sekä asiakkaiden että alueille sijoittuvien yritysten näkökulmasta. Uusi alue, joka voidaan alusta lähtien suunnitella kaupan näkökulmasta, on yleensä houkuttelevampi kuin vanha työpaikka-alue, jonka rakenne on jo muotoutunut. Uusille kaupan alueille on siten pitkällä tähtäimellä kysyntää. Koroistenkaaren ja Häämäen alue ei tule lyhyellä aikavälillä täyttymään kokonaan. Seudulla on vetovoimaisia kaupan alueita, jotka täyttynevät ennen suunnittelualueen rakentumista (mm. Biolaakso, Kuninkoja ja Kaarinanportti). Pitkällä tähtäimellä kysyntää riittää myös Koroistenkaaren ja Häämäen alueelle. On erittäin tärkeää, että kaupalle löytyy vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja. Mikäli uusista kauppapaikoista on pulaa, ei kauppa seudulla pysty kehittymään kysynnän mukaisesti.

Suunnitelmissa olevalla uudella kauppapaikalla ei ole haitallisia vaikutuksia palveluverkkoon. Alue ei vaikuta lähipalveluihin, päivittäistavarakaupan verkkoon eikä keskustakauppaan, koska tarjonta alueella on erilaista ja painottuu tilaa vaativaan kauppaan. Seudun tilaa vaativan kaupan palveluverkko tihentyy, kun alueelle syntyy uusi kauppapaikka. Alue on hyvin saavutettavissa, eikä alueen rakentumisella ole haitallisia vaikutuksia palveluiden saavutettavuuteen. Markkinoille rakentuu uusi kaupan alue, joka täydentää nykyistä palveluverkkoa. Asiointia suuntautuu uuteen kauppapaikkaan lähialueelta, mutta myös muualta Turun asiointialueelta. Tarjonnan monipuolisuus ja laatu ratkaisevat, kuinka merkittäväksi kauppapaikaksi uusi alue tulee muodostumaan.

Alueen osayleiskaavallinen tarkastelu (kaupunkisuunnittelu / yleiskaavoitus)

Turun kaupunkiseudulle on hyväksytty kaupunkirakenteen kestävää kehitystä ja alueen vetovoimaisuutta edistävä Turun kaupungin rakennemalli 2035. Maakuntakaavassa ja Turun kaupungin rakennemallissa 2035 kaava-alue on merkitty muutosalueena (alue 41), joka on täydentyvää työpaikka-aluetta. Aluetta tulee kehittää myös osaksi kaupunkiseudun vihervyöhykettä.

Rakennemalli 2035 toimii Yleiskaavan 2035 laadinnassa ohjaavana mallina ja se tulee korvaamaan kokonaisuudessaan tällä hetkellä voimassa olevan Yleiskaavan 2020, joka on tullut voimaan vuonna 2001.

Kaarinan kaupungin puolella ei ole yleiskaavaa, joka tukisi alueen laajempaa osoittamista asumiselle. Päinvastoin, kaava-alueesta kaakkoon Kaarinan puolella on ollut alustavia hankkeita sijoittaa alueelle varasto- ja liikerakentamisen tiloja.

Kaava-alueen ja sen lähialueen alustava liikenteellinen tarkastelu

Halistenväylä ja Koroistenkaari ovat osa Turun ns. välikehää. Koroistenkaaresta on jo olemassa Gregorius IX:n ja Polttolaitoksentien välinen osuus. Halistenväylän on tarkoitus yhdistää Vanha Tampereentie joen ali nykyisen Koroistenkaaren länsipäähän. Koroistenkaari jatkuisi Polttolaitoksentien risteyksestä itään ohikulkutielle saakka. 

Vireillä on kaksi asemakaavahanketta, joista ”Koroinen” (kaavatunnus 8/2012, diarionumero 2973-2012) käsittää Halistenväylän osuuden ja ”Koroistenkaari” Koroistenkaaren jatkon.

Halistenväylän rakentamisen tavoitteena on poistaa tasoristeys radan kanssa ja johtaa liikenne pois Maunu Tavastinkadulta, jonka varrella on tiiviisti asutusta ja tonttiliittymiä. Koroistenkaaren rakentamisen tarkoitus on yhdistää syntyvä kehämäinen väylä ohikulkutielle saakka.

Asemakaavan ehdotusvaiheen valmistelua varten vielä tilattavat selvitykset:

-       rakennettavuusselvitys

-       liikenteen meluselvitys (”Koroistenkaari” ja ”Koroinen” yhdessä)

-       pilaantuneet maa-aineet (luonnoskartassa kortteli TY).

Asemakaavaluonnoksen kuvaus

Uusi asemakaava avaa liikenneyhteyden Halisista ja Koroisista Ohitustielle. Kaavaluonnoksessa on uusi rakentaminen esitetty Koroistenkaaren jatkeen pohjois- ja eteläpuolelle.

Uusi rakentaminen Varikkokadun pohjoispuolella on teollisuusrakentamista TY-1, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Rakennusoikeutta on yhteensä 8200 k-m². Varikkokadun eteläpuolella on liike- ja toimistorakentamista K-1, jolle saa sijoittaa paljon tilaa vaativan kaupan toimintoja. Rakennusoikeuden määrä K-1 -kortteleilla vaihtelee 1300–2000 m² välillä. Rakennusoikeuden kokonaismäärä K-1 korttelialueilla on yhteensä 15350 m². Kerroslukumäärä on 1.

Koroistenkaaren eteläpuolelle uuden Särvänkadun varrelle sijoittuu liike- ja toimistorakentamista K-2, jolle saa sijoittaa paljon tilaa vaativan kaupan toimintoja. Rakennusoikeuden määrä vaihtelee 2500–6000 m² välillä. Rakennusoikeuden kokonaismäärä K-2 korttelialueilla on yhteensä 28600 k-m². Kerroslukumäärä on 2.

Kaava-alueen länsireunalle osoitetaan YK-kortteli (kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialue). Rakennusoikeutta korttelille on osoitettu 3800 m².

Topinoja tulee jäädä vapaaksi, johon alueen hulevedet ohjataan hulevesisuunnitelman mukaisesti. Luonnoksessa virkistysalueilla sijaitsevat hulevesien viivytysalueet. Metsäalueet osoitetaan lähivirkistysalueeksi, jolla ympäristö säilytetään. Näillä alueilla sijaitsevat kaava-alueen muinaismuistot ja luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävät kohteet.

Kaavaluonnoksessa on lähdetty olettamuksesta, että Fortum Sähkönsiirto Oy:n johtokadun uudeksi linjapaikaksi tulisi Ohitustien lounaisreuna. Näin virkistysalueena tärkeä osa metsäsaareketta vapautuu virkistyskäyttöön ja alueen näkyvä metsämaisemakuva eheytyy. Fingridin voimajohtokadun tilavaraus jää ennalleen.

Polttolaitoksenkadun varrella sijaitsee Penin kulma -niminen koira-aitausalue.

K-1 ja K-2 -korttelit: Autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 ap liiketilojen 20 k-m² kohti, 1 ap toimistotilojen 75 k-m² kohti, vähintään 1 ap varastotilojen 150 k-m² kohti.

TY-1 -kortteli: 1 ap/80 kerrosalaneliömetriä ja 1 ap varastotilojen 150 k-m² kohti.

YK-1 -kortteli: vähintään 95 autopaikkaa.

Kaavan toteutusta tulee vaiheistaa.

Nimistötoimikunta

Nimistötoimikunta päätti 16.4.2013 pidetyssä kokouksessaan Koroistenkaaren nimistöä.

1. Koroistenkaari – Koroisbågen (vanha kadunnimi)

2. Varikkokatu – Depågatan (uusi kadunnimi)

3. Kuormakatu – Lastgatan (vanha kadunnimi)

4. Särvänkatu – Särvägatan (uusi kadunnimi)

5. Uhrikallionpolku – Offerbergstigen

6. Penin kulma – Hundhörnan (koirapuiston nimi).

Maankäyttösopimus

Kohteeseen laaditaan maankäyttösopimukset kaupungin ja maanomistajien välille.

Liite 1Luonnoskartta pvm 5.12.2013

Liite 2Vuorovaikutusraportti pvm 5.12.2013

Oheismateriaali 1OAS-vaiheen mielipiteet ja lausunnot

Oheismateriaali 2Turun Koroistenkaaren luontoselvitys, T:mi Hannu Klemola 2012

Oheismateriaali 3Ympäristönsuojelutoimiston muistio 29.2.2012

Oheismateriaali 4Turku, Koroistenkaari Hulevesisuunnitelma 12/2012

Oheismateriaali 5Alueen hulevesien lisäselvitys marraskuu 2013, Ramboll

Oheismateriaali 6Arkeologinen inventointi, Turun museokeskus 2012

Oheismateriaali 7Koroistenkaari ja Häämäki, kaupallisten vaikutusten arviointi 5.6.2013

Oheismateriaali 8Koroistenkaaren alustava liikenteellinen tarkastelu 27.8.2013

Toimialajohtaja Markku Toivonen:

EhdotusKaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää hyväksyä 5.12.2013 päivätyn luonnoksen laadittavan asemakaavan ja asemakaavaehdotuksen ”Koroistenkaari” pohjaksi.

PäätösAsia pantiin pöydälle Koiviston Sandelinin kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Päätös tehtiin esittelijän muutetusta päätösehdotuksesta yksimielisesti.

Pöydältä 17.12.2013 § 390.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.