Ympäristönsuojelu, vs. ympäristönsuojelusuunnittelija Pekka Salminen 27.11.2013:

Ympäristönsuojelutoimiston toimeksiannosta Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy seuraa Kakskerranjärven veden laatua ja sen kehitystä. Vuonna 2012 veden laatua tutkittiin kerran maaliskuussa ja viisi kertaa touko-syyskuussa Myllykylän syvänteessä ja Harjattulan edustalla.

Happitilanne

Kakskerranjärven happitilannetta on pyritty parantamaan ilmastimien avulla vuodesta 1987 lähtien. Turun ammattikorkeakoulun tekemien tutkimusten mukaan hapettimet eivät toimi riittävä tehokkaasti pitääkseen järven alusveden hapekkaana (Loisa 2009, Kauppinen & Kukkonen 2011). Kakskerranjärven neuvottelukunta on päättänyt lopettaa ilmastuksen toistaiseksi, koska sen vaikutukset alusveden happitilanteeseen ovat olleet vähäiset.

Maaliskuussa sekä Myllykylässä että Harjattulassa pohjanläheisen veden happi oli kulunut vähiin (kuva). Happitilanne oli ajankohdan keskimääräistä heikompi.

Kesällä 2012 Myllykylän happitilanne oli huono heinä–syyskuussa. Kesien 2007–2012 aikana Myllykylän happi on kulunut loppuun ajoittain jo kymmenen ja jopa kahdeksan metrin syvyydessä. Harjattulassa happitilanne oli huono heinä–elokuussa, mutta happi ei kulunut loppuun.

Ravinnepitoisuudet ja kasviplankton

Vuoden 2012 avovesikautena Kakskerranjärven kasviplanktonin tuotantokerroksen kokonaistyppipitoisuudet vaihtelivat välillä 430–610 μg/l, mikä on samaa suuruusluokkaa kuin edellisenä vuonna.

Kasviplanktonin tuotantokerroksen kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelivat Myllykylässä välillä 18–34 μg/l ja Harjattulassa välillä 16–41 μg/l. Molemmissa paikoissa fosforia havaittiin runsaimmin toukokuun tutkimuskerralla. Kokonaisfosforipitoisuudet olivat avovesikauden aikana lievästi reheville järville tyypillisiä Myllykylän toukokuun tutkimuskertaa lukuun ottamatta. Myllykylässä fosforipitoisuus on ollut vuosina 2010–2012 selvästi aikaisempaa alhaisempi. Harjattulassa kesän keskimääräinen fosforipitoisuus jäi 2000-luvun alun huippulukemia alhaisemmaksi.

Talvella 2012 fosforipitoisuus oli Myllykylän mittauspisteessä alusvedessä samaa suuruusluokkaa kuin edellisenä talvena; lukemat olivat suurempia kuin koskaan 1990-luvun jälkeen. Myös loppukesällä fosforipitoisuus oli alusvedestä mitattuna suuri.

Vedessä olevan kasviplanktonin määrää kuvaavan a-klorofyllipitoisuuden avulla voidaan arvioida vesistöjen rehevyystasoa. Klorofyllin osalta järven vesi oli kaikilla tutkimuskerroilla ja avovesikauden keskiarvona luokiteltavissa lievästi reheväksi. Klorofyllipitoisuuksien keskiarvo oli samaa suuruusluokkaa kuin vuosina 2008–2011 Sinilevien osuus näytteiden kokonaisbiomassasta oli koko avovesikauden pieni tai melko pieni.

Veden hygieeninen laatu

Veden hygieenistä laatua selvitettiin Myllykylässä kaikilla havaintokerroilla pinnasta otetuista näytteistä. Heinäkuussa vedessä oli hieman bakteereita, mutta hygieeninen tila oli silti erinomainen. Muilla tutkimuskerroilla bakteereita ei havaittu lainkaan.

Oheismateriaali 1   Kakskerranjärven vuosiraportin 2012 taulukoita

Toimialajohtaja Markku Toivonen

Ehdotus        Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää merkitä raportin tiedoksi.