Turun kaupunki§KokouspvmAsia1
Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta37810.12.20138

3705-2012 (742)

Yhteenveto Turun ympäristön merialueen velvoitetarkkailututkimuksen vuosiraportista 2012 (Ys)

Tiivistelmä: -

Ksylk § 378

Ympäristönsuojelutoimisto, vs. ympäristönsuojelusuunnittelija Pekka Salminen 27.11.2013:

 

Yleistä

 

Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy on toimittanut ympäristönsuojelutoimistolle vuosiraportin 2012 Turun ympäristön merialueen velvoitetarkkailututkimuksista.

 

Tarkkailuvelvoitteet perustuvat vesi- tai ympäristölupalainsäädännön mukaisiin päätöksiin jäte- tai lauhdevesien johtamisesta mereen. Vuonna 2012 Turun kaupunkiseudun yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesien vaikutuksia merialueen tilaan ja käyttökelpoisuuteen seurattiin yhtenätoista ajankohtana. Havaintopaikkoja oli yhteensä 37. Vesitutkimus sisälsi vuosittain tehtävät vesikemialliset tutkimukset ja kasviplanktonin määritykset.

 

Kuormitus

 

Valtaosa Turun edustan merialueelle johdettavista yhdyskuntajätevesistä käsiteltiin Turun seudun puhdistamo Oy:n Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolla. Paraisten kaupungin Paraisten jätevedenpuhdistamon toiminta jatkui ennallaan. Teollisuuslaitosten jätevesien käsittelyssä ei tapahtunut suuria muutoksia.

 

Yhteensä koko merialueen valuma-alueelta jäte-, joki- ja valumavesissä tullut kuormitus oli arviolta 100 tonnia fosforia ja 1 780 tonnia typpeä Fosforikuormituksesta Aurajoen osuus oli noin puolet ja jätevesien osuus noin 6 %. Typpikuormituksen osalta Aurajoen osuus oli noin 40 % ja mereen johdettujen jätevesien osuus noin 30 %.

 

Turun ympäristön merialueen suurimmat ravinnekuormituslähteet vuonna 2012

 

 

Fosfori t/a

Typpi t/a

Aurajoki

56

698

Hirvi- ja Ruskonjoki (arvio)

23

300

Puhdistetut yhdyskuntajätevedet

6

514

 

Vuonna 2012 Aurajoen keskivirtaama oli lähellä vuosien 1961–1990 keskivirtaama, ja myös ravinnevirtaama oli kohtalaisen tavanomainen. Vuonna 2012 puhdistettujen jätevesien merialueelle aiheuttama BOD7ATU- ja fosforikuormitus oli selvästi pienempi kuin vuonna 2008 tai sitä ennen, sillä Turun seudun puhdistamo Oy:n puhdistustulos oli parempi kuin aiemmilla laitoksilla. Typpikuormitus sen sijaan oli vuonna 2012 selvästi korkeampi kuin Tsp Oy:n ensimmäisinä toimintavuosina.

 

Kalankasvatuslaitoksia oli tutkimusalueella toiminnassa yksi. Airistolla Iso-Tervin eteläpuolella olevan laitoksen aiheuttama kuormitus oli vuonna 2012 noin 130 kg fosforia ja 1 100 kg typpeä.

 

Turun satama teki vuonna 2012 kunnossapitoruoppauksia kantasatamaan johtavalla väylällä, ja kaikki massat eli noin 38 000 irto-m3 läjitettiin Airistolle Rajakarin läjitysalueelle. Läjityksen yhteydessä saattaa veteen vapautua vähäisiä määriä ravinteita.

 

Maalta tulevan kuormituksen lisäksi ravinteita kulkeutuu mereen ilmasta. Arvion mukaan ilmasta suoraan Turun ympäristön merialueelle tulisi vuodessa noin 2 tonnia fosforia ja 109 tonnia typpeä. Arvio on kuitenkin karkea, sillä paikallisten päästölähteiden vuoksi kuormitus saattaa Turun seudulla olla keskimääräistä suurempi.

 

Kasviplankton vedenlaadun mittarina

 

Pintavesien ekologisen tilan luokituksessa (Suomen ympäristökeskus 2012b) ei ole annettu kasviplanktonin loppukesän biomassaan perustuvia luokituskriteerejä kaikille vesimuodostumille. Tutkimus alue kuuluu lähes kokonaan Lounaiseen sisäsaaristoon (Varsinais-Suomen ELY-keskus 2010), jossa näitä kriteereitä ei ole. Lounaiseen välisaaristoon kuuluu vain Airismaa, jossa kasviplanktonin kokonaisbiomassa oli heinäkuun näytteessä noin 1,2 mg/l ja elokuun näytteessä noin 0,9 mg/l. Kasviplanktonin määrän perusteella Airismaa olisi kuulunut luokkaan välttävä (kokonaisbiomassa 0,84–2,1 mg/l).

 

Heinäkuussa sinilevien osuus vesinäytteiden biomassasta oli pieni paitsi Vapparin pohjoisosassa, Rajakarilla ja Airismaalla, missä osuus oli 13–23 % biomassasta. Elokuussa useimmilla asemilla sinileviä oli enemmän kuin heinäkuussa. Avoimilla alueilla sinilevien osuus biomassasta oli 10-28 %.

 

Merialueen yleinen käyttökelpoisuus

 

Turun merialueen veden laadun yleisen käyttökelpoisuuden luokittamisessa käytettiin avovesikauden tutkimusten eli touko-lokakuun klorofylli-, kokonaisfosfori-, näkösyvyys-, sameus- ja bakteerituloksia sekä alusveden happitilannetta, joihin sovellettiin Suomen ympäristökeskuksen (2005) antamia raja-arvoja.

 

Edelliseen vuoteen (2011) verrattuna hyväksi luokitellusta alueesta suuri osa on tipahtanut luokkaan tyydyttävä. Huonoksi luokiteltiin vain Turussa jätevedenpurkupaikka, joka oli hyvin rehevä ja hygieeniseltä laadultaan huono.

 

Oheismateriaali 1               Turun merialueen yleisluokitus

 

Toimialajohtaja Markku Toivonen:

 

Ehdotus         Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta merkitsee Turun ympäristön merialueen velvoitetarkkailututkimus, vuosiraportin 2012 tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.