Kaupunkisuunnittelun kaavoitusyksikkö / Anja Latvala 25.11.2013:

Taustaa ja nykytilanne

Luonnos on laadittu laajuudeltaan noin neljän hehtaarin suuruiselle alueelle

Skanssin aluekeskuksen eteläpuolelle. Kaava-alue on tasaista peltoa, jolla sijaitsee kasvihuonetila. Pääosa alueesta on yksityisen omistuksessa.

Suunnittelutilanne

Skanssin maankäytön tulevat suuntaviivat on määritelty Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa ja Turun yleiskaavassa 2020. Näissä tavoitteina on rakentaa Skanssiin asuntoalue, palvelujen ja hallinnon alueita sekä aluekeskus. Aluekeskus on rakennettu ja siihen liittyvät asuintontit ovat rakenteilla.

Maakuntakaavassa alue on varattu keskustatoimintojen (C) ja asumisen (A) käyttöön.

Yleiskaavassa alueella on keskeinen asema Kaarina- Turku- Raisio- Naantali akselin tiivistyvässä yhdyskuntarakenteessa.

Yleiskaavan aluevarauksia on tarkennettu Skanssin- Piispanristin osayleiskaavassa, joka on saanut lainvoiman 16.4.2005. Suunnittelualue on osayleiskaavassa asuinaluetta (AK-1, AKR-2) ja työpaikka-aluetta (PAK-2). Osayleiskaavan AK-1 -alue on asuinkerrostalojen aluetta, jonka tavoitteellinen kerrosluku on II-IV ja tavoitteellinen tonttitehokkuus e = 0.30-0.45. AK-1 -alueen rakennusten pohjakerroksiin saa sijoittaa pienimuotoisia liike- ja kerhotiloja. AKR-2 on asuinkerros- ja rivitalojen aluetta, jonka tavoitteellinen kerrosluku on II-IV ja tavoitteellinen tonttitehokkuus e = 0,30-0,40. PAK-2 -alue on toimitilarakennusten ja asuinkerrostalojen korttelialuetta, jonka tavoitteellinen kerrosluku on I-IV. Alueen tavoitteellinen tonttitehokkuus on e = 0.30-0.45. Liiketilojen tavoitteellinen kerroslukuneliömäärä on 50 %.

Alueen itäosassa on VP-1 -alue, puisto, jonka maankäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon viljelypalstojen ja vesiaiheen sijoittaminen.

Suunnittelualue on pääosin asemakaavoittamatonta, lukuun ottamatta katua ja pienteollisuusrakennusten korttelialuetta alueen länsilaidalla.

Asemakaavat on vahvistettu 15.5.1957 ja 3.12.1965.

Yleiskaavan tarkistus on vireillä. Sen yhteydessä on tarkoitus arvioida uudelleen Skanssin alueen maankäytön mitoitus. Erityisesti mitoitukseen vaikuttaa mahdollisen raitiotien rakentamisen edellyttämä käyttäjämäärä.

Skanssi on kohdealueena Turun kaupungin ja Siemensin tutkimushankkeessa ”Kestävän kehityksen asuinalue”.

www.turku.fi/skanssi

Suunnittelun vaiheet ja osallistuminen

Anomus

Asemakaavan laadinta perustuu asunto- ja maankäyttöohjelmaan vuosille 2009-2013 ja maanomistajan anomukseen.

Osallistuminen

Asemakaavanmuutoksen vireilletulosta ilmoitettiin kaavoituskatsauksessa ja osallisille kirjeitse 3.10.2012 ja samalla postitettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Skanssin alueen muutosvaiheessa olevien suunnitelmien takia aluetta supistettiin ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivitettiin. Rajauksen muutoksen takia uusi postitus ei ole tarpeen.

Kaavahankkeesta saatiin yksi mielipide: Treston Oy haluaa mukaan asemakaavan muutokseen ja haluaa liittymän tontilleen uudelta kadulta. Treston Oy on teettänyt suunnitelmia omistamaltaan ja naapurialueelta. ”Vallikadun” kaava-alue on rajattu niin, että se ei tuota haittaa Treston Oy:n ja sen ympäristön kehittämiselle. Ei ole tarkoituksenmukaista laajentaa kaava-aluetta, koska Skanssin alueen kokonaisuuden maankäytön ratkaisut ovat vielä vailla päätöksiä.

Luonnos

Rakentamista ja erityisesti alueelle sijoittuvia rakennustyyppejä on ideoinut LPR-arkkitehdit Oy maanomistajan kanssa yhteistyösopimuksen tehneiden YH kodit Oy:n ja Prestobella Oy:n toimeksiannosta.

Korttelialue on osoitettu asuinrakennusten korttelialueeksi A, jolle sijoittuu erityyppisiä taloja ja asuntoja. Korttelin kulmaan sijoittuu VIII -kerroksinen pistetalo ja katualueen rajoille lamellitalot, joiden kerrosluvut ovat VI ja V. Näissä kadunvarsirakennuksissa on vajaa ylin kerros. Lamellitalojen kupeessa on kolmikerroksiset rakennukset, jotka voidaan toteuttaa ”hollantilaistyyppisinä” rivitaloina. Korttelin sisäosassa on III -kerroksisia rakennusmassoja, joihin saa sijoittaa parvikerroksia (ns. loft-asuntoja).

Katualueiden poikkileikkaukset on mitoitettu siten, että raitiotien rakentaminen on mahdollista.

Korttelialue rajautuu asuinalueen keskuspuistoon, jolta johtaa jalankulkuyhteys Itäkaaren poikki aluekeskuksen edustan torille.

Pysäköinti sijoittuu maanpinnan tasoon, koska perustamis- ja pohjavesiolosuhteet estävät kellaripysäköinnin. Osa on rakennusten ensimmäisissä kerroksissa ja ajo tapahtuu pihakannen alla, osa on puurivien rajaamilla pysäköintikentillä.

Alueelle ehdotetaan annettavaksi seuraavanlaisia kaavamääräyksiä:

Kaupunkikuva

Kaupunkikuvan ja viihtyisyyden vaatimukset tulee täyttää rakentamalla vaihtelevia rakennustyyppejä ja kaupunkitiloja. Arkkitehtuurin tulee olla korkeatasoista ja innovatiivista.

Maantasokerrosten julkisivu ei saa antaa umpinaista vaikutelmaa. IV-konehuoneet ja asemakaavan sallimat lisäkerrokset on sovitettava talon arkkitehtuuriin ja kaupunkikuvaan.

Kaupunkitilojen tulee ilmentää kestävän kaupunkisuunnittelun tavoitteita: esim. aurinkopaneeleita, tuulimyllyjä ja muuta energiaa säästäviä ja tuottavia ratkaisuja tulee suosia. Kattomuotojen ja kattokulmien valinnassa tulee ottaa huomioon aurinkopaneelit ja viherkatot.

Energiatuotantoon liittyvät tekniset laitteet tulee integroida luontevasti arkkitehtuuriin ja maankäyttöön.

Kadunpuoleiset sisäänkäynnit tulee olla sisäänvedettyjä, katualueelle ei saa ulottua portaita tms. rakenteita. Arkkitehtonisesti ja kaupunkikuvallisesti perustellut ulokeparvekkeet ovat sallittuja.

Laatu

Rakennuksissa tulee käyttää laadukkaita materiaaleja, julkisivujen päämateriaalien käyttöikätavoite on vähintään 100 vuotta.

Kaava-alueen ekotehokkuuden tulee olla tasoltaan hyvä.

Rakennusten ja ulkoalueiden toteutuksen tulee täyttää kestävän kehityksen ja tilojen muunneltavuuden vaatimukset sekä tukea energiaa säästäviä ja uusiutuvia energiamuotoja mahdollistavia ratkaisuja.

Pihojen ja ulko-oleskelutilojen tulee olla vehreitä ja viihtyisiä ja niiden tulee mahdollistaa kaupunkiviljely.

Taide tulee liittää jo alkuvaiheessa kaikkeen arkkitehtuuri- ja ympäristösuunnitteluun.

Rakennusoikeus

Sallitut asumisen lisärakennusoikeudet eivät mitoita auto- tai polkupyöräpaikkoja eikä väestönsuojia.

Korttelialueella saa merkittyä rakennusoikeutta ylittäen rakentaa

• autopaikat ensimmäisessä kerroksessa ja pihakannen alla
• asuntojen yhteiskäyttöön tulevat  jätehuoneet, harrastus- ja kerhotilat, viherhuoneet, varasto-, huolto- ja palvelutilat kaikissa kerroksissa ja pihan tasolla. Asukkaiden yhteiskäyttöä palvelevia tiloja tulee rakentaa korttelipihalle vähintään 50 k-m²
• ilmanvaihtokonehuoneet kerroksissa
• porrashuoneet yli 15 k-m² ylittävältä osalta kussakin kerroksessa edellyttäen, että tämä lisää porrashuoneiden viihtyisyyttä ja valoisuutta.
• par merkinnällä varustetulle rakennusalalle, kuhunkin asuntoon saa rakentaa asuin-, työ- ja parvitiloja asemakaavakarttaan merkityn kerrosalan lisäksi enintään 2/3 yli 5 metriä korkean asuinhuoneiston pohjapinta-alasta.
• kadun varrella maantasokerroksessa saa kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi rakentaa liike- ja toimistotiloja.

Korttelialueella saa merkittyä rakennusoikeutta ja kerroslukua ylittäen rakentaa

• Asuinrakennusten kattokerroksiin saadaan kaavaan merkityn kerrosluvun ja rakennusoikeuden lisäksi rakentaa kaupunkikuvallisesti korkeatasoisia asukkaiden yhteisiä talosaunoja, viherhuone-, kuntosali, harrastus- ym. tiloja.

Pihakannen alle saa sijoittaa rakennusoikeus ylittäen

• pysäköintitilaa, varastointia, väestönsuojia ja teknisiä tiloja sekä piha-alueella siihen liittyvät ilmanvaihtohormit ja porrashuoneet.

Liikenne ja pysäköinti

Rakennettavat autopaikat:

-         1 ap/ 100 k-m² kohti

Rakennettavat polkupyöräpaikat:

-         1 kpl/ 35 k-m² kohti

Pysäköintitiloissa ja – alueilla tulee varautua sähköautojen latauspisteisiin.

Polkupyörien kunnostukseen ja pesuun tulee varata tilat.

Ympäristöhäiriöt ja energiahuolto

Aikaisemman toiminnan mahdollisesti aiheuttama maaperän pilaantuminen pitää selvittää ja mahdollisesti pilaantuneet maat pitää poistaa ennen rakentamista.

Rakennusten julkisivuille annetaan desibelimääräys.

Asemakaava- alueella saa sijoittaa maalämmön keräilyjärjestelmiä.

Rakennuksiin tulee sijoittaa aurinkoenergian ja tuulivoiman keräämiä.

Hulevedet

Hulevedet tulee ensisijaisesti imeyttää ja viivyttää korttelialueella. Hulevesien imeyttämistä tulee edesauttaa materiaalivalinnoilla.

Rakennuksissa tulee suosia viherkattoja.

Ulko-oleskelualueet

Piha-alueelle tulee sijoittaa leikki- ja oleskelutilaa vähintään 10 m² asuntoa kohti.

Pihojen tulee olla viihtyisiä ja hyötyviljelyä tulee edistää. Kasvihuoneita saa rakentaa.

Asuintalojen toisiinsa rajoittuvia tontteja ei saa erottaa aidoin.

Kaava-alueen pinta-ala on noin 4 hehtaaria, josta korttelialuetta on noin 2,9 hehtaaria. Kerrosalaa on osoitettu 26 950 k-m². Tonttitehokkuus on 0,92. Kortteliin voi sijoittua arviolta 540 asukasta (mitoitusluku 50 k-m² asukasta kohti).

Liite 1Luonnoskartta 20.11.2013 (Skanssin Vallikatu)

Oheismateriaali 1Treston Oy:n mielipide 25.10.2012

Ympäristötoimialan johtaja Markku Toivonen:

EhdotusKaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää hyväksyä Skanssin kaupunginosaan laaditun 20.11.2013 päivätyn ”Skanssin Vallikadun” luonnoksen laadittavan asemakaava- ja asemakaavanmuutosehdotuksen pohjaksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Paikalla suoritettiin katselmus ennen kokousta.