Hallintopalvelut, ympäristölakimies Leena Salmelainen 21.10.2013:

Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta on 12.2.2013 § 25 hyväksynyt Jonas ja Tomas Haltsosen poikkeamishakemuksen paritalon ja autokatoksen rakentamiseksi ja kahden talousrakennuksen purkamiseksi Kaistarniemen kylän (437), Jylhäkallio-nimisellä tilalla rek.nro 3:184, osoitteessa Kaistareenkatu 19. Lautakunta on 13.8.2013 § 205 tehnyt samassa asiassa uuden päätöksen ja kumonnut samalla lautakunnan helmikuussa tekemän päätöksen.

Rakennuspaikan pohjoisen ja eteläisen naapurikiinteistön omistajat ovat valittaneet päätöksestä Turun hallinto-oikeudelle, joka on pyytänyt kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalta lausuntoa asiasta 21.10.2013 mennessä. Lausunnon antamiselle on myönnetty lisäaikaa 1.11.2013 saakka.

Ehdotus annettavaksi lausunnoksi

Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta palauttaa viitelähetteet asiakirjoineen, liittää oheen pyydetyt asiakirjat sekä ilmoittaa lausuntonaan asiaan kunnioittavasti seuraavaa:

Valitusta perustellaan laajasti sovellettujen lainkohtien virheellisyydellä ja sillä, ettei naapuri ole hyväksynyt rakentamista alle viiden metrin päähän kiinteistön rajasta. Päätös on tehty MRL 171 ja 172 §:ien perusteella, mikä käy ilmi myös päätöstekstistä. Poikkeaminen ei esitetyssä muodossa haittaa alueen kaavoitusta. Kiinteistö on rakentamisen suhteen haasteellinen, mutta päätökselle asetettujen ehtojen toteutuessa erityiset syyt poikkeamiselle ovat olemassa.

Tällä kiinteistöllä maaston muodot huomioon ottava uudisrakennus on väistämättä naapurirakennuksen massasta poikkeava, joten asemakaavoituksen näkökulmasta sen sijoituksenkin tulee olla naapurista poikkeava kuten kyseisellä mäen rinteellä yleensä. Uudisrakennuksen ja piha-alueen rakennuslupavaiheen tarkemman suunnittelun lähtökohta on aina, että lopputulos luo yksityisyyttä sekä asukkaan että naapurin suuntaan. Poikkeamisharkinnassa on tarkkaan arvioitu valittajien asian eri vaiheissa esittämiä vaatimuksia rakennussuunnittelulle. Päätökseen asetetut ehdot on kuitenkin arvioitu riittäviksi tällä tontilla.

Päätöksen ehtona oleva asuinrakennuksen suurin sallittu korkeusasema +20 mahdollistaa rinteeseen upotetun kellarin lattiatason korkeustasoon +10, mikä on katuun rajautuvan kiinteistönosan korkeustaso. Kellariin voidaan suunnitella autotalli ilman talliin johtavaa luiskaa.

Jos uudisrakennus sijoitetaan samaan linjaan ja samansuuntaisesti Nuorelan päärakennuksen kanssa, uudisrakennuksen tulisi olla kerrosluvultaan I u ½ ja satulakattoinen kuten Nuorelan päärakennus eikä maantasossa saisi olla rinteeseen upotettua kellaria nostamassa rakennuksen korkeutta. Maantasokerroksen toteuttaminen kerroksena eikä kellarina korkeustasolla +11,46 (N2000) edellyttäisi massiivisia louhintoja kiinteistöllä. Jos lisäksi uudisrakennus samassa sijainnissa olisi kokonaan kaksikerroksinen, massa olisi Nuorelan talon vieressä raskas ja asettaisi Nuorelan talon alisteiseen asemaan.

Valituksessa esitetään, että poikkeaminen aiheuttaa haittaa kaavoitukselle. Alueelle on vireillä asemakaavan laatiminen, jonka luonnos on 21.3.2007 palautettu ympäristö- ja kaavoituslautakunnasta uudelleen valmisteltavaksi tietyin muutosedellytyksin. Kiistanalaiset kaava-alueen osat eivät kuitenkaan koske tätä rakennuspaikkaa. Rakennushankkeen suunnittelija ja asemakaavan laatija ovat useaan kertaan keskustelleet kiinteistölle soveltuvasta rakennussuunnitelmasta jo ennen hakemuksen jättämistä. Hankkeen vaikutusta vireillä olevaan asemakaavaan on tutkittu huolellisesti ja todettu, että poikkeus voidaan myöntää tietyin ehdoin, jolloin se ei vaikeuta kaavoitusta.

Poikkeamispäätöksen ehdoissa on annettu myös suuntaviivoja rakennusmassan ympäristöön sovittamiselle, mutta varsinainen rakennussuunnittelu tehdään vasta rakennuslupahakemuksen yhteydessä. Poikkeamisen kaavalliset vaikutukset pystytään arvioimaan myös yksinkertaisempien suunnitelmien pohjalta. Tässä tilanteessa olisi hakijan kannalta kohtuutonta edellyttää pitkälle vietyä rakennussuunnittelua jo poikkeamisvaiheessa.

Valituksesta poiketen MRA 57.3 §:n määräyksestä rakentaa vähintään viiden metrin päähän rajasta voidaan myöntää poikkeus MRL 171 §:n perusteella. Valituksessa ja asian aikaisemmassa käsittelyssä esitetyt tuomioistuinten ratkaisut koskevat rakennuslupaprosessia. Oikeuskäytännössä on linjattu, että rakentamista alle viiden metrin päähän kiinteistön rajasta ei voida naapurin kannan vastaisesti hyväksyä MRL 175 §:n mukaisena vähäisenä poikkeuksena. Sen sijaan poikkeus voidaan erityisestä syystä myöntää MRL 171 §:n mukaisella päätöksellä. Tässä tapauksessa erityiseksi syyksi on katsottu kiinteistön maastonmuodot ja leveys sekä se, että kiinteistön pohjoispuolen naapurin rakennus sijaitsee noin 20 metrin päässä kiinteistön rajasta.

Lautakunnan näkemyksen mukaan asia on siinä määrin tulkinnanvarainen, ettei ole perusteita velvoittaa viranomaista korvaamaan valittajien oikeudenkäymiskuluja.

Edellä esitetyn perusteella ja viitaten päätöksen perusteluihin kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta katsoo, että valitus tulee hylätä.

Lisätietoja antaa tarvittaessa ympäristölakimies Leena Salmelainen, puh. 050-541 7924, s-posti leena.salmelainen@turku.fi, osoite PL 355, 20101 Turku.

Oheismateriaali 1Valitus 18.9.2013

Toimialajohtaja Markku Toivonen:

EhdotusKaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää antaa Turun hallinto-oikeudelle edellä olevan ehdotuksen mukaisen lausunnon.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.