Hallintopalvelut, ympäristölakimies Nina Mattila 4.10.2013:

Rakennuspaikka ja sen sijainti

Erottamaton määräala Kärsämäen kylän (458) Hiisi-nimisestä tilasta R:no 4:107.

Vanhan Tampereentien ja Orikedonkadun risteyksen lähellä.

Alueen pinta-ala n. 49392 m².

Hakija

Kiinteistöliikelaitos

Rakennushanke

- Lumensijoituspaikka.

Hanketta koskien on vireillä myös suunnittelutarveratkaisu- ja toimenpidelupahakemukset.

Kaavoitustilanne

Turun yleiskaava 2020 (Kv. 18.6.2001):

T; Tuotanto- ja varastotoiminnan alue. Työpaikka-alue, joka varataan pääasiassa teollisen tuotannon ja varastotilojen sekä niihin liittyvien liike- ja toimistotilojen sekä julkisten palvelujen, virkistyksen, yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön

PK; Palvelujen ja hallinnon alue. Työpaikka-alue, joka varataan pääasiassa toimistojen, liikkeiden ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman tuotannon, asumisen, sekä virkistyksen, julkisten palvelujen ja hallinnon sekä alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön. 

V; Virkistysalue. Alueelle saa rakentaa ulkoilutyyppisen virkistystoiminnan tiloja, alueelle tarpeellisia yhdyskuntateknisen huollon tiloja sekä liikenneväyliä.

Kulttuurihistoriallisesti, kaupunkikuvallisesti, maisemallisesti tai luonnonolosuhteiltaan arvokas alueen osa. Alueella tapahtuvat muutokset tulee tehdä niin, että alueen ominaispiirteitä ei turmella.

Poikkeukset

- Lumensijoituspaikka sijaitsee osittain yleiskaavassa palvelujen ja hallinnon alueeksi ja osittain virkistysalueeksi sekä kulttuurihistoriallisesti, kaupunkikuvallisesti, maisemallisesti tai luonnonolosuhteiltaan arvokkaaksi merkityllä alueella (MRL 43 §).

Naapureiden ja asianosaisten kuuleminen

Ympäristötoimiala on tiedottanut hankkeesta kirjeitse naapureille. Lisäksi hankkeesta on tiedotettu muille, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa, kuuluttamalla siitä kaupungin ilmoitustaululla, internet-sivuilla ja sanomalehdessä.

Osallisille ja naapureille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen.

Viranomaisluvat ja lausunnot

Ympäristönsuojelu: Ympäristönsuojelun tulosalue ei puolla Räntämäki II:n käyttöä lumenkaatoalueena ilman melua rajoittavien toimenpiteiden toteuttamista. Mikäli Metsämäen lumensijoituspaikalle, jota koskien on myös vireillä lupahakemukset, saadaan pitkäaikainen ratkaisu, voitaisiin Räntämäki II:n lumensijoitusalueelle harkita siirtymäajaksi määräaikaista kahden vuoden sijoituslupaa melua koskevin rajoituksin.

Suunnitteluyksikkö: Ei huomautettavaa.

Päätöksen perustelut

Hakemuksen kohde ja hakijan perustelut

Hakemuksen kohteena oleva alue sijaitsee asemakaavoittamattomalla alueella Vanhan Tampereentien varrella Orikedolla. Alue on yleiskaavassa merkitty osittain tuotanto- ja varastotoiminnan alueeksi (T), osittain palvelujen ja hallinnon alueeksi (PK) ja osittain virkistysalueeksi (V) sekä kulttuurihistoriallisesti, kaupunkikuvallisesti, maisemallisesti tai luonnonolosuhteiltaan arvokkaaksi alueeksi. Koska lumensijoitusalue sijoittuu osittain yleiskaavassa virkistyskäyttöön ja osittain palvelujen ja hallinnon alueeksi varatulle alueelle, hankkeelle on syytä saada MRL 171 §:ssä säädetty poikkeus. Hankkeen toteuttaminen edellyttää myös suunnittelutarveratkaisua mahdollisten ympäristövaikutustensa ja sijaintinsa (asemakaavoitettujen alueiden vieressä) vuoksi.

Lumensijoituspaikan etäisyys Vähäjoesta vaihtelee 30 ja 100 metrin välillä. Räntämäki II -lumensijoituspaikka sijaitsee lähimmillään n. 50 metrin päässä omakotitontista. Hakijalla on vireillä vastaavat hakemukset myös koskien Räntämäki II -lumensijoituspaikan eteläpuolella sijaitsevaa Räntämäki I -lumensijoituspaikkaa.

Hakijan mukaan kyseinen lumensijoituspaikka Räntämäki II otetaan talvisin käyttöön, mikäli jo pitkään toiminut lumensijoituspaikkana Räntämäki I -lumensijoitusalue täyttyy. Hakijan mukaan lumen sulamista edistetään keväällä levittämällä lumikasoja ja kahdessa erässä tehtävään jälkisiivoukseen kiinnitetään erityistä huomiota.

Osallisten muistutukset

Turun luonnonsuojeluyhdistys ry on jättänyt kannanoton koskien kaikkia vireillä olevia lumensijoituspaikkojen hakemuksia. Luonnonsuojeluyhdistyksen mukaan lumenkaatopaikkojen valinnassa tulisi jatkossa tarkemmin mallintaa sulamisvesien vaikutusta ympäristöön. Jokaisen lumenkaatopaikan kohdalla tulisi arvioida, valuvatko sulamisvedet ja epäpuhtaudet erityisen herkille vesialueille. Pitkällä aikavälillä tulisi selvittää, kuinka kalliiksi tulisi tehdä lumenkaatopaikoille järjestely, joka erottaisi sulamisvesistä sakan ja öljyn.

Paikallinen omakotiyhdistys on jättänyt muistutuksen, jossa todetaan, että lumensijoituspaikka on jo nykyisessäänkin paikassa sijoitettu liian lähelle omakotiasutusta ja kaupungin sisääntuloväylän varressa. Muistutuksessa ehdotetaan, että pohjoisen keskusta-alueen lumet kuljetetaan esimerkiksi Topinojan kaatopaikka-alueelle, joka sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien päässä, missä on kaatopaikkatoiminnan edellyttämät pohjarakenteet ja näkymäesteet. Nykyisen lumensijoituspaikan todetaan olevan siivoton kesään asti ja lumensijoituspaikasta valuva saaste kulkeutuu Aurajokeen ja mereen. Hakemukset tulisi muistutuksen mukaan hylätä, koska liikennettä on jo nyt liikaa, meluhaittoja esiintyy koko talven myös illalla ja öisin, likavedet valuvat suoraan jokeen, alueella lisääntyvät rotat ja maisema rumenee. Mikäli luvat myönnetään, tulisi lumikuormien tuomista rajoittaa ja työskentelyä rajoittaa arkipäiviin klo 7-10 ja viikonloppuisin klo 8-18. Lisäksi tulisi edellyttää sulamisvesien keruujärjestelmää ja alueen aitaamista korkealla aidalla ja järjestää ajo lumensijoituspaikalle muuta kautta kuin Räntämäen asuinalueen ja Maarian kirkkosillan kautta.

Lisäksi varalumensijoituspaikan viereisellä omakotialueella Liinukkakujalla ja Varsakujalla asuvat omakotiasukkaat ovat tehneet muistutukset. Liinukkakuja 7:n asukkaat vastustavat lumensijoitusta Räntämäki II -alueelle, koska toiminta aiheuttaa varsinkin öisin meluhaittoja. Muistutuksen mukaan maisemahaittoja aiheutuu läheisille omakotiasukkaille lumikasojen sulaessa pitkään ja roskien lojuessa alueella. Toiminta aiheuttaa turvallisuusriskejä, koska alueelle ajetaan kevyen liikenteen väylän poikki, Vanhalla Tampereentiellä on paljon liikennettä ja Raudikkokadulle valuu sulamisvettä, joka syövyttää tietä. Muistutuksessa todetaan, että eteläisen Turun lumille pitäisi olla oma lumensijoituspaikka ja että kiinteistöjen hinnat alenevat, mikäli Räntämäki II -lumensijoituspaikka toteutuu. Varsakuja 1:n asukkaat vastustavat hanketta muistutusten mukaan, koska sulamisvesi aiheuttaa haittaa kiinteistöille, melu ja ilmansaaste aiheuttavat terveyshaittaa, kiinteistöjen arvo laskee ja myynti vaikeutuu, öisin tapahtuu lumenajoa ja maisemahaittaa aiheutuu sekä talvella että kesällä.

Hakijan vastine

Kiinteistöliikelaitos toteaa vastineessaan, että Turussa ei ole kaavaan merkittyjä lumensijoituspaikkoja. Räntämäki II lumensijoituspaikka on asemakaavatonta aluetta, joten asemakaavan vastaisesta toiminnasta ei ole kyse. Jatkossakin lumen kasaaminen aloitetaan täyttämällä Räntämäki I alue ensimmäisenä.

Talvisin lumen kuljettaminen lumensijoituspaikoille on välttämätöntä, koska katujen lumitila-alueet ovat riittämättömät lumen varastoimiseen läpi talven. Lumensijoituspaikat eivät pelkästään palvele kaupungin tarvetta lumien varastointiin, vaan mm. teollisuustonttien ja kauppakeskusten piha-alueiden lumet kuljetetaan yleisille lumensijoituspaikoille. Kiinteistöliikelaitos ei pysty lupaamaan tulevina talvina kunnossa- ja puhtaanapitolain määrittämää katujen kunnossapidon tasoa jos kaikkien ennen käytössä olevien lumensijoituspaikkojen käyttö evätään.

Räntämäen molemmat lumensijoitusalueet ovat ehdottomasti tärkein lumensijoituspaikka kaupungille. Lumensijoituspaikkojen sijainnissa pitää huomioida lumenkuljetusmatkojen pituus sekä ympäristön että aiheutuvien kustannusten näkökulmasta. Pidemmät lumenkuljetuskustannukset tulevat maksamaan kaupungille tuntuvasti ja lisääntyneet pakokaasupäästöt vaikuttavat koko kaupungin ilmanlaatuun.

Räntämäen alueelle on rakennettu kulunvalvontajärjestelmä, jonka avulla portti saadaan ohjelmoitua aukeamaan vain haluttuina kellonaikoina. Räntämäki II lumensijoitusalueen ja asutusalueen välissä kasvaa viherkaistaleella puita, jotka estävät suoran näkyvyyden lumensijoitusalueelle. Viime talvena, kun Räntämäki II aluetta alettiin täyttää, lumesta kasattiin pitkä lumivalli asutuksen puoleiselle reunalle, jotta lumivalli estäisi mahdollisimman paljon asukkaille kuuluvaa melua. Keväällä lumien sulaessa ja lehtien puhjetessa puihin näkyvyys asuntoalueelta lumensijoitusalueelle häviää.  

Ympäristönsuojelun lausunto

Ympäristönsuojelulta on pyydetty lausuntoa, jotta on voitu selvittää, aiheutuuko poikkeamisen myöntämisestä merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Maankäyttö- ja rakennuslain 172.2 §:n mukaan poikkeusta ei saa myöntää, mikäli se johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Vaikutuksiltaan merkittävällä rakentamisella tarkoitetaan ympäristöstään täysin poikkeavaa rakentamista. Hallituksen esityksessä esimerkkinä merkittävästä rakentamisesta käytetään suurta varastoa asuinalueella. Pykälän mukaiset merkittävät ympäristö- ja muut vaikutukset, joita poikkeamisesta voi aiheutua voivat liittyä esimerkiksi liikenteeseen, meluun, ympäristöpäästöihin ja muihin häiriöihin (Ekroos – Majamaa: Maankäyttö- ja rakennuslaki, 2006, s. 768-769).

Ympäristönsuojelun lausunnon mukaan voimassa olevien ympäristönsuojelumääräysten (Kv 27.11.2006) mukaan lumenkaatoaluetta ei saa sijoittaa pohjavesialueille, vedenhankintaan käytettävän vesistön ranta-alueelle tai vesialueelle (15.1 §). Lisäksi lumenkaatoalueen sijoittamisessa ja toteuttamisessa tulee huolehtia siitä, että sulamisvedet eivät aiheuta ympäristön pilaantumista tai roskaantumista. Lumenkaatoalueen haltijan on huolehdittava alueen siivoamisesta välittömästi lumen sulamisen jälkeen (15.2 §).

Kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiä ollaan parhaillaan päivittämässä ja uusiin määräyksiin esitetään muutoksia ja tarkennuksia myös lumensijoituspaikkojen osalta. Ympäristönsuojelun tulosalueen näkemyksen mukaan lumensijoituspaikan sijoittamisessa ja toteuttamisessa on huolehdittava siitä, ettei toiminnasta aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Ympäristöhaitat

Keskeinen lumensijoituspaikkojen ympäristöongelma on lähiympäristöön kohdistuva melu, joka syntyy lumen kuljetuksen edellyttämästä kuorma-autoliikenteestä ja läjitysalueella kauhakuormaajilla tehtävästä lumen siirtelystä. Meluhaitat keskittyvät sääolojen mukaan ankarien lumipyryjen aiheuttamiin jaksoihin, jolloin lumenkuljetusta on käytännössä tehtävä myös yöaikaan.

Muita sijoituspaikkojen ympäristöhaittoja ovat (1) lumikuormien mukana kulkeutuvien roskien aiheuttama roskaantuminen, (2) lumen sisältämien epäpuhtauksien kertyminen maaperään sekä sulamisvesiuomien ja purkuvesistönä toimivien kaupunkipurojen sedimentteihin ja (3) sulamisvesien sisältämien hienojakoisten ja liuenneiden epäpuhtauksien ja ravinteiden aiheuttama purkuvesistön vedenlaatua heikentävä kuormitus.

Helsingin lumensijoituspaikoilta tehdyn tutkimuksen mukaan suurin kuormitus lumensulamisvesistä vastaanottaviin vesistöihin syntyy kloridista ja typestä. Merkittävä osa lumen sisältämistä kiintoaineista ja haitta-aineista jää sijoituspaikan maaperään ja purkuojan pohjasedimentteihin, ja vain osa kulkeutuu veden mukana kauemmas vesistöön. Purkuojien sedimenttinäytteistä havaittiin raskasmetallien ja raskaiden öljyjakeiden kohonneita pitoisuuksia. Maanäytteissä ei todettu lumen läjittämisestä aiheutuvaa merkittävää pilaantuneisuutta. Myös Turussa on tehty maaperätutkimus Räntämäen lumensijoitusalueella paikoitusalueen rakentamissuunnittelun yhteydessä vuonna 2012. Kerätyistä näytteistä havaittiin pintamaassa sijaitsevassa sepelikerroksessa hieman kohollaan olevia öljyhiilivetypitoisuuksia. Kohteen maaperässä ei kuitenkaan havaittu alemmat ohjearvot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, joita pidetään riittävänä pitoisuustasona esim. asuinalueilla.

Ympäristömelu

Turun kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaan erityisen häiritsevää melua aiheuttavien koneiden käyttö ja toimintojen suorittaminen on kielletty yöaikana (klo 22–07). Aikarajoitus ei koske mm. liikenneväylien kunnossapitotyötä, mikäli se liikenteellisistä syistä on välttämätöntä, eikä lumenaurausta liikenneväyliltä. Määräyksissä ei ole erikseen mainintaa lumensijoituspaikkojen toiminta-ajoista.

Lumensijoituspaikoilla tapahtuvasta lumenkuormauksesta aiheutuu matalataajuisen raskasliikennemelun lisäksi impulssimaista melua, kuten peruutuspillien ääniä ja kolahduksia. Sisätiloihin kuuluessaan lyhytaikainenkin impulssimelu koetaan yöaikana erityisen häiritsevänä. Lumensijoituspaikkojen ympäristöhaittojen torjunta edellyttää ajoneuvoliikenteen kontrolloimista portin ja puomin avulla.

Lähin häiriintyvä kohde on lumensijoituspaikan itäpuolella sijaitseva pientaloalue, jonka lähimmät asuinrakennukset ovat vain runsaan 50 metrin etäisyydellä lumensijoituspaikasta. Yöaikaan tapahtuva lumenajo aiheuttaa tällä kohteella todennäköistä naapuruushaittaa ja hakemuksesta on jätetty kaksi muistutusta, joissa on viitattu mm. yöaikaiseen meluhaittaan.

Meluhaittojen takia aluetta ei tulisi käyttää ensisijaisena lumensijoitusalueena eikä lumenajoa tulisi suorittaa ollenkaan yöaikana. Asutukselle aiheutuvaa päiväaikaista meluhaittaa voisi vähentää rakentamalla lumensijoitusalueen reunaan pientaloalueen kohdalle lumenajotoiminnan alkuvaiheessa riittävän korkean lumivallin tai muun asutusta melulta suojaavan rakennelman.

Roskaantuminen

Lumikuormat sisältävät katualueelle kertynyttä roskaa ja hiekoitussepeliä, jonka määrä on suhteessa mm. siihen, miten pitkään lumipenkka on ajoväylän varrella ollut ennen lumensijoituspaikalle siirtämistä. Roskaantumisen ehkäisemiseksi lumensijoituspaikkoja on tarkkailtava ja siivottava riittävän usein lumen sulamisen edetessä. Roskien leviäminen tuulen ja sulamisvesien mukana sijoituspaikan lähiympäristöön on estettävä.

Maaperän pilaantuminen

Lumen seassa olevassa hiekoitushiekassa ja mahdollisissa jätteissä saattaa olla haitta-aineita, joista voi aiheutua maaperän pilaantumista. Em. syystä lumensijoituspaikat on sisällytetty maaperän tilan tietojärjestelmään mahdollisina riskikohteina. Käytäntö varmistaa, että mikäli kohteen käyttötarkoitus muuttuu, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioidaan.

Vesiensuojelu

Turussa on seurattu lumenkaatoalueiden vaikutuksia vesiin ja pohjavesiin 2000-luvun alkupuolelle asti neljällä silloin käytössä olleella lumenkaatoalueella Skanssinmäessä, Orikedolla, Pansiossa sekä Ispoisissa. Tällä hetkellä käytössä on silloisista lumenkaatoalueista ainoastaan Oriketo. Haitta-aineita seurattiin lumesta, sulamisvesistä sekä Skanssinmäen alueen lähikaivoista. Lumenkaatoalueiden vedet olivat raskasmetallipitoisuuksien (sinkki ja lyijy) osalta melko puhtaita. Skanssinmäen lumenkaatoalueen vesistä seurattiin myös salaojan kautta jätevesiviemäriin päätyviä sulamisvesiä, jotka olivat keväisin orgaanisen aineen, ravinteiden ja hygieenisen laadun osalta likaantuneita tai lievästi likaantuneita. Skanssinmäen lumenkaatoalueen lähiympäristön kahden kaivon vesissä ei ollut havaittavissa viitteitä lumenkaatopaikan vaikutuksesta. Lumenkaatoalueiden vesientarkkailu lopetettiin vuoden 2001 jälkeen ympäristö- ja kaavoituslautakunnan päätöksellä.

Luonnonympäristö- ja virkistyskäyttö

Räntämäen lumensijoitusalue on ollut pitkään käytössä. Se rajautuu Vähäjoen uomaan, joka yleiskaavassa on osoitettu virkistysalueeksi. Vähäjokeen liittyy maisemallisia, virkistyskäyttö- ja luonnon monimuotoisuusarvoja. Nykytilanteessa lumenläjitykselle esitetty alue ei aiheuta Vähäjokivarren luonnonympäristölle tunnistettavia haittoja. Lumensijoitusalueen lounaisrajaa kulkee pyöräilyn ja jalankulun käyttöön rakennettu väylä, joka johtaa Vähäjoen ylittävälle sillalle. Yleiskaavassa tämä reitti on osoitettu osaksi virkistyskäyttöä palvelevaa pääviheryhteyttä. Alueen virkistyskäyttötarpeet tarkennetaan asemakaavoitusvaiheessa.

Yhteenveto

Ympäristönsuojelun tulosalue ei puolla edellä mainituista syistä Räntämäki II:n käyttöä lumenkaatoalueena ilman melua rajoittavien toimenpiteiden toteuttamista.

Mikäli Metsämäen lumensijoituspaikalle saadaan pitkäaikainen ratkaisu, voitaisiin Räntämäki II:n lumensijoitusalueelle toistaiseksi harkita siirtymäajaksi määräaikaista kahden vuoden sijoituslupaa, joka sisältäisi rajoituksen yöaikaiselle toiminnalle ja muiden lähistön asutusta melulta suojaavien toimenpiteiden toteuttamista.

Ehdotus

Lumensijoitustoiminta Räntämäki II -alueella tapahtuu lähellä omakotiasutusta ja osittain yleiskaavassa virkistysalueeksi varatulla alueella. Omakotiasutuksen ja lumensijoituspaikan väliin jää kaistale suojaavaa puustoa. Alue otetaan käyttöön vain tarvittaessa Räntämäki I -alueen täyttyessä. Kiinteistö- ja ympäristötoimialan asiantuntijat ovat kesästä 2013 lähtien yhdessä pyrkineet löytämään pitkäkestoisia lumensijoitusratkaisuja, jotka on tarkoitus myös osoittaa vireillä olevassa koko kaupungin yleiskaavassa. Kuljetuskustannusten säilyttäminen kohtuullisina edellyttää useampaa lumensijoituspaikkaa.

Hakija on perustellut hakemustaan kaavaan merkittyjen lumensijoituspaikkojen vähäisyydellä. Turussa on Urusvuoressa asemakaavaan merkitty lumensijoituspaikka, joka ei ole lumensijoituskäytössä. Kyseistä aluetta tullaan todennäköisesti tarvitsemaan hulevesien imeyttämiseen liittyen ja sille mahdollisesti rakennetaan viivytysallas. Biolaaksossa on asemakaavaan merkitty varaus kallioon louhittavaa lumenkaatoluolaa varten. Asemakaavoihin merkittyjen lumensijoituspaikkojen vähäisyys sekä kunnan velvollisuus huolehtia katujen kunnossapidosta talvella voidaan katsoa erityiseksi syyksi, jonka perusteella poikkeamisen myöntämistä voidaan puoltaa.

Hakijan tulee toiminnassaan noudattaa jätelain mukaisia velvoitteita koskien roskaamiskieltoa ja siivoamisvelvollisuutta ja kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiä. Maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n mukaisella poikkeamispäätöksellä ei myönnetä eikä voida myöntää poikkeamista muusta kuin maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyistä tai sen nojalla annetuista rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja muista rajoituksista. Viime kädessä kysymys toiminnasta ja sen ympäristöllisestä sallittavuudesta ratkaistaan ympäristönsuojelulain mukaan eikä maankäyttö- ja rakennuslain perusteella.

Ottaen huomioon ympäristönsuojelun lausunnossa esitetyt näkökohdat, lumensijoitustoiminnasta Räntämäki II -alueella voi aiheutua etenkin yöaikaan meluhaittaa läheisen pientaloalueen asukkaille, mikäli melua rajoittavia toimenpiteitä ei toteuteta. Tästä syystä poikkeamista ehdotetaan myönnettäväksi ehdollisena. Hakija on ilmoittanut, että se tulee ensimmäisenä talvena toteuttamaan meluvallin lumesta ja ensi talven jälkeen rakennetaan maavalli suojaamaan melu- ja näköhaittoja asuinalueelta lumensijoitusalueelle päin. Meluvalli suunnitellaan ympäristöön soveltuvaksi ja sen kantavuus tarkastetaan suunnittelun yhteydessä.

Edellä esitetyn perusteella hakemuksen mukainen poikkeaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueen käytön muulle järjestämiselle. Rakentaminen ei vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteitten saavuttamista eikä vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteitten saavuttamista (MRL 172 §).

Liite 1Asemapiirros 14.3.2013

Oheismateriaali 1Sijaintikartta

Oheismateriaali 2Turun luonnonsuojeluyhdistyksen kannanotto 24.7.2013

Oheismateriaali 3Hamaron pienkiinteistöomistajain muistutus 30.8.2013

Oheismateriaali 4Varsakujan kahden omakotiasukkaan muistutus 30.7.2013

Oheismateriaali 5Liinukkakujan kahden omakotiasukkaan muistutus 31.7.2013

Oheismateriaali 6Hakijan vastine 4.9.2013

Toimialajohtaja Markku Toivonen:

EhdotusKaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää myöntää hakemuksen ja 14.3.2013 päivätyn asemapiirroksen mukaiset poikkeukset seuraavalla ehdolla.

• Meluhaitan vähentämiseksi lumensijoitusalueen reunaan pientaloalueen kohdalle tulee rakentaa lumenajotoiminnan alkuvaiheessa riittävän korkea lumivalli tai muu asutusta melulta suojaava rakennelma.

Samalla päätetään, että hakijalta peritään poikkeamispäätöksen johdosta rakennusvalvontataksan 7.1 §:n mukaisesti 800 euroa sekä naapurien kuulemisen johdosta 50 euroa/kuultava kiinteistö (7 kpl), yhteensä 1150 euroa. Poikkeamishakemuksesta kuuluttamisesta lehti-ilmoituksella peritään todellisten kustannusten mukaan hakemuksen Dno 3417-2013 yhteydessä.

Päätöksen voimassaolo

Poikkeamispäätös on voimassa kaksi vuotta päätöksen lainvoimaisuuspäivästä lukien. Vastaavaa toimenpidelupaa tulee hakea tämän ajan kuluessa.

Päätös annetaan julkipanon jälkeen.

PäätösAsia pantiin pöydälle Helesvirran Sundqvistin kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Lisäksi päätettiin pitää katselmus rakennuspaikalla ennen seuraavaa kokousta.