Hallintopalvelut, ympäristölakimies Nina Mattila 4.10.2013:

Rakennuspaikka ja sen sijainti

Erottamaton määräala Kärsämäen kylän (458) Hiisi-nimisestä tilasta R:no 4:107 ja osa yleisestä alueesta 853-91-9901-0.

Vanhan Tampereentien ja Orikedonkadun risteyksen lähellä.

Alueen pinta-ala n. 20282 m².

Hakija

Kiinteistöliikelaitos

Rakennushanke

- Lumensijoituspaikka.

Hanketta koskien on vireillä myös suunnittelutarveratkaisu- ja toimenpidelupahakemukset.

Kaavoitustilanne

Turun yleiskaava 2020 (Kv. 18.6.2001):

T; Tuotanto- ja varastotoiminnan alue. Työpaikka-alue, joka varataan pääasiassa teollisen tuotannon ja varastotilojen sekä niihin liittyvien liike- ja toimistotilojen sekä julkisten palvelujen, virkistyksen, yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön

V; Virkistysalue. Alueelle saa rakentaa ulkoilutyyppisen virkistystoiminnan tiloja alueelle tarpeellisia yhdyskuntateknisen huollon tiloja sekä liikenneväyliä.

Kulttuurihistoriallisesti, kaupunkikuvallisesti, maisemallisesti tai luonnonolosuhteiltaan arvokas alueen osa. Alueella tapahtuvat muutokset tulee tehdä niin, että alueen ominaispiirteitä ei turmella.

Asemakaava (3.6.1974 vahvistettu)

k: katualue

Poikkeukset

- Lumensijoituspaikka sijaitsee osittain yleiskaavassa virkistysalueeksi ja kulttuurihistoriallisesti, kaupunkikuvallisesti, maisemallisesti tai luonnonolosuhteiltaan arvokkaaksi merkityllä alueella (MRL 43 §).

- Lumensijoituspaikka sijaitsee osittain asemakaavassa kaduksi merkityllä alueella (MRL 58 §).

Naapureiden ja asianosaisten kuuleminen

Ympäristötoimiala on tiedottanut hankkeesta kirjeitse naapureille. Lisäksi hankkeesta on tiedotettu muille, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa, kuuluttamalla siitä kaupungin ilmoitustaululla, internet-sivuilla ja sanomalehdessä.

Osallisille ja naapureille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen.

Viranomaisluvat ja lausunnot

Ympäristönsuojelu: Lumensijoituspaikan käytön jatkamiselle ei ole estettä mikäli alueella noudatetaan yleisiä ohjeita lumensijoituspaikkojen ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi.

Suunnitteluyksikkö: Ei huomautettavaa.

Päätöksen perustelut

Hakemuksen kohde ja hakijan perustelut

Hakemuksen kohteena oleva alue sijaitsee pääosin asemakaavoittamattomalla alueella Vanhan Tampereentien varrella Orikedolla. Alue on yleiskaavassa pääosin merkitty tuotanto- ja varastotoiminnan alueeksi (T) ja osittain virkistysalueeksi (V) sekä kulttuurihistoriallisesti, kaupunkikuvallisesti, maisemallisesti tai luonnonolosuhteiltaan arvokkaaksi alueeksi. Hanke sijoittuu osittain asemakaavoitetulle katualueelle. Koska lumensijoitusalue sijoittuu osittain yleiskaavassa virkistyskäyttöön varatulle alueelle, hankkeelle on syytä saada MRL 171 §:ssä säädetty poikkeus. Hankkeen toteuttaminen edellyttää myös suunnittelutarveratkaisua mahdollisten ympäristövaikutustensa ja sijaintinsa (asemakaavoitettujen alueiden vieressä) vuoksi.

Lumensijoitustoiminta tapahtuu lähimmillään n. 30 metrin päässä Vähäjoesta, joka virtaa lumensijoituspaikan lähistöllä. Joen ja lumensijoituspaikan väliin jää suojaavaa puustoa. Joen leveys vaihtelee lumensijoituspaikan kohdalla. Hakijalla on vireillä poikkeamis-, suunnittelutarveratkaisu- ja toimenpidelupahakemukset myös koskien Räntämäki I -lumensijoituspaikan pohjoispuolelle sijaitsevaa Räntämäki II -varalumensijoituspaikkaa.

Hakijan mukaan kyseinen lumensijoituspaikka Räntämäki I on jo pitkään toiminut lumensijoituspaikkana ja sijaitsee kohtuullisen lähellä Turun keskustaa. Hakijan mukaan on olennaista, että lumen kuljetusmatkat pysyvät kohtuullisina ja paikkoja on eri puolilla kaupunkia. Lumen sulamista edistetään keväällä levittämällä lumikasoja ja kahdessa erässä tehtävään jälkisiivoukseen kiinnitetään erityistä huomiota.

Osallisten muistutukset

Turun luonnonsuojeluyhdistys ry on jättänyt kannanoton koskien vireillä olevia lumensijoituspaikkoja. Luonnonsuojeluyhdistyksen mukaan lumenkaatopaikkojen valinnassa tulisi jatkossa tarkemmin mallintaa sulamisvesien vaikutusta ympäristöön. Jokaisen lumenkaatopaikan kohdalla tulisi arvioida, valuvatko sulamisvedet ja epäpuhtaudet erityisen herkille vesialueille. Pitkällä aikavälillä tulisi selvittää, kuinka kalliiksi tulisi tehdä lumenkaatopaikoille järjestely, joka erottaisi sulamisvesistä sakan ja öljyn.

Paikallinen omakotiyhdistys on jättänyt muistutuksen, jossa todetaan, että lumensijoituspaikka on jo nykyisessäänkin paikassa sijoitettu liian lähelle omakotiasutusta ja kaupungin sisääntuloväylän varressa. Muistutuksessa ehdotetaan, että pohjoisen keskusta-alueen lumet kuljetetaan esimerkiksi Topinojan kaatopaikka-alueelle, joka sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien päässä, missä on kaatopaikkatoiminnan edellyttämät pohjarakenteet ja näkymäesteet. Nykyisen lumensijoituspaikan todetaan olevan siivoton kesään asti ja lumensijoituspaikasta valuva saaste kulkeutuu Aurajokeen ja mereen. Hakemukset tulisi muistutuksen mukaan hylätä, koska liikennettä on jo nyt liikaa, meluhaittoja esiintyy koko talven myös illalla ja öisin, likavedet valuvat suoraan jokeen, alueella lisääntyvät rotat ja maisema rumenee. Mikäli luvat myönnetään, tulisi lumikuormien tuomista rajoittaa ja työskentelyä rajoittaa arkipäiviin klo 7-10 ja viikonloppuisin klo 8-18. Lisäksi tulisi edellyttää sulamisvesien keruujärjestelmää ja alueen aitaamista korkealla aidalla ja järjestää ajo lumensijoituspaikalle muuta kautta kuin Räntämäen asuinalueen ja Maarian kirkkosillan kautta.

Hakijan vastine

Kiinteistöliikelaitos toteaa vastineessaan, että Turussa ei ole kaavaan merkittyjä lumensijoituspaikkoja ja Räntämäki I alue on toiminut jo pitkään lumensijoituspaikkana. Jatkossakin lumen kasaaminen aloitetaan täyttämällä Räntämäki I alue ensimmäisenä.

Talvisin lumen kuljettaminen lumensijoituspaikoille on välttämätöntä, koska katujen lumitila-alueet ovat riittämättömät lumen varastoimiseen läpi talven. Lumensijoituspaikat eivät pelkästään palvele kaupungin tarvetta lumien varastointiin, vaan mm. teollisuustonttien ja kauppakeskusten piha-alueiden lumet kuljetetaan yleisille lumensijoituspaikoille. Kiinteistöliikelaitos ei pysty lupaamaan tulevina talvina kunnossa- ja puhtaanapitolain määrittämää katujen kunnossapidon tasoa, jos kaikkien ennen käytössä olevien lumensijoituspaikkojen käyttö evätään.

Räntämäen molemmat lumensijoitusalueet ovat ehdottomasti tärkein lumensijoituspaikka kaupungille. Lumensijoituspaikkojen sijainnissa pitää huomioida lumenkuljetusmatkojen pituus sekä ympäristön että aiheutuvien kustannusten näkökulmasta. Pidemmät lumenkuljetuskustannukset tulevat maksamaan kaupungille tuntuvasti ja lisääntyneet pakokaasupäästöt vaikuttavat koko kaupungin ilmanlaatuun.

Räntämäen alueelle on rakennettu kulunvalvontajärjestelmä, jonka avulla portti saadaan ohjelmoitua aukeamaan vain haluttuina kellonaikoina. Lumen sulamista lumensijoituspaikoilla edistetään keväällä levittämällä lumikasoja. Jälkisiivoukseen kiinnitetään erityistä huomiota ja se tehdään kahdessa erässä.

Ympäristönsuojelun lausunto

Ympäristönsuojelulta on pyydetty lausuntoa, jotta on voitu selvittää, aiheutuuko poikkeamisen myöntämisestä merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Maankäyttö- ja rakennuslain 172.2 §:n mukaan poikkeusta ei saa myöntää, mikäli se johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Vaikutuksiltaan merkittävällä rakentamisella tarkoitetaan ympäristöstään täysin poikkeavaa rakentamista. Hallituksen esityksessä esimerkkinä merkittävästä rakentamisesta käytetään suurta varastoa asuinalueella. Pykälän mukaiset merkittävät ympäristö- ja muut vaikutukset, joita poikkeamisesta voi aiheutua voivat liittyä esimerkiksi liikenteeseen, meluun, ympäristöpäästöihin ja muihin häiriöihin (Ekroos – Majamaa: Maankäyttö- ja rakennuslaki, 2006, s. 768-769).

Ympäristönsuojelun lausunnon mukaan voimassa olevien ympäristönsuojelumääräysten (Kv 27.11.2006) mukaan lumenkaatoaluetta ei saa sijoittaa pohjavesialueille, vedenhankintaan käytettävän vesistön ranta-alueelle tai vesialueelle (15.1 §). Lisäksi lumenkaatoalueen sijoittamisessa ja toteuttamisessa tulee huolehtia siitä, että sulamisvedet eivät aiheuta ympäristön pilaantumista tai roskaantumista. Lumenkaatoalueen haltijan on huolehdittava alueen siivoamisesta välittömästi lumen sulamisen jälkeen (15.2 §).

Kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiä ollaan parhaillaan päivittämässä ja uusiin määräyksiin esitetään muutoksia ja tarkennuksia myös lumensijoituspaikkojen osalta. Ympäristönsuojelun tulosalueen näkemyksen mukaan lumensijoituspaikan sijoittamisessa ja toteuttamisessa on huolehdittava siitä, ettei toiminnasta aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Lumensijoituspaikan haltijan on huolehdittava alueen siivoamisesta lumen sulamisen edetessä.

Ympäristöhaitat

Keskeinen lumensijoituspaikkojen ympäristöongelma on lähiympäristöön kohdistuva melu, joka syntyy lumen kuljetuksen edellyttämästä kuorma-autoliikenteestä ja läjitysalueella kauhakuormaajilla tehtävästä lumen siirtelystä. Meluhaitat keskittyvät sääolojen mukaan ankarien lumipyryjen aiheuttamiin jaksoihin, jolloin lumenkuljetusta on käytännössä tehtävä myös yöaikaan.

Muita sijoituspaikkojen ympäristöhaittoja ovat (1) lumikuormien mukana kulkeutuvien roskien aiheuttama roskaantuminen, (2) lumen sisältämien epäpuhtauksien kertyminen maaperään sekä sulamisvesiuomien ja purkuvesistönä toimivien kaupunkipurojen sedimentteihin ja (3) sulamisvesien sisältämien hienojakoisten ja liuenneiden epäpuhtauksien ja ravinteiden aiheuttama purkuvesistön vedenlaatua heikentävä kuormitus.

Helsingin lumensijoituspaikoilta tehdyn tutkimuksen mukaan suurin kuormitus lumensulamisvesistä vastaanottaviin vesistöihin syntyy kloridista ja typestä. Merkittävä osa lumen sisältämistä kiintoaineista ja haitta-aineista jää sijoituspaikan maaperään ja purkuojan pohjasedimentteihin, ja vain osa kulkeutuu veden mukana kauemmas vesistöön. Purkuojien sedimenttinäytteistä havaittiin raskasmetallien ja raskaiden öljyjakeiden kohonneita pitoisuuksia. Maanäytteissä ei todettu lumen läjittämisestä aiheutuvaa merkittävää pilaantuneisuutta. Myös Turussa on tehty maaperätutkimus Räntämäen lumensijoitusalueella paikoitusalueen rakentamissuunnittelun yhteydessä vuonna 2012. Kerätyistä näytteistä havaittiin pintamaassa sijaitsevassa sepelikerroksessa hieman kohollaan olevia öljyhiilivetypitoisuuksia. Kohteen maaperässä ei kuitenkaan havaittu alemmat ohjearvot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, joita pidetään riittävänä pitoisuustasona esim. asuinalueilla.

Ympäristömelu

Turun kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaan erityisen häiritsevää melua aiheuttavien koneiden käyttö ja toimintojen suorittaminen on kielletty yöaikana (klo 22–07). Aikarajoitus ei koske mm. liikenneväylien kunnossapitotyötä, mikäli se liikenteellisistä syistä on välttämätöntä, eikä lumenaurausta liikenneväyliltä. Määräyksissä ei ole erikseen mainintaa lumensijoituspaikkojen toiminta-ajoista.

Lumensijoituspaikoilla tapahtuvasta lumenkuormauksesta aiheutuu matalataajuisen raskasliikennemelun lisäksi impulssimaista melua, kuten peruutuspillien ääniä ja kolahduksia. Sisätiloihin kuuluessaan lyhytaikainenkin impulssimelu koetaan yöaikana erityisen häiritsevänä. Lumensijoituspaikkojen ympäristöhaittojen torjunta edellyttää ajoneuvoliikenteen kontrolloimista portin ja puomin avulla.

Räntämäki I -sijoitusalueen välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta eikä käytön aiheuttamista meluhaitoista ole tullut ilmoituksia. Lähimmät kohteet, joihin häiriötä voisi kohdentua, ovat Orionin lääketehtaan tutkimuskeskus ja Vanhan Tampereentien eteläpuolella sijaitsevat asuinrakennukset. Näihin molempiin on etäisyyttä noin 100 metriä.

Roskaantuminen

Lumikuormat sisältävät katualueelle kertynyttä roskaa ja hiekoitussepeliä, jonka määrä on suhteessa mm. siihen, miten pitkään lumipenkka on ajoväylän varrella ollut ennen lumensijoituspaikalle siirtämistä. Roskaantumisen ehkäisemiseksi lumensijoituspaikkoja on tarkkailtava ja siivottava riittävän usein lumen sulamisen edetessä. Roskien leviäminen tuulen ja sulamisvesien mukana sijoituspaikan lähiympäristöön on estettävä.

Maaperän pilaantuminen

Lumen seassa olevassa hiekoitushiekassa ja mahdollisissa jätteissä saattaa olla haitta-aineita, joista voi aiheutua maaperän pilaantumista. Em. syystä lumensijoituspaikat on sisällytetty maaperän tilan tietojärjestelmään mahdollisina riskikohteina. Käytäntö varmistaa, että mikäli kohteen käyttötarkoitus muuttuu, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioidaan.

Vesiensuojelu

Turussa on seurattu lumenkaatoalueiden vaikutuksia vesiin ja pohjavesiin 2000-luvun alkupuolelle asti neljällä silloin käytössä olleella lumenkaatoalueella Skanssinmäessä, Orikedolla, Pansiossa sekä Ispoisissa. Tällä hetkellä käytössä on silloisista lumenkaatoalueista ainoastaan Oriketo. Haitta-aineita seurattiin lumesta, sulamisvesistä sekä Skanssinmäen alueen lähikaivoista. Lumenkaatoalueiden vedet olivat raskasmetallipitoisuuksien (sinkki ja lyijy) osalta melko puhtaita. Skanssinmäen lumenkaatoalueen vesistä seurattiin myös salaojan kautta jätevesiviemäriin päätyviä sulamisvesiä, jotka olivat keväisin orgaanisen aineen, ravinteiden ja hygieenisen laadun osalta likaantuneita tai lievästi likaantuneita. Skanssinmäen lumenkaatoalueen lähiympäristön kahden kaivon vesissä ei ollut havaittavissa viitteitä lumenkaatopaikan vaikutuksesta. Lumenkaatoalueiden vesientarkkailu lopetettiin vuoden 2001 jälkeen ympäristö- ja kaavoituslautakunnan päätöksellä.

Luonnonympäristö- ja virkistyskäyttö

Räntämäen lumensijoitusalue on ollut pitkään käytössä. Se rajautuu Vähäjoen uomaan, joka yleiskaavassa on osoitettu virkistysalueeksi. Vähäjokeen liittyy maisemallisia, virkistyskäyttö- ja luonnon monimuotoisuusarvoja. Nykytilanteessa lumenläjitykselle hakemuksessa esitetty alue ei aiheuta Vähäjokivarren luonnonympäristölle tunnistettavia haittoja. Lumensijoitusalueen koillisreunaa kulkee pyöräilyn ja jalankulun käyttöön rakennettu väylä, joka johtaa Vähäjoen ylittävälle sillalle. Yleiskaavassa tämä reitti on osoitettu osaksi virkistyskäyttöä palvelevaa pääviheryhteyttä. Alueen virkistyskäyttötarpeet tarkennetaan asemakaavoitusvaiheessa.

Yhteenveto

Ympäristönsuojelun tulosalueen näkemyksenä on, ettei Räntämäki I -lumensijoituspaikan käytön jatkamiselle ole estettä mikäli alueella noudatetaan yleisiä ohjeita lumensijoituspaikkojen ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi.

Ehdotus

Ottaen huomioon ympäristönsuojelun lausunnossa esitetyt näkökohdat lumensijoitustoiminnasta Räntämäki I -alueella ei voida katsoa aiheutuvan sellaisia merkittävänä pidettäviä ympäristöhaittoja, ettei poikkeamista voitaisi puoltaa. Hakijan tulee toiminnassaan noudattaa jätelain mukaisia velvoitteita koskien roskaamiskieltoa ja siivoamisvelvollisuutta ja kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiä. Maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n mukaisella poikkeamispäätöksellä ei myönnetä eikä voida myöntää poikkeamista muusta kuin maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyistä tai sen nojalla annetuista rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja muista rajoituksista. Viime kädessä kysymys toiminnasta ja sen ympäristöllisestä sallittavuudesta ratkaistaan ympäristönsuojelulain mukaan eikä maankäyttö- ja rakennuslain perusteella.

Lumensijoitustoiminta Räntämäki I -alueella tapahtuu pääosin yleiskaavassa tuotanto- ja varastotoiminnan alueeksi merkityllä alueella. Osa ennen lumensijoituskäytössä olleesta alueesta on vuokrattu viereiselle teollisuustoimijalle paikoitusalueena käytettäväksi. Vähäjoen ja lumensijoituspaikan väliin jää suojaavaa puustoa ja n. 30-40 metrin levyinen alue, jota ei käytetä lumensijoitukseen. Hakemuksen kohteena oleva alue on toiminut lumensijoitustoiminnassa pitkään. Kiinteistö- ja ympäristötoimialan asiantuntijat ovat kesästä 2013 lähtien yhdessä pyrkineet löytämään pitkäkestoisia lumensijoitusratkaisuja, jotka on tarkoitus myös osoittaa vireillä olevassa koko kaupungin yleiskaavassa. Kuljetuskustannusten säilyttäminen kohtuullisina edellyttää useampaa lumensijoituspaikkaa.

Hakija on perustellut hakemustaan kaavaan merkittyjen lumensijoituspaikkojen vähäisyydellä. Turussa on Urusvuoressa asemakaavaan merkitty lumensijoituspaikka, joka ei ole lumensijoituskäytössä. Kyseistä aluetta tullaan todennäköisesti tarvitsemaan hulevesien imeyttämiseen liittyen ja sille mahdollisesti rakennetaan viivytysallas. Biolaaksossa on asemakaavaan merkitty varaus kallioon louhittavaa lumenkaatoluolaa varten. Asemakaavoihin merkittyjen lumensijoituspaikkojen vähäisyys sekä kunnan velvollisuus huolehtia katujen kunnossapidosta talvella voidaan katsoa erityiseksi syyksi, jonka perusteella poikkeamisen myöntämistä voidaan puoltaa.

Edellä esitetyn perusteella hakemuksen mukainen poikkeaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueen käytön muulle järjestämiselle. Rakentaminen ei vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteitten saavuttamista eikä vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteitten saavuttamista (MRL 172 §).

Liite 1Asemapiirros 14.3.2013

Oheismateriaali 1Sijaintikartta

Oheismateriaali 2Turun luonnonsuojeluyhdistyksen kannanotto 24.7.2013

Oheismateriaali 3Hamaron pienkiinteistöomistajain yhdistys ry:n muistutus 30.8.2013

Oheismateriaali 4Hakijan vastine 4.9.2013

Toimialajohtaja Markku Toivonen:

EhdotusKaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää myöntää hakemuksen ja 14.3.2013 päivätyn asemapiirroksen mukaiset poikkeukset.

Samalla päätetään, että hakijalta peritään poikkeamispäätöksen johdosta rakennusvalvontataksan 7.1 §:n mukaisesti 800 euroa sekä naapurien kuulemisen johdosta 50 euroa/kuultava kiinteistö (7 kpl), yhteensä 1150 euroa. Poikkeamishakemuksesta kuuluttamisesta lehti-ilmoituksella peritään todellisten kustannusten mukaan hakemuksen Dno 3417-2013 yhteydessä.

Päätöksen voimassaolo

Poikkeamispäätös on voimassa kaksi vuotta päätöksen lainvoimaisuuspäivästä lukien. Vastaavaa toimenpidelupaa tulee hakea tämän ajan kuluessa.

Päätös annetaan julkipanon jälkeen.

PäätösAsia pantiin pöydälle Helesvirran Sundqvistin kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Lisäksi päätettiin pitää katselmus rakennuspaikalla ennen seuraavaa kokousta.