Hallintopalvelut, ympäristölakimies Nina Mattila 1.10.2013:

Rakennuspaikka ja sen sijainti

Osa Metsämäen (93) kaupunginosan yleisestä alueesta 93-9903-0.

Ohitustien ja Pitkäsaarenkadun välissä.

Alueen pinta-ala n. 44305 m².

Hakija

Kiinteistöliikelaitos

Rakennushanke

- Lumensijoituspaikka.

Hanketta koskien on vireillä myös toimenpidelupahakemus.

Kaavoitustilanne

Asemakaava (6.10.2008 vahvistettu)

ET1: Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue. Alueelle ei saa rakentaa jätteenpolttolaitosta.

Asemakaava (14.6.2010 vahvistettu)

ET1: Yhdyskuntateknistä huoltoa ja jätteenkäsittelyä palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue. Alueelle saa lisäksi rakentaa alueen toimintaa palvelevia toimisto- ja huoltorakennuksia.

Poikkeukset

- Lumensijoituspaikka sijoitetaan osittain yhdyskuntateknistä huoltoa ja jätteenkäsittelyä palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueelle: osittain istutettavalle alueelle, osittain sähköjohtoa ja avo-ojaa varten varatulle alueelle, osittain johtoa varten varatulle alueen osalle ja osittain rakennusalan ulkopuolelle kaduksi merkitylle alueelle (MRL 58 §). 

Naapureiden ja asianosaisten kuuleminen

Ympäristötoimiala on tiedottanut hankkeesta kirjeitse naapureille. Lisäksi hankkeesta on tiedotettu muille, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa, kuuluttamalla siitä kaupungin ilmoitustaululla, internet-sivuilla ja sanomalehdessä.

Osallisille ja naapureille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen.

Viranomaisluvat ja lausunnot

Ympäristönsuojelu: Metsämäen lumensijoituspaikan käyttöönotolle ei ole estettä mikäli alueella noudatetaan tiettyjä reunaehtoja ja yleisiä ohjeita lumensijoituspaikkojen ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Metsämäen lumensijoitusalueeseen liittyy hakemusten kohteena olevista alueista selkeästi vähiten mahdollisia ympäristöhaittoja.

Suunnitteluyksikkö: Ei huomautettavaa.

Päätöksen perustelut

Hakemuksen kohde ja hakijan perustelut

Hakemuksen kohteena oleva alue sijaitsee pääosin yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi asemakaavoitetulla alueella Topinojan jätekeskuksen läheisyydessä. Hakijan ilmoituksen mukaan Metsämäen alueelle haetaan määräaikaista lupaa lumensijoituspaikalle 10 vuodeksi.

Hakijan mukaan Kiinteistölautakunta on 11.2.2004 § 120 päättänyt ottaa alueen varalumensijoituspaikaksi. Metsämäen aluetta ei ole otettu lumensijoituskäyttöön edellisinä talvina. Alue otetaan käyttöön jatkossa tarvittaessa. Lumen sulamista edistetään keväällä levittämällä lumikasoja. Jälkisiivoukseen kiinnitetään erityistä huomiota ja se tehdään kahdessa erässä. 

Osallisten muistutukset

Turun luonnonsuojeluyhdistys ry on jättänyt kannanoton koskien kaikkia vireillä olevia lumensijoituspaikkoja. Luonnonsuojeluyhdistyksen mukaan lumenkaatopaikkojen valinnassa tulisi jatkossa tarkemmin mallintaa sulamisvesien vaikutusta ympäristöön. Jokaisen lumenkaatopaikan kohdalla tulisi arvioida, valuvatko sulamisvedet ja epäpuhtaudet erityisen herkille vesialueille. Pitkällä aikavälillä tulisi selvittää, kuinka kalliiksi tulisi tehdä lumenkaatopaikoille järjestely, joka erottaisi sulamisvesistä sakan ja öljyn.

Fingrid Oyj on jättänyt lausunnon, jossa todetaan muun muassa, että lumi tulee sijoittaa ensisijaisesti 44 metriä leveän johtoaukean ulkopuolelle. Mikäli lunta kasataan johtoaukealle, on kasan pinnan korkeutta rajoitettu. Työskentely lumensijoitusalueella tulee järjestää turvallisesti ja sitä koskevia suojaetäisyyksiä noudattaen.  

Hakijan vastine

Kiinteistöliikelaitos toteaa vastineessaan, että Turussa ei ole kaavaan merkittyjä lumensijoituspaikkoja. Metsämäen alue sijaitsee Topinojan kaatopaikan ja Ohikulkutien välisellä alueella, joten ihan vieressä ei ole asutusta.

Talvisin lumen kuljettaminen lumensijoituspaikoille on välttämätöntä, koska katujen lumitila-alueet ovat riittämättömät lumen varastoimiseen läpi talven. Metsämäkeen tullaan rakentamaan kulunvalvontajärjestelmä, jonka avulla portti aukeaa ainoastaan niille autoilijoille, joilla on kulkulupa lumensijoitusalueiden portteihin. Kesäaikana portit ovat suljettuina ja alueen jälkisiivousta lukuun ottamatta alueella ei ole muuta toimintaa. Lumen sulamista lumensijoituspaikoilla edistetään keväällä levittämällä lumikasoja. Jälkisiivoukseen kiinnitetään erityistä huomiota ja se tehdään kahdessa erässä.

Kiinteistöliikelaitos lupaa tehdä yhteistyötä Fingridin kanssa Metsämäen alueen lumensijoituspaikan suunnittelun yhteydessä suurjännitejohtojen huomioon ottamiseksi.

Ympäristönsuojelun lausunto

Ympäristönsuojelun lausunnon mukaan voimassa olevien ympäristönsuojelumääräysten (Kv 27.11.2006) mukaan lumenkaatoaluetta ei saa sijoittaa pohjavesialueille, vedenhankintaan käytettävän vesistön ranta-alueelle tai vesialueelle (15.1 §). Lisäksi lumenkaatoalueen sijoittamisessa ja toteuttamisessa tulee huolehtia siitä, että sulamisvedet eivät aiheuta ympäristön pilaantumista tai roskaantumista. Lumenkaatoalueen haltijan on huolehdittava alueen siivoamisesta välittömästi lumen sulamisen jälkeen (15.2 §).

Kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiä ollaan parhaillaan päivittämässä ja uusiin määräyksiin esitetään muutoksia ja tarkennuksia myös lumensijoituspaikkojen osalta. Ympäristönsuojelun tulosalueen näkemyksen mukaan lumensijoituspaikan sijoittamisessa ja toteuttamisessa on huolehdittava siitä, ettei toiminnasta aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Lumensijoituspaikan haltijan on huolehdittava alueen siivoamisesta lumen sulamisen edetessä.

Ympäristöhaitat

Keskeinen lumensijoituspaikkojen ympäristöongelma on lähiympäristöön kohdistuva melu, joka syntyy lumen kuljetuksen edellyttämästä kuorma-autoliikenteestä ja läjitysalueella kauhakuormaajilla tehtävästä lumen siirtelystä. Meluhaitat keskittyvät sääolojen mukaan ankarien lumipyryjen aiheuttamiin jaksoihin, jolloin lumenkuljetusta on käytännössä tehtävä myös yöaikaan.

Muita sijoituspaikkojen ympäristöhaittoja ovat (1) lumikuormien mukana kulkeutuvien roskien aiheuttama roskaantuminen, (2) lumen sisältämien epäpuhtauksien kertyminen maaperään sekä sulamisvesiuomien ja purkuvesistönä toimivien kaupunkipurojen sedimentteihin ja (3) sulamisvesien sisältämien hienojakoisten ja liuenneiden epäpuhtauksien ja ravinteiden aiheuttama purkuvesistön vedenlaatua heikentävä kuormitus.

Helsingin lumensijoituspaikoilta tehdyn tutkimuksen mukaan suurin kuormitus lumensulamisvesistä vastaanottaviin vesistöihin syntyy kloridista ja typestä. Merkittävä osa lumen sisältämistä kiintoaineista ja haitta-aineista jää sijoituspaikan maaperään ja purkuojan pohjasedimentteihin, ja vain osa kulkeutuu veden mukana kauemmas vesistöön. Purkuojien sedimenttinäytteistä havaittiin raskasmetallien ja raskaiden öljyjakeiden kohonneita pitoisuuksia. Maanäytteissä ei todettu lumen läjittämisestä aiheutuvaa merkittävää pilaantuneisuutta. Myös Turussa on tehty maaperätutkimus Räntämäen lumensijoitusalueella paikoitusalueen rakentamissuunnittelun yhteydessä vuonna 2012. Kerätyistä näytteistä havaittiin pintamaassa sijaitsevassa sepelikerroksessa hieman kohollaan olevia öljyhiilivetypitoisuuksia. Kohteen maaperässä ei kuitenkaan havaittu alemmat ohjearvot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, joita pidetään riittävänä pitoisuustasona esim. asuinalueilla.

Ympäristömelu

Sijoitusalueen lähellä ei ole melusta häiriintyviä kohteita. Lähimmät häiriintyvät kohteet sijaitsevat Topinojan liittymän lounaispuolella noin 400 metrin etäisyydellä esitetystä lumensijoitusalueesta. Ohitustien liikenteen aiheuttama taustamelu on alueella jo olemassa oleva merkittävä ympäristöhaitta.

Roskaantuminen

Lumikuormat sisältävät katualueelle kertynyttä roskaa ja hiekoitussepeliä, jonka määrä on suhteessa mm. siihen, miten pitkään lumipenkka on ajoväylän varrella ollut ennen lumensijoituspaikalle siirtämistä. Roskaantumisen ehkäisemiseksi lumensijoituspaikkoja on tarkkailtava ja siivottava riittävän usein lumen sulamisen edetessä. Roskien leviäminen tuulen ja sulamisvesien mukana sijoituspaikan lähiympäristöön on estettävä.

Maaperän pilaantuminen

Lumen seassa olevassa hiekoitushiekassa ja mahdollisissa jätteissä saattaa olla haitta-aineita, joista voi aiheutua maaperän pilaantumista. Em. syystä lumensijoituspaikat on sisällytetty maaperän tilan tietojärjestelmään mahdollisina riskikohteina. Käytäntö varmistaa, että mikäli kohteen käyttötarkoitus muuttuu, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioidaan.

Vesiensuojelu

Turussa on seurattu lumenkaatoalueiden vaikutuksia vesiin ja pohjavesiin 2000-luvun alkupuolelle asti neljällä silloin käytössä olleella lumenkaatoalueella Skanssinmäessä, Orikedolla, Pansiossa sekä Ispoisissa. Tällä hetkellä käytössä on silloisista lumenkaatoalueista ainoastaan Oriketo. Haitta-aineita seurattiin lumesta, sulamisvesistä sekä Skanssinmäen alueen lähikaivoista. Lumenkaatoalueiden vedet olivat raskasmetallipitoisuuksien (sinkki ja lyijy) osalta melko puhtaita. Skanssinmäen lumenkaatoalueen vesistä seurattiin myös salaojan kautta jätevesiviemäriin päätyviä sulamisvesiä, jotka olivat keväisin orgaanisen aineen, ravinteiden ja hygieenisen laadun osalta likaantuneita tai lievästi likaantuneita. Skanssinmäen lumenkaatoalueen lähiympäristön kahden kaivon vesissä ei ollut havaittavissa viitteitä lumenkaatopaikan vaikutuksesta. Lumenkaatoalueiden vesientarkkailu lopetettiin vuoden 2001 jälkeen ympäristö- ja kaavoituslautakunnan päätöksellä.

Topinojan uomaan kertyvät mm. kompostointikentältä tulevat hulevedet. Lumensijoitusalue ei todennäköisesti aiheuttaisi merkittävää lisäkuormitusta ojavesille. Lumensijoituspaikan sulamisvesien hallinnassa tulisi kuitenkin ottaa huomioon tarve laskeutusaltaan rakentamiselle sekä Ohitustien alittavan rummun välityskyky sulamiskaudella. Hulevesiä tulisi tarkastella yhdessä Koroistenkaaren kaava-alueelle tehdyn hulevesiselvityksen kanssa.

Metsämäen lumensijoituspaikan laajentamista itään Kaarinan kaupungin puolelle, Turun kaupungin omistamalle maa-alueelle, tulisi selvittää. Tälle alueelle olisi mahdollista perustaa kaupungin tarpeisiin riittävän suuri sijoituspaikka Topinojan jätteenkäsittelyalueen yhteyteen hyvien liikenneyhteyksien varteen kohtuullisen lähelle kaupungin keskusta-aluetta.

Yhteenveto

Ympäristönsuojelun tulosalueen näkemyksenä on, ettei Metsämäen lumensijoituspaikan käyttöönotolle ole estettä mikäli alueella noudatetaan edellä mainittuja reunaehtoja ja yleisiä ohjeita lumensijoituspaikkojen ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Metsämäen lumensijoitusalueeseen liittyy lausuntopyynnössä esitetyistä alueista selkeästi vähiten mahdollisia ympäristöhaittoja.

Kaupunkisuunnittelun kanta

Kiinteistö- ja ympäristötoimialan asiantuntijat ovat kesästä 2013 lähtien yhdessä pyrkineet löytämään pitkäkestoisia lumensijoitusratkaisuja, jotka on tarkoitus myös osoittaa vireillä olevassa koko kaupungin yleiskaavassa. Kuljetuskustannusten säilyttäminen kohtuullisina edellyttää useampaa lumensijoituspaikkaa. Työryhmässä on keskusteltu yhtenä vaihtoehtona Topinojan jätteenkäsittelyalueen lounaispuolella sijaitsevan pellon soveltumisesta lumensijoituspaikaksi. Alue sijoittuu Turun ja Kaarinan kuntien rajalle, myös Kaarinan kunnan puolella oleva alue on Turun kaupungin omistuksessa. Alueen käyttöönotto lumensijoituspaikkana edellyttää yhteistyötä Kaarinan kaupungin kanssa. Sulamisvesien virtaamaa pitää vielä selvittää. Koroistenkaaren toteuttamisen myötä lumikuormien kuljetusmatkat kaupungin keskeisistä osista lyhenee merkittävästi.

Ehdotus

Hakijan tulee toiminnassaan noudattaa jätelain mukaisia velvoitteita koskien roskaamiskieltoa, siivoamisvelvollisuutta ja kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiä. Suunniteltaessa lumensijoitustoimintaa Ohitustien varrelle tulee noudattaa maantielain mukaisia maankäyttörajoituksia. Maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n mukaisella poikkeamispäätöksellä ei myönnetä eikä voida myöntää poikkeamista muusta kuin maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyistä tai sen nojalla annetuista rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja muista rajoituksista.

Hakija on perustellut hakemustaan kaavaan merkittyjen lumensijoituspaikkojen vähäisyydellä. Turussa on Urusvuoressa asemakaavaan merkitty lumensijoituspaikka, joka ei ole lumensijoituskäytössä. Kyseistä aluetta tullaan todennäköisesti tarvitsemaan hulevesien imeyttämiseen liittyen ja sille mahdollisesti rakennetaan viivytysallas. Biolaaksossa on asemakaavaan merkitty varaus kallioon louhittavaa lumenkaatoluolaa varten. Asemakaavoihin merkittyjen lumensijoituspaikkojen vähäisyys sekä kunnan velvollisuus huolehtia katujen kunnossapidosta talvella voidaan katsoa erityiseksi syyksi, jonka perusteella poikkeamisen myöntämistä voidaan puoltaa. Ottaen huomioon kaavoituksen myönteinen kanta poikkeamishakemukseen sekä ympäristönsuojelun lausunnossa esille tuodut näkökohdat, poikkeamista esitetään myönnettäväksi. Koska hakija on ilmoittanut, että poikkeamista haetaan 10 vuoden määräajaksi, ehdotetaan poikkeamista myönnettäväksi 10 vuodeksi.

Edellä esitetyn perusteella hakemuksen mukainen poikkeaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueen käytön muulle järjestämiselle. Rakentaminen ei vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteitten saavuttamista eikä vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteitten saavuttamista (MRL 172 §).

Liite 1Asemapiirros 25.3.2013

Liite 2Fingrid Oyj:n lausunto 22.8.2013

Oheismateriaali 1Sijaintikartta

Oheismateriaali 2Turun luonnonsuojeluyhdistyksen kannanotto 24.7.2013

Oheismateriaali 3Hakijan vastine 4.9.2013

Toimialajohtaja Markku Toivonen:

EhdotusKaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää myöntää hakemuksen ja 25.3.2013 päivätyn asemapiirroksen mukaiset poikkeukset 10 vuodeksi päätöksen antopäivästä lukien seuraavilla ehdoilla.

• Fingrid Oyj:n 22.8.2013 päivätyn lausunnon ehdot on otettava huomioon toimenpidelupaa myönnettäessä.
• Lumensijoituspaikan sulamisvesien hallinnassa tulee tutkia tarve laskeutusaltaan rakentamiselle sekä Ohitustien alittavan rummun välityskyky sulamiskaudella.
• Lumensijoituspaikka tulee rajata siten, että se ei ulotu maantielain mukaisen tieoikeuden alueelle.

Samalla päätetään, että hakijalta peritään poikkeamispäätöksen johdosta rakennusvalvontataksan 7.1 §:n mukaisesti 800 euroa sekä naapurien kuulemisen johdosta 50 euroa/kuultava kiinteistö (2 kpl), yhteensä 900 euroa. Poikkeamishakemuksesta kuuluttamisesta lehti-ilmoituksella peritään todellisten kustannusten mukaan.

Päätöksen voimassaolo

Poikkeamispäätös on voimassa kaksi vuotta päätöksen lainvoimaisuuspäivästä lukien. Vastaavaa toimenpidelupaa tulee hakea tämän ajan kuluessa.

Päätös annetaan julkipanon jälkeen.

PäätösAsia pantiin pöydälle Helesvirran Sundqvistin kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Lisäksi päätettiin pitää katselmus rakennuspaikalla ennen seuraavaa kokousta.