Hallintopalvelut, ympäristölakimies Nina Mattila 4.10.2013:

Rakennuspaikka ja sen sijainti

Pahaniemen kaupunginosa (63) korttelin 1 tontti 13.

Vuoksenniskankatu 7.

Alueen pinta-ala n. 42365 m².

Hakija

Kiinteistöliikelaitos

Rakennushanke

- Lumensijoituspaikka.

Hanketta koskien on vireillä myös toimenpidelupahakemus.

Kaavoitustilanne

Asemakaava (23.7.1991 vahvistettu)

T-2: Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Korttelialuetta koskevat asemakaavamääräykset: pykälät 9, 12, 13 ja 14.

Kaavamääräyksiin sisältyy mm. ehtona, että ulkovarastointiin käytettävät korttelinosat on näkösuojattava aidalla.

Poikkeukset

- Lumensijoituspaikka sijoitetaan osittain teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueelle (T-2). Ulkovarastointiin käytettävää korttelinosaa ei näkösuojata aidalla (MRL 58 §).

- Tontti ei ole voimassa olevan tonttijaon mukainen (MRL 81 §).

Naapureiden ja asianosaisten kuuleminen

Ympäristötoimiala on tiedottanut hankkeesta kirjeitse naapureille. Lisäksi hankkeesta on tiedotettu muille, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa, kuuluttamalla siitä kaupungin ilmoitustaululla, internet-sivuilla ja sanomalehdessä.

Osallisille ja naapureille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen.

Hakija on antanut vastineensa muistutuksiin.

Viranomaisluvat ja lausunnot

Ympäristönsuojelu: Lumensijoituspaikan käyttöön ei ole estettä mikäli alueella noudatetaan tiettyjä reunaehtoja ja yleisiä ohjeita lumensijoituspaikkojen ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi.

Suunnitteluyksikkö: Ei huomautettavaa.

Päätöksen perustelut

Hakemuksen kohde ja hakijan perustelut

Hakemuksen kohteena oleva alue sijaitsee pääosin teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueella. Rakennuspaikkaa koskee muun muassa kaavamääräys, jonka mukaan ulkovarastointiin käytettävät korttelinosat on näkösuojattava aidalla ja katuja reunustavat istutusalueet on jätettävä aidan ulkopuolelle.

Hakijan mukaan Ovakon alue on siirtynyt Kiinteistöliikelaitoksen omistukseen satamalta ja satama on aiemmin vienyt lunta tälle tontille. Alue otetaan jatkossa käyttöön tarvittaessa. Lumen sulamista edistetään keväällä levittämällä lumikasoja. Jälkisiivoukseen kiinnitetään erityistä huomiota ja se tehdään kahdessa erässä. 

Osallisten muistutukset

Turun luonnonsuojeluyhdistys ry on jättänyt kannanoton koskien kaikkia vireillä olevia lumensijoituspaikkahakemuksia. Luonnonsuojeluyhdistyksen mukaan lumenkaatopaikkojen valinnassa tulisi jatkossa tarkemmin mallintaa sulamisvesien vaikutusta ympäristöön. Jokaisen lumenkaatopaikan kohdalla tulisi arvioida, valuvatko sulamisvedet ja epäpuhtaudet erityisen herkille vesialueille. Pitkällä aikavälillä tulisi selvittää, kuinka kalliiksi tulisi tehdä lumenkaatopaikoille järjestely, joka erottaisi sulamisvesistä sakan ja öljyn.

Naapurikiinteistön 853-63-73-2 haltija on jättänyt muistutuksen, jossa todetaan, että se ei vastusta hanketta. Naapuri on kuitenkin halunnut tuoda esille muun muassa seuraavat seikat: lumensijoituspaikka tulee toteuttaa ja sen toimintaa harjoittaa siten, ettei siitä aiheudu haittaa tai vahinkoa naapuritontille tai sen käytölle eikä muutenkaan ympäristön pilaantumista/ ympäristöhaittaa. Etenkin sulamisvedet tulee suodattaa, imeyttää ja johtaa pois siten, etteivät ne vaikuta naapuritonttiin, jonka salaojat purkavat tonttien välissä sijaitsevaan avo-ojaan. Lisäksi korostetaan hakijan velvollisuutta pitää lumensijoituspaikka siistinä. Lumensijoituspaikalle kulkeutuneet roskat tulee siivota kohtuudella pois niin, etteivät ne aiheuta epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, haju- ja eläinhaittoja tai muutakaan haittaa tai vahinkoa. Roskien kulkeutuminen naapuritontille esim. tuulen mukana tulee tehokkaasti estää ja roskat on siivottava myös ympäristöstä. Toiminnan aiheuttama liikennöinti tulee järjestää siten, ettei siitä aiheudu haittaa naapuritontin tai sille johtavan tiealueen käytölle. Tiealuetta käyttää erityisesti naapuritontille kulkeva raskas liikenne.

Hakijan vastine

Kiinteistöliikelaitos toteaa vastineessaan, että Turussa ei ole kaavaan merkittyjä lumensijoituspaikkoja. Talvisin lumen kuljettaminen lumensijoituspaikoille on välttämätöntä, koska katujen lumitila-alueet ovat riittämättömät lumen varastoimiseen läpi talven. Lumensijoituspaikat palvelevat kaupungin tarvetta ja myös mm. teollisuustonttien ja kauppakeskusten piha-alueiden lumet kuljetetaan yleisille lumensijoituspaikoille.

Lumensijoituspaikkoja käytetään ainoastaan lumen varastoimiseen. Ovakoon tullaan rakentamaan kulunvalvontajärjestelmä, jonka avulla portti aukeaa ainoastaan niille autoilijoille, joilla on kulkulupa lumensijoitusalueiden portteihin. Portti saadaan ohjelmoitua aukeamaan vain haluttuina kellonaikoina ja halutuille autoilijoille. Kesäaikana portit ovat suljettuina ja alueen jälkisiivousta lukuun ottamatta alueella ei ole muuta toimintaa. Lumen sulamista lumensijoituspaikoilla edistetään keväällä levittämällä lumikasoja. Jälkisiivoukseen kiinnitetään erityistä huomiota ja se tehdään kahdessa erässä.

Kiinteistöliikelaitos lupaa tutkia Ovakon lumensijoituspaikaksi mahdollisesti tulevan alueen sulamisvesien poisjohtamisen kannalta. Jos sulamisvesien poisjohtamisessa tai alueen kuivatusjärjestelmissä on puutteita, Kiinteistöliikelaitos tulee parantamaan niitä ennen talvea.

Ympäristönsuojelun lausunto

Ympäristönsuojelun lausunnon mukaan voimassa olevien ympäristönsuojelumääräysten (Kv 27.11.2006) mukaan lumenkaatoaluetta ei saa sijoittaa pohjavesialueille, vedenhankintaan käytettävän vesistön ranta-alueelle tai vesialueelle (15.1 §). Lisäksi lumenkaatoalueen sijoittamisessa ja toteuttamisessa tulee huolehtia siitä, että sulamisvedet eivät aiheuta ympäristön pilaantumista tai roskaantumista. Lumenkaatoalueen haltijan on huolehdittava alueen siivoamisesta välittömästi lumen sulamisen jälkeen (15.2 §).

Kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiä ollaan parhaillaan päivittämässä ja uusiin määräyksiin esitetään muutoksia ja tarkennuksia myös lumensijoituspaikkojen osalta. Ympäristönsuojelun tulosalueen näkemyksen mukaan lumensijoituspaikan sijoittamisessa ja toteuttamisessa on huolehdittava siitä, ettei toiminnasta aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Lumensijoituspaikan haltijan on huolehdittava alueen siivoamisesta lumen sulamisen edetessä.

Ympäristöhaitat

Keskeinen lumensijoituspaikkojen ympäristöongelma on lähiympäristöön kohdistuva melu, joka syntyy lumen kuljetuksen edellyttämästä kuorma-autoliikenteestä ja läjitysalueella kauhakuormaajilla tehtävästä lumen siirtelystä. Meluhaitat keskittyvät sääolojen mukaan ankarien lumipyryjen aiheuttamiin jaksoihin, jolloin lumenkuljetusta on käytännössä tehtävä myös yöaikaan.

Muita sijoituspaikkojen ympäristöhaittoja ovat (1) lumikuormien mukana kulkeutuvien roskien aiheuttama roskaantuminen, (2) lumen sisältämien epäpuhtauksien kertyminen maaperään sekä sulamisvesiuomien ja purkuvesistönä toimivien kaupunkipurojen sedimentteihin ja (3) sulamisvesien sisältämien hienojakoisten ja liuenneiden epäpuhtauksien ja ravinteiden aiheuttama purkuvesistön vedenlaatua heikentävä kuormitus.

Helsingin lumensijoituspaikoilta tehdyn tutkimuksen mukaan suurin kuormitus lumensulamisvesistä vastaanottaviin vesistöihin syntyy kloridista ja typestä. Merkittävä osa lumen sisältämistä kiintoaineista ja haitta-aineista jää sijoituspaikan maaperään ja purkuojan pohjasedimentteihin, ja vain osa kulkeutuu veden mukana kauemmas vesistöön. Purkuojien sedimenttinäytteistä havaittiin raskasmetallien ja raskaiden öljyjakeiden kohonneita pitoisuuksia. Maanäytteissä ei todettu lumen läjittämisestä aiheutuvaa merkittävää pilaantuneisuutta. Myös Turussa on tehty maaperätutkimus Räntämäen lumensijoitusalueella paikoitusalueen rakentamissuunnittelun yhteydessä vuonna 2012. Kerätyistä näytteistä havaittiin pintamaassa sijaitsevassa sepelikerroksessa hieman kohollaan olevia öljyhiilivetypitoisuuksia. Kohteen maaperässä ei kuitenkaan havaittu alemmat ohjearvot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, joita pidetään riittävänä pitoisuustasona esim. asuinalueilla.

Ympäristömelu

Lähimmät asuinrakennukset ovat runsaan 100 metrin päässä sijoitusalueesta Uhrilähteenkadun jatkeena olevan Muhkurinmäen varrella. Asutuksen sijoittuminen kohtuullisen etäälle lumensijoitusalueesta vähentää todennäköisesti toiminnan aiheuttamia viihtyvyyshaittoja eikä aiheuta kohtuutonta rasitusta naapurustolle.

Roskaantuminen

Lumikuormat sisältävät katualueelle kertynyttä roskaa ja hiekoitussepeliä, jonka määrä on suhteessa mm. siihen, miten pitkään lumipenkka on ajoväylän varrella ollut ennen lumensijoituspaikalle siirtämistä. Roskaantumisen ehkäisemiseksi lumensijoituspaikkoja on tarkkailtava ja siivottava riittävän usein lumen sulamisen edetessä. Roskien leviäminen tuulen ja sulamisvesien mukana sijoituspaikan lähiympäristöön on estettävä.

Maaperän pilaantuminen

Lumen seassa olevassa hiekoitushiekassa ja mahdollisissa jätteissä saattaa olla haitta-aineita, joista voi aiheutua maaperän pilaantumista. Em. syystä lumensijoituspaikat on sisällytetty maaperän tilan tietojärjestelmään mahdollisina riskikohteina. Käytäntö varmistaa, että mikäli kohteen käyttötarkoitus muuttuu, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioidaan.

Vesiensuojelu

Turussa on seurattu lumenkaatoalueiden vaikutuksia vesiin ja pohjavesiin 2000-luvun alkupuolelle asti neljällä silloin käytössä olleella lumenkaatoalueella Skanssinmäessä, Orikedolla, Pansiossa sekä Ispoisissa. Tällä hetkellä käytössä on silloisista lumenkaatoalueista ainoastaan Oriketo. Haitta-aineita seurattiin lumesta, sulamisvesistä sekä Skanssinmäen alueen lähikaivoista. Lumenkaatoalueiden vedet olivat raskasmetallipitoisuuksien (sinkki ja lyijy) osalta melko puhtaita. Skanssinmäen lumenkaatoalueen vesistä seurattiin myös salaojan kautta jätevesiviemäriin päätyviä sulamisvesiä, jotka olivat keväisin orgaanisen aineen, ravinteiden ja hygieenisen laadun osalta likaantuneita tai lievästi likaantuneita. Skanssinmäen lumenkaatoalueen lähiympäristön kahden kaivon vesissä ei ollut havaittavissa viitteitä lumenkaatopaikan vaikutuksesta. Lumenkaatoalueiden vesientarkkailu lopetettiin vuoden 2001 jälkeen ympäristö- ja kaavoituslautakunnan päätöksellä.

Luonnonympäristö

Lumensijoituspaikan länsireunassa kulkee Kuninkojan uoma, joka on rajattava lumenläjitysalueen ulkopuolelle. Ojauoman ja läjitysalueen väliin tulee jättää vähintään 20 metrin suojavyöhyke, jolla tulee säilyttää kasvillisuutta. Suojavyöhykkeellä vähennetään lumensulamisvesien mukana kulkeutuvien epäpuhtauksien päätymistä vesistöön. Ojauomaa ei tule myöskään putkittaa koska Kuninkojan valuma-alue on varsin laaja ja putkittaminen lisäisi oleellisesti tulvimisriskiä. Avo-ojien uomat ovat arvokkaita pienimuotoisia maisemaelementtejä ja tärkeitä eliölajiston elinympäristöjä sekä leviämis- ja kulkureittejä. Näiden luonnon monimuotoisuutta ylläpitävien kohteiden säilyminen myös taajama-alueilla tulee turvata. Ojauomaa koskee Turun yleiskaavassa määräys ”Kulttuurihistoriallisesti, kaupunkikuvallisesti, maisemallisesti tai luonnonoloiltaan arvokas alueen osa. Alueella tapahtuvat muutokset tulee tehdä niin, että alueen ominaispiirteitä ei turmella”. Alueen asemakaavassa uoma on myös osoitettu avo-ojaa varten varattuna alueen osana.

Yhteenveto

Ympäristönsuojelun tulosalueen näkemyksenä on, ettei lumensijoituspaikan käyttöön ole estettä mikäli alueella noudatetaan edellä mainittuja reunaehtoja ja yleisiä ohjeita lumensijoituspaikkojen ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi.

Kaupunkisuunnittelun kanta

Lumensijoitustoiminta on tarkoituksenmukaista sijoittaa kaupunkialueella teollisuusalueelle. Tällöin siitä aiheutuu asutukselle mahdollisimman vähän haittaa. Myös ajo sijoituspaikalle tapahtuu teollisuusalueen läpi. Tontti on alavaa ja läheinen rautatie aiheuttaa melua, joten rakennusten rakentaminen tontille on haastavaa. Kiinteistö- ja ympäristötoimialan asiantuntijat ovat kesästä 2013 lähtien yhdessä pyrkineet löytämään pitkäkestoisia lumensijoitusratkaisuja, jotka on tarkoitus myös osoittaa vireillä olevassa koko kaupungin yleiskaavassa. Kuljetuskustannusten säilyttäminen kohtuullisina edellyttää useampaa lumensijoituspaikkaa.

Ehdotus

Hakijan tulee toiminnassaan noudattaa jätelain mukaisia velvoitteita koskien roskaamiskieltoa sekä siivoamisvelvollisuutta ja kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiä. Maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n mukaisella poikkeamispäätöksellä ei myönnetä eikä voida myöntää poikkeamista muusta kuin maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyistä tai sen nojalla annetuista rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja muista rajoituksista.

Hakija on ympäristönsuojelun lausunnon perusteella muuttanut lumensijoitusalueen rajausta. Hakija on toimittanut hakemuksen liitteeksi uudet asemapiirrokset, joissa sijoitusalue on rajattu siten, että lumensijoituspaikan länsireunassa kulkeva Kuninkojan uoma on rajattu lumenläjitysalueen ulkopuolelle.

Hakija on perustellut hakemustaan kaavaan merkittyjen lumensijoituspaikkojen vähäisyydellä. Turussa on Urusvuoressa asemakaavaan merkitty lumensijoituspaikka, joka ei ole lumensijoituskäytössä. Kyseistä aluetta tullaan todennäköisesti tarvitsemaan hulevesien imeyttämiseen liittyen ja sille mahdollisesti rakennetaan viivytysallas. Biolaaksossa on asemakaavaan merkitty varaus kallioon louhittavaa lumenkaatoluolaa varten. Asemakaavoihin merkittyjen lumensijoituspaikkojen vähäisyys sekä kunnan velvollisuus huolehtia katujen kunnossapidosta talvella voidaan katsoa erityiseksi syyksi, jonka perusteella poikkeamisen myöntämistä voidaan puoltaa. Aluetta on jo aiemmin käytetty lumensijoitukseen sataman toimesta. Alueen kattava näkösuojaaminen aidalla on hankalaa, koska lumikasat ovat maksimissaan 8 metriä korkeita. Kuninkojan varrella kasvaa kuitenkin puita ja muuta kasvillisuutta, joka toimii näkösuojana naapureihin päin. Ottaen huomioon kaavoituksen myönteinen kanta poikkeamishakemukseen ja hakijan esittämä uusi alueen rajaus poikkeamista ehdotetaan myönnettäväksi. Hakijan tulee kuitenkin ennen lumensijoituspaikan käyttöönottoa varmistua sulamisvesien poisjohtumisesta ja tehdä mahdolliset tarvittavat parannukset ennen lumensijoituspaikan käyttöönottoa.

Edellä esitetyn perusteella hakemuksen mukainen poikkeaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueen käytön muulle järjestämiselle. Rakentaminen ei vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteitten saavuttamista eikä vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteitten saavuttamista (MRL 172 §).

Liite 1Asemapiirros 1.10.2013

Oheismateriaali 1Sijaintikartta

Oheismateriaali 2Kiinteistö Oy Ovakonkatu 1:n muistutus 13.8.2013

Oheismateriaali 3Turun luonnonsuojeluyhdistyksen kannanotto 24.7.2013

Oheismateriaali 4Hakijan vastine 30.8.2013

Toimialajohtaja Markku Toivonen:

EhdotusKaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää myöntää hakemuksen ja 1.10.2013 päivätyn asemapiirroksen mukaiset poikkeukset seuraavilla ehdoilla

• Ojauoman ja läjitysalueen väliin tulee jättää vähintään 20 metrin suojavyöhyke, jolla tulee säilyttää kasvillisuutta. Ojauomaa ei saa putkittaa.
• Hakijan tulee varmistua sulamisvesien poisjohtumisesta ja tarvittavat parannukset tulee tehdä ennen lumensijoituspaikan käyttöönottoa.

Samalla päätetään, että hakijalta peritään poikkeamispäätöksen johdosta rakennusvalvontataksan 7.1 §:n mukaisesti 800 euroa sekä naapurien kuulemisen johdosta 50 euroa/kuultava kiinteistö (7 kpl), yhteensä 1150 euroa. Poikkeamishakemuksesta kuuluttamisesta lehti-ilmoituksella peritään todellisten kustannusten mukaan hakemuksen Dno 3417-2013 yhteydessä.

Päätöksen voimassaolo

Poikkeamispäätös on voimassa kaksi vuotta päätöksen lainvoimaisuuspäivästä lukien. Vastaavaa toimenpidelupaa tulee hakea tämän ajan kuluessa.

Päätös annetaan julkipanon jälkeen.

PäätösAsia pantiin pöydälle Helesvirran Sundqvistin kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Lisäksi päätettiin pitää katselmus rakennuspaikalla ennen seuraavaa kokousta.