Hallintopalvelut, ympäristölakimies Nina Mattila 4.10.2013:

Rakennuspaikka ja sen sijainti

Erottamaton määräala Arolan kylän (402) Arola-nimisestä tilasta R:no 1:74 ja Syvälahden kylän (510) Paltus-nimisestä tilasta R:no 1:22.

Lauttaranta, Pikisaarentie.

Alueen pinta-ala n. 42285 m².

Hakija

Kiinteistöliikelaitos

Rakennushanke

- Lumensijoituspaikka.

Hanketta koskien on vireillä myös toimenpidelupahakemus.

Kaavoitustilanne

Asemakaava (4.11.1952 vahvistettu)

TVK: Teollisuus- ja varastokortteli. Tontista, jonka pinta-ala ei saa olla alle 1500 m² saa rakentamiseen käyttää vähintään 1/2. Tontille saa rakentaa palonarkoja tehdas- ja varastorakennuksia (PL 4 pykälän D III B) sekä erillisiä asuinrakennuksia sellaista henkilökuntaa varten, jonka alituinen läsnäolo on liikkeen toiminnalle välttämättömän tarpeellinen ynnä liikkeelle tarpeellisia toimisto- ja ruokailuhuoneita. Viimeksi mainittujen ja asuinrakennusten on täytettävä vähintään palonaran PL 4 pykälän D I luokan vaatimukset. Samalla tontilla olevien rakennusten etäisyyden tulee olla 8 m. Rakennuksen etäisyyden naapuritontin rajasta tulee olla vähintään 6 m ja palosolaan, milloin se paloturvallisuuden vuoksi arvioidaan tarpeelliseksi on istutettava lehtipuita. Rakennuksen korkeus saa olla enintään 13 m.

Poikkeukset

- Lumensijoituspaikka sijaitsee teollisuus- ja varastokorttelissa sekä osittain kaduksi merkityllä alueella (MRL 58 §).

- Korttelialueelle ei ole laadittu tonttijakoa (MRL 81 §). 

Naapureiden ja asianosaisten kuuleminen

Ympäristötoimiala on tiedottanut hankkeesta kirjeitse naapureille. Lisäksi hankkeesta on tiedotettu muille, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa, kuuluttamalla siitä kaupungin ilmoitustaululla, internet-sivuilla ja sanomalehdessä.

Osallisille ja naapureille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen.

Viranomaisluvat ja lausunnot

Ympäristönsuojelu: Lumensijoituspaikan käyttöön ei ole estettä mikäli alueella noudatetaan tiettyjä reunaehtoja ja yleisiä ohjeita lumensijoituspaikkojen ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi sekä turvataan viitasammakoiden elinympäristö erityissuojelun mukaisesti.

Suunnitteluyksikkö: Pikisaarentien ja lumensijoituspaikan risteys jää kaarteen taakse piiloon. Tästä syystä risteykseen tulisi lisätä varoitusmerkit varoittamaan lumenajosta.

Päätöksen perustelut

Hakemuksen kohde ja hakijan perustelut

Hakemuksen kohteena oleva alue sijaitsee voimassa olevassa asemakaavassa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueella. Turun yleiskaavassa 2020 (Kv 18.6.2001) alue on merkitty suunnittelutarvealueeksi. Hirvensalon osayleiskaavassa (YM 22.1.2001) kohteelle on osoitettu lumen- ja maankaatopaikan ohjeellinen sijainti, jossa lumen- ja maankaato voi jatkua niin pitkään kuin alueen varsinaisen maankäytön toteutuminen sen sallii. Yleiskaava ei ole asemakaava-alueella voimassa muutoin kuin muutettaessa asemakaavaa. Alueelle on myönnetty maisematyölupa louheen välivarastointiin ja luvan määräaika on 12.1.2017 asti (Dnro 11212-2011). Toimintojen yhteen sovittaminen käytännössä on otettava huomioon lumensijoituspaikkaa suunniteltaessa.

Hakijan mukaan Kiinteistölautakunta on 11.2.2004 § 120 päättänyt ottaa alueen varalumensijoituspaikaksi. Alue otetaan käyttöön siinä vaiheessa, kun Hirvensalon alueelta on tarve kuljettaa lunta lumensijoituspaikoille. Hirvensalon alueella tulee olla oma lumensijoituspaikkansa, jottei sen alueen lumia tarvitse ajaa läpi kaupungin muille sijoitusalueille. Hakijan mukaan lumen sulamista edistetään keväällä levittämällä lumikasoja. Jälkisiivoukseen kiinnitetään erityistä huomiota ja se tehdään kahdessa erässä.

Osallisten muistutukset

Turun luonnonsuojeluyhdistys ry on jättänyt kannanoton koskien kaikkia vireillä olevia lumensijoituspaikkahakemuksia. Luonnonsuojeluyhdistyksen mukaan lumenkaatopaikkojen valinnassa tulisi jatkossa tarkemmin mallintaa sulamisvesien vaikutusta ympäristöön. Jokaisen lumenkaatopaikan kohdalla tulisi arvioida, valuvatko sulamisvedet ja epäpuhtaudet erityisen herkille vesialueille. Pitkällä aikavälillä tulisi selvittää, kuinka kalliiksi tulisi tehdä lumenkaatopaikoille järjestely, joka erottaisi sulamisvesistä sakan ja öljyn.

Ympäristönsuojelun lausunto

Ympäristönsuojelun lausunnon mukaan voimassa olevien ympäristönsuojelumääräysten (Kv 27.11.2006) mukaan lumenkaatoaluetta ei saa sijoittaa pohjavesialueille, vedenhankintaan käytettävän vesistön ranta-alueelle tai vesialueelle (15.1 §). Lisäksi lumenkaatoalueen sijoittamisessa ja toteuttamisessa tulee huolehtia siitä, että sulamisvedet eivät aiheuta ympäristön pilaantumista tai roskaantumista. Lumenkaatoalueen haltijan on huolehdittava alueen siivoamisesta välittömästi lumen sulamisen jälkeen (15.2 §).

Kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiä ollaan parhaillaan päivittämässä ja uusiin määräyksiin esitetään muutoksia ja tarkennuksia myös lumensijoituspaikkojen osalta. Ympäristönsuojelun tulosalueen näkemyksen mukaan lumensijoituspaikan sijoittamisessa ja toteuttamisessa on huolehdittava siitä, ettei toiminnasta aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Lumensijoituspaikan haltijan on huolehdittava alueen siivoamisesta lumen sulamisen edetessä.

Ympäristöhaitat

Keskeinen lumensijoituspaikkojen ympäristöongelma on lähiympäristöön kohdistuva melu, joka syntyy lumen kuljetuksen edellyttämästä kuorma-autoliikenteestä ja läjitysalueella kauhakuormaajilla tehtävästä lumen siirtelystä. Meluhaitat keskittyvät sääolojen mukaan ankarien lumipyryjen aiheuttamiin jaksoihin, jolloin lumenkuljetusta on käytännössä tehtävä myös yöaikaan.

Muita sijoituspaikkojen ympäristöhaittoja ovat (1) lumikuormien mukana kulkeutuvien roskien aiheuttama roskaantuminen, (2) lumen sisältämien epäpuhtauksien kertyminen maaperään sekä sulamisvesiuomien ja purkuvesistönä toimivien kaupunkipurojen sedimentteihin ja (3) sulamisvesien sisältämien hienojakoisten ja liuenneiden epäpuhtauksien ja ravinteiden aiheuttama purkuvesistön vedenlaatua heikentävä kuormitus.

Helsingin lumensijoituspaikoilta tehdyn tutkimuksen mukaan suurin kuormitus lumensulamisvesistä vastaanottaviin vesistöihin syntyy kloridista ja typestä. Merkittävä osa lumen sisältämistä kiintoaineista ja haitta-aineista jää sijoituspaikan maaperään ja purkuojan pohjasedimentteihin, ja vain osa kulkeutuu veden mukana kauemmas vesistöön. Purkuojien sedimenttinäytteistä havaittiin raskasmetallien ja raskaiden öljyjakeiden kohonneita pitoisuuksia. Maanäytteissä ei todettu lumen läjittämisestä aiheutuvaa merkittävää pilaantuneisuutta. Myös Turussa on tehty maaperätutkimus Räntämäen lumensijoitusalueella paikoitusalueen rakentamissuunnittelun yhteydessä vuonna 2012. Kerätyistä näytteistä havaittiin pintamaassa sijaitsevassa sepelikerroksessa hieman kohollaan olevia öljyhiilivetypitoisuuksia. Kohteen maaperässä ei kuitenkaan havaittu alemmat ohjearvot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, joita pidetään riittävänä pitoisuustasona esim. asuinalueilla.

Ympäristömelu

Nykytilanteessa alueen yöaikainenkaan käyttö ei aiheuttane merkittäviä meluhaittoja asutukselle. Lähin asuinrakennus on Pikisaaren suunnalla noin 200 metrin etäisyydellä.

Roskaantuminen

Lumikuormat sisältävät katualueelle kertynyttä roskaa ja hiekoitussepeliä, jonka määrä on suhteessa mm. siihen, miten pitkään lumipenkka on ajoväylän varrella ollut ennen lumensijoituspaikalle siirtämistä. Roskaantumisen ehkäisemiseksi lumensijoituspaikkoja on tarkkailtava ja siivottava riittävän usein lumen sulamisen edetessä. Roskien leviäminen tuulen ja sulamisvesien mukana sijoituspaikan lähiympäristöön on estettävä.

Maaperän pilaantuminen

Lumen seassa olevassa hiekoitushiekassa ja mahdollisissa jätteissä saattaa olla haitta-aineita, joista voi aiheutua maaperän pilaantumista. Em. syystä lumensijoituspaikat on sisällytetty maaperän tilan tietojärjestelmään mahdollisina riskikohteina. Käytäntö varmistaa, että mikäli kohteen käyttötarkoitus muuttuu, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioidaan.

Vesiensuojelu

Turussa on seurattu lumenkaatoalueiden vaikutuksia vesiin ja pohjavesiin 2000-luvun alkupuolelle asti neljällä silloin käytössä olleella lumenkaatoalueella Skanssinmäessä, Orikedolla, Pansiossa sekä Ispoisissa. Tällä hetkellä käytössä on silloisista lumenkaatoalueista ainoastaan Oriketo. Haitta-aineita seurattiin lumesta, sulamisvesistä sekä Skanssinmäen alueen lähikaivoista. Lumenkaatoalueiden vedet olivat raskasmetallipitoisuuksien (sinkki ja lyijy) osalta melko puhtaita. Skanssinmäen lumenkaatoalueen vesistä seurattiin myös salaojan kautta jätevesiviemäriin päätyviä sulamisvesiä, jotka olivat keväisin orgaanisen aineen, ravinteiden ja hygieenisen laadun osalta likaantuneita tai lievästi likaantuneita. Skanssinmäen lumenkaatoalueen lähiympäristön kahden kaivon vesissä ei ollut havaittavissa viitteitä lumenkaatopaikan vaikutuksesta. Lumenkaatoalueiden vesientarkkailu lopetettiin vuoden 2001 jälkeen ympäristö- ja kaavoituslautakunnan päätöksellä.

Luonnonympäristö

Lumensijoitusalueella esiintyy viitasammakoita, joiden esiintymiä kartoitettiin vuonna 2012 (Turun Hirvensalon Lauttarannan viitasammakkoselvitys 2012, Tmi Hannu Klemola). Viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikat ovat luontodirektiivin mukaisen erityissuojelun piirissä ja näiden elinympäristöjen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain 49 §:n nojalla kiellettyä. Kielto on voimassa ilman erillistä viranomaispäätöstä. Lumen läjittäminen viitasammakoiden lisääntymispaikoille hävittäisi ne käytännössä.

Lumensijoitusalueen eteläreuna on rajattu kulkemaan maanpäällisen sähkölinjan mukaan. Viitasammakoiden tunnettu lisääntymisalue sijaitsee Pikisaarentien ja sähkölinjan välissä. Tämän vuoksi lumensijoitusalue tulee rajata niin, että läjitystä ei suoriteta 25 metriä lähempänä sähkölinjaa. Lumensijoituspaikan käyttöönoton yhteydessä tulee neuvotella Ympäristönsuojelun tulosalueen kanssa ohjeistuksesta viitasammakoiden esiintymispaikkojen suojelemiseksi.

Yhteenveto

Ympäristönsuojelun tulosalueen näkemyksenä on, ettei lumensijoituspaikan käyttöön ole estettä mikäli alueella noudatetaan edellä mainittuja reunaehtoja ja yleisiä ohjeita lumensijoituspaikkojen ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi sekä turvataan viitasammakoiden elinympäristö erityissuojelun mukaisesti.

Kaupunkisuunnittelun kanta

Kiinteistö- ja ympäristötoimialan asiantuntijat ovat kesästä 2013 lähtien yhdessä pyrkineet löytämään pitkäkestoisia lumensijoitusratkaisuja, jotka on tarkoitus myös osoittaa vireillä olevassa koko kaupungin yleiskaavassa. Kuljetuskustannusten säilyttäminen kohtuullisina edellyttää useampaa lumensijoituspaikkaa.

Voimassa oleva asemakaava on vuodelta 1952 ja toteutunut vain osittain. Alueelle on tulevaisuudessa tarkoituksenmukaista osoittaa mahdollisesti muuta kuin teollisuus- tai varastointitoimintaa. Hirvensalon osalta tulee selvittää saaren pohjoisosan ranta-alueen soveltumista pitkäaikaiseen lumensijoitukseen ennen kuin alue mahdollisesti otetaan muuhun käyttöön. Hirvensalon osayleiskaavaluonnoksessa ja kaupunkiseudun rakennemallissa alue on osoitettu asuinalueeksi. Alueen muuttaminen asuinalueeksi edellyttää kuitenkin merkittäviä esirakentamistoimenpiteitä.

Ehdotus

Hakijan tulee noudattaa jätelain mukaisia velvoitteita koskien roskaamiskieltoa sekä siivoamisvelvollisuutta ja kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiä ja luonnonsuojelulain heikentämis- ja hävittämiskieltoa. Hakijan on huolehdittava siitä, että luonnonsuojelulain 49 §:n mukaista erityissuojelua ei loukata. Viitasammakoiden elinympäristöjen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain 49 §:n nojalla kiellettyä. Kielto on voimassa ilman erillistä viranomaispäätöstä. Maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n mukaisella poikkeamispäätöksellä ei myönnetä eikä voida myöntää poikkeamista muusta kuin maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyistä tai sen nojalla annetuista rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja muista rajoituksista.

Turussa on vähän asemakaavaan merkittyjä lumensijoitusalueita. Urusvuoressa on asemakaavaan merkitty lumensijoituspaikka, joka ei ole lumensijoituskäytössä. Kyseistä aluetta tullaan todennäköisesti tarvitsemaan hulevesien imeyttämiseen liittyen ja sille mahdollisesti rakennetaan viivytysallas. Biolaaksossa on asemakaavaan merkitty varaus kallioon louhittavaa lumenkaatoluolaa varten. Asemakaavoihin merkittyjen lumensijoituspaikkojen vähäisyys sekä kunnan velvollisuus huolehtia katujen kunnossapidosta talvella voidaan katsoa erityiseksi syyksi, jonka perusteella poikkeamisen myöntämistä voidaan puoltaa.

Hakija on ympäristönsuojelun lausunnon perusteella rajannut sijoitusalueen uudelleen siten, että läjitystä ei suoriteta 25 metriä lähempänä sijoitusalueen eteläpuolella sijaitsevaa sähkölinjaa. Jotta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttaminen ei vaikeutuisi, poikkeamista ehdotetaan myönnettäväksi ehdollisena. Hakijan tulee ennen lumensijoituspaikan käyttöönottoa pyytää Ympäristönsuojelun ohjeistusta, jotta viitasammakoiden esiintymispaikkojen riittävästä suojelusta voidaan varmistua.

Edellä esitetyn perusteella hakemuksen mukainen poikkeaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueen käytön muulle järjestämiselle. Rakentaminen ei vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteitten saavuttamista eikä vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteitten saavuttamista (MRL 172 §).

Liite 1Asemapiirros 1.10.2013

Oheismateriaali 1Sijaintikartta

Oheismateriaali 2Turun luonnonsuojeluyhdistyksen kannanotto 24.7.2013

Toimialajohtaja Markku Toivonen:

EhdotusKaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää myöntää hakemuksen ja 1.10.2013 päivätyn asemapiirroksen mukaiset poikkeukset seuraavalla ehdolla.

• Ennen lumensijoituspaikan käyttöönottoa tulee pyytää Ympäristönsuojelun ohjeistusta viitasammakoiden esiintymispaikkojen suojelemiseksi.

Samalla päätetään, että hakijalta peritään poikkeamispäätöksen johdosta rakennusvalvontataksan 7.1 §:n mukaisesti 800 euroa sekä naapurien kuulemisen johdosta 50 euroa/kuultava kiinteistö (2 kpl). Lisäksi poikkeamishakemuksesta kuuluttamisesta lehti-ilmoituksella peritään todellisten kustannusten mukaan 1340,86 euroa. Yhteensä 2240,80 euroa.

Päätöksen voimassaolo

Poikkeamispäätös on voimassa kaksi vuotta päätöksen lainvoimaisuuspäivästä lukien. Vastaavaa toimenpidelupaa tulee hakea tämän ajan kuluessa.

Päätös annetaan julkipanon jälkeen.

PäätösAsia pantiin pöydälle Helesvirran Sundqvistin kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Lisäksi päätettiin pitää katselmus rakennuspaikalla ennen seuraavaa kokousta.