Kaupunkisuunnittelu, kaavoitus, kaavoitusarkkitehti Katja Tyni-Kylliö 1.10.2013:

I kaupunginosan korttelin 48 tonteille 14 ja 15 on laadittu 7.6.2013 päivätty ja 1.10.2013 lausuntojen johdosta muutettu asemakaavanmuutosehdotus "Vänrikinkatu 4 ja 6" (31/2007). Asemakaavanmuutos perustuu tontin 48.-15 toisen omistajaosapuolen, Asunto Oy Turun Kasarmin Kerhon kaavanmuutoshakemukseen. Suunnittelualue on Turun kaupungin asunto- ja maankäyttöohjelman 2009-2013 (Kv. 5.10.2009) kohde. Tontti 14 on sisällytetty kaavanmuutosalueeseen voimassa olevassa asemakaavassa olevan, tontille 15 tulevan asemakaavanmuutoksen myötä mitoitukseltaan toimimattomaksi jäävän pysäköimispaikka -merkinnän vuoksi.

Nykytilannetta, kaavatilannetta ja alueen historiaa kuvataan kaavaselostuksen kohdassa 3 Lähtökohdat. 

Asemakaavanmuutosprosessin vaiheet ja vuorovaikutus

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 24.9. - 27.10.2011, jolloin asiasta jätettiin 16 mielipidekirjettä. Ympäristö- ja kaavoituslautakunta hyväksyi 11.9.2012 § 375 kaavanmuutosluonnoksen.

Asemakaavanmuutosehdotus (pvm. 7.6.2013) oli lausunnolla 7.6. ja 16.8.2013 välisenä aikana sekä julkisesti nähtävillä 15.7. ja 13.8.2013 välisen ajan.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa esitettyjen mielipiteiden sekä nähtävillä olleesta ehdotuksesta jätettyjen lausuntojen ja muistutusten tiivistelmät sekä yksityiskohtaiset vastineet niihin on selostettu liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa.

Ohessa on lyhyt tiivistelmä muistutuksista ja niihin annetuista vastineista sekä lausuntojen johdosta tehdyistä muutoksista.

Muistutukset

Asemakaavanmuutosehdotuksesta jätettiin neljä muistutusta. Muistutuksissa vaaditaan, että kaavanmuutosehdotuksesta poistetaan lisärakennusoikeus, koska se turmelisi alueen ominaispiirteitä ja luonnonympäristö tuhoutuisi. Korttelialueen AK-1 puistoa vastaan oleva pensasaitamerkintä vaaditaan poistettavaksi. Kaavamerkintää sr-1 tulisi tarkentaa siten, että se ei salli ullakkotilan mahdollisessa käyttöönotossa pihanpuolisenkaan julkisivun muutoksia.

Muistutusten mukaan kaavanmuutosehdotus ei noudata maankäyttö- ja rakennuslakia, Turun osayleiskaavaa eikä kansallisen kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Muistutuksissa viitataan myös maakuntakaavaan, valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja Maakuntamuseon (nyk. Museokeskus) vuonna 2002 Turun yleiskaavatyötä varten laatimaan suojelutavoitelistauskarttaan.

Vastine

Yleiskaavan tarkoittamat ominaispiirteet koskevat kaavanmuutosalueella kaupunkikuvaa. Ominaispiirteisiin kuuluu yhtenä tärkeimmistä umpikorttelirakenne, joka oli vallitseva tilanne aina Kasarmin ajoista 1970-luvulle saakka. Keskeinen pihamiljöö toimii voimassa olevan asemakaavan mukaisesti parkkipaikkana eikä se ole enää runsaspuustoinen. Pihan ja pihapiiriä jäsennöivän piharakennuksen rakentaminen parantaa ympäristön laatua.

Rakennettua ympäristöä vaalitaan suojelemalla vanha puutalo ja sovittamalla uudisrakennus ympäristön rakennuskantaan massoitteluun ja julkisivusuunnitteluun liittyvillä kaavamääräyksillä. Museokeskus on lausunnossaan ja sähköpostilla 18.9.2013 todennut, että suojeltavan rakennuksen arvo on ennen kaikkea kaupunkikuvallinen ja historiallinen, tässä tapauksessa menneestä käyttötarkoituksesta kertova. Lausunto totesi, ettei rakennus ole erittäin arvokas. Lausunto sallii myös ullakon julkisivumuutokset pihan puolella. Muistuttajan vaatimus tarkoittaisi, ettei pihanpuolen julkisivuja voisi entistääkään vuosien 2010-2011 muutostöiden jälkeen. Pihapiirillä ei ole erityisarvoa suojellun rakennuksen osana. Museokeskus ja ELY-keskus eivät ole vastustaneet lisärakentamista.

Maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteena on mm. rakennetun ympäristön kulttuuriarvojen vaalimisen lisäksi toteuttamisedellytysten luominen hyvälle ajallisesti kerroksiselle elinympäristölle ja yhdyskuntarakenteen taloudellisuuden kehittäminen eheyttäen ja täydentäen. Rakennussuunnitelmien kaupunkikuvallista laatua tarkastellaan toteutusvaiheessa kaupunkikuvatoimielimessä.

Turun kansallisen kaupunkipuiston tavoitteet kohdentuvat kaavanmuutosalueelle vain rakennetun kulttuuriympäristön arvojen vuoksi: alue Hämeenkadun ja Aurajoen välissä on harmonisen kerroksellista kaupunkitilaa. Muutosalueella ei ole sellaisia luonnonarvoja, jotka estäisivät rakentamisen ja kaavan toteuttamisen haitalliset vaikutukset puistoon on pyritty estämään kaavamääräyksillä.

Perinteinen kaupunkitila syntyy miellyttäviksi koetuista tekijöistä kuten selkeä tilahierarkia, joka syntyy rajaamalla julkiset alueet selkeästi yksityisistä alueista. Pensasaitamääräyksellä on tavoitteena rakenteellisen aidan sijaan  täydentää olemassa olevia rajalle istutettuja pensaita mahdollisten pihatoimintojen järjestelyiden yhteydessä. Kasvillisuusaita ei ympäristötoimialan ympäristönsuojelun mukaan vaaranna puiston suojeluarvoa.

Asemakaavanmuutos ei aiheuta kenenkään elinympäristön laadun merkityk-sellistä heikkenemistä, ottaen huomioon kaavan tarkoitus tiivistää kaupunki-rakennetta asunto- ja maankäyttöohjelman tavoitteiden mukaisesti sekä ympäristön laatua tavoittelevat kaavamääräykset. Muistutukset eivät anna aihetta ehdotuksen muuttamiseen.

Lausunnot

Asemakaavamääräyksiin tehtiin sanamuotojen tarkennuksia rakennusvalvonnan ja Museokeskuksen lausuntojen perusteella. Aluepelastuslaitoksen lausunnon perusteella lisättiin pihakannen pelastusajoneuvon kestävyyttä edellyttävä määräys. Lausuntojen perusteella tehtyjen muutosten ja tarkennusten perusteella ei ole tarpeen asettaa asemakaavanmuutosta uudelleen julkisesti nähtäville.

Asemakaavan kuvaus

Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on suojeltuun rakennettuun ympäristöönsä sopeutuva täydennysrakentaminen. Lähimiljöö on rakentunut pääasiallisesti 1800- ja 1900 -lukujen vaihteen ja 1900-luvun alkupuolen välisenä aikana, joten sille on tyypillistä umpikortteliperiaate ja selkeät rapatut tai laudoitetut perusmassat satulakattoineen. Uudisrakennus rakennetaan katurajaan kiinni ja uudisrakennuksen massoittelu ja arkkitehtuurin olennaisimmat piirteet määritellään asemakaavassa. Ylipäätään uudisrakennuksen tulee sopeutua koon, korkeusasemien, muotojen, mittasuhteiden, aukotuksen, materiaalien ja värityksen puolesta lähiympäristön yleisilmeeseen. Kaavaselostuksen kohdassa 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen on yksityiskohtaisemmin selostettu kaavamääräyksiä edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Asemakaava antaa mahdollisuuden sijoittaa perinteisen toiminnallisen kaupunkimiljöön tapaan uudisrakennuksen maantasokerrokseen kadun puolelle myös liike-, toimisto- ja palvelun toimitiloja. Kadun tasolle rakennettavan ylemmän kellarin sekä ullakolle pääkäyttötarkoituksenmukaisten tilojen rakentamisen salliminen tarkoittaa käytännössä kadun puolella kerroslukua IV + ullakko. Rakennusoikeuden määrää ei merkitä numeroin asemakaavaselostuksen kohdassa 5.1 Kaavan rakenne mainituin perustein.

Kadun reunaan kiinni rakennettava rakennus ja erityisesti pihakannen alainen pysäköinti luovat mahdollisuuden tehdä suunnittelualueen pihasta suojaisan ja viihtyisän miljöön. Tontin 14 rajalle on osoitettu istutettava alue. Tontit tulee rajata pensasaidalla puiston suuntaan yksityisen ja julkisen tilan erottamiseksi.

Kerrostalon lisäksi saa rakentaa kaksi piharakennusta jätehuonetta, varasto-, harraste- ja saunatiloja varten, enintään yhteensä 80 k-m². Jos istutettavalle alueelle rakennetaan piharakennus, sen koko saa olla enintään 50 k-m² ja se tulee tehdä viherkattoisena.

Suunnittelualueella sijaitseva vanha puutalo, entinen toimiupseerikerho, suojellaan edelleen, kaupunkikuvallisesti ja historiallisesti arvokkaana rakennuksena. AK-1 -korttelialueelle osoitettu rakennusoikeus 1335 k-m² merkitään toteutuneen kerrosalan mukaan.

Asemakaavassa määrätään, että rakennusalan ja maanalaisen pysäköintitilan ulkopuolella sijaitsevat jalopuut on pyrittävä säilyttämään, maanalaisen auton säilytyspaikan perustusrakenteita ja kaivuutöitä ei saa ulottaa tontin kaakkoisrajan ulkopuolelle ja että uudisrakentamisen yhteydessä tulee varmistaa puistossa tontin kaakkoisrajan ja polun välissä olevien puiden kasvuedellytykset.

Selostuksessa on esitetty asemakaavan tarkempi kuvaus ja se, millaisia vaikutuksia kaavan toteuttamisella on.

Seuraava vaihe

Asemakaavanmuutosehdotus voidaan viedä kaupunginhallituksen ja valtuuston päätettäväksi kun maankäyttösopimus on allekirjoitettu.

Sovelletut lainkohdat

Maankäyttö- ja rakennuslaki 52 §, 54 §, 55 §, 57 §, 59 §, 62 §, 63 §, 65 §, 66 § ja 82 §.

Maankäyttö- ja rakennusasetus 24 §, 25 §, 27 §, 28 §, 30 §, 31 §, 32 § ja 32a §.

Liite 1Selostus

Liite 2Tilastolomake

Liite 3Kartta

Liite 4Vuorovaikutusraportti

Oheismateriaali 1Turun Ilot ja Surut Asunto Oy:n muistutus 11.8.2013

Oheismateriaali 2Heini Tuhkasen muistutus 11.8.2013

Oheismateriaali 3Janne Nummelan muistutus 12.8.2013

Oheismateriaali 4As Oy Piispankatu 6:n ja Piispankatu-Biskopsgatan ry:n muistutus 23.8.2013

Oheismateriaali 5Meidän Turku - Vårt Åbo ry:n mielipide 30.9.2013

Toimialajohtaja Markku Toivonen:

EhdotusKaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että 7.6.2013 päivätty ja 1.10.2013 muutettu asemakaavanmuutosehdotus ”Vänrikinkatu 4 ja 6” esitetään kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.

Samalla kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää periä Asunto Oy Turun Kasarmin Kerholta kaavan laatimisesta ja käsittelystä aiheutuneina kustannuksina:

Maksut laskutetaan sen jälkeen kun kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavanmuutosehdotuksen.

PäätösAsia pantiin pöydälle Sundqvistin Vierimaan kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Lisäksi päätettiin pitää katselmus kaava-alueella ennen seuraavaa kokousta.