Kaupunkisuunnittelu, kaavoitus, kaavoitusarkkitehti Outi Sarjakoski 19.9.2013:

Kaupunkisuunnittelun kaavoitusyksikkö on laatinut 19.9.2013 päivätyn asemakaavanmuutosluonnoksen.

Nykytilanne

Hellaksen, sittemmin Leafin vanha makeistehdaskortteli käsittää eri-ikäisiä rakennuksia yhteensä 46 273 k-m². Tehdasalueen eteläosan vanhimmat rakennukset, joista osa on myös asuntoja, ovat alun perin kuuluneet Amalienborgin panimolle ja ne on rakennettu arviolta 1800–1900-lukujen vaihteessa. Ns. Suklaatehtaan pitkä rakennus Kärsämäentien varrella on rakennettu 1941 ja sitä on jatkettu 1955 ja 1962. Kaikki nämä alueen vanhimmat rakennukset ovat Maakuntamuseon mukaan arvioitu suojeltaviksi, lukuun ottamatta teknisiä rakennuksia, ja lisäksi vanha tehtaan piippu on myös esitetty suojeltavaksi. Suuret hallimaiset rakennukset korttelialueen keskellä on rakennettu eri aikoina vuosina 1951-1983, eikä niillä Maakuntamuseon mukaan ole suojeluarvoa. Makeistehdastoiminnan loputtua vuonna 2006 tehdashalleja on muutettu osittain mm. liikunta- ja toimistokäyttöön.

Tehdaskorttelin länsi- ja eteläosat Kärsämäentien varrella on istutettu puistomaisiksi, kun taas itäosan rakentamattomat alueet ovat lähes kokonaan asvaltoituja. Suklaatehtaan edessä on hieno suihkulähteen ja Jussi Vikaisen veistoksen ”Sadetyttö ja makeisputto” muodostama kokonaisuus, joka Maakuntamuseon mukaan tulisi säilyttää paikallaan.

Kaavoitettavan tehdaskorttelin pinta-ala on 74 787 m² ja se on kokonaan yksityisessä omistuksessa. Kortteli kuuluu pohjavesialueeseen. Alueelta on löydetty pilaantunutta maa-ainesta vanhan lämpökeskusrakennuksen alta ja sen ja viereisten suojeltavaksi esitettyjen rakennusten alta.  

Suunnittelutilanne

Alue on Turun yleiskaavassa 2020 esitetty tuotanto- ja varastotoiminnan alueeksi T, joka on ”työpaikka-alue, joka varataan pääasiassa teollisen tuotannon ja varastotilojen sekä niihin liittyvien liike- ja toimistotilojen sekä julkisten palvelujen, virkistyksen, yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön”. Nykyisessä asemakaavassa (vahv. 31.3.1976) alue on yhdistettyjen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta TTV (tehokkuus e = 1,0) ja autopaikkojen korttelialuetta LPA (vahv. 29.10.1990). Kaupunkiseudun rakennemallissa 2035 alue sijoittuu keskelle Kärsämäen tiivistyvää pientalovaltaista aluetta ja sen läheisyyteen on jo kaavoitettu uusia pientaloalueita. Rajanaapurina idänpuolella sijaitseva ns. Munttismäen uusi pientalokaavaehdotus on vielä valitusten johdosta käsiteltävänä.

Suunnittelun vaiheet ja osallistuminen

Asemakaavanmuutos perustuu Leaf Leasing Oy:n anomukseen, jossa esitetään, että kaavan tulisi sallia osittain myös asuminen, palveluasuminen, liikunta-, koulutus- ja kokoontumistilat. Hakija on teettänyt Arkkitehtitoimisto Sigge Oy:llä havainnollistavia suunnitelmia ns. Suklaatehdasrakennuksen soveltuvuudesta asumiskäyttöön ja pysäköinnin järjestämisestä korttelissa.

Hanke on kaupunginvaltuuston hyväksymän asunto- ja maankäyttöohjelman mukainen.

Asemakaavanmuutoksen vireilletulosta tiedotettiin 19.1.2011 päivätyllä kirjeellä, joka postitettiin osallisille yhdessä 14.1.2011 päivätyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman kanssa. Hankkeesta on kirjallisesti saatu Suomen Kovabetoni Oy:n 18.2.2011 päivätty mielipide, jossa vastustetaan kaavamuutosta ja perustellaan valitusta paikan sopimattomuudella palvelutyyppiseen asumiseen.

Alueesta on teetetty Promethor Oy:llä liikennemeluselvitykset, jotka osoittavat, että suklaatehtaan ja Kärsämäentien väliin voidaan sijoittaa leikki- ja oleskelualueita vain siinä tapauksessa, että ne suojataan melulta.

Edelleen kiinteistöistä on teetetty T:mi Hannu Klemolalla lepakkoselvitys, jonka perusteella ei piha-alueilla eikä rakennuksissa esiinny lepakoiden lisääntymis- tai levähdyspaikkoja.

Asemakaavanmuutosluonnos

Luonnos on laadittu Arkkitehtitoimisto Sigge Oy:n tekemiä alueen ja rakennusten käyttösuunnitelmia kehitellen. Koko alue on osoitettu toimitilarakennusten korttelialueeksi KTY-1. Liike- ja toimistotilojen ja ympäristöhäiriöitä tuottamattomien teollisuus-varastotilojen lisäksi alueelle saa sijoittaa palvelutiloja, esim. liikunta-, koulutus- ja kokoontumistiloja. Maakuntamuseon esittämät rakennukset ja piippu ja suihkulähdekokonaisuus on esitetty suojeltaviksi. Alueella sijaitseviin suojeltaviin rakennuksiin saa sijoittaa myös asuntoja, palveluasuntoja, tms.

Korttelin rakennusoikeutta on laskettu nykyisestä korttelin käyttötarkoituksen muuttuessa teollisuus- ja varastotoimintaa enemmän autopaikkoja edellyttäväksi. Luonnoksessa rakennusoikeutta on esitetty nykyisen korttelissa käytetyn rakennusoikeuden verran, vain pienehkö lisärakentaminen suhteessa kokonaisrakennusoikeuteen on mahdollista lähinnä suurempien hallien yhteydessä.

Nykyiset pihaväylät vanhojen rakennusten välissä on varattu pihakatuna toimivaksi alueen osaksi, jossa myös pysäköinti on sallittu merkityillä paikoilla. Liittymät katualueille on esitetty nykyisille paikoilleen ja lisäksi suklaatehtaan kohdalle Kärsämäentielle on esitetty uusi liittymä. Pysäköinti sijoittuisi edelleen nykyisille piha-, pihakatu- ja pysäköintialueille ja lisäksi ns. Suklaatehtaan ja Kärsämäentien väliin on mahdollista sijoittaa uutta pysäköintialuetta. Autopaikkoja on mahdollista rakentaa tarvittaessa myös maan alle ja kannelle sallittua rakennusoikeutta ylittäen ja mitoituksessa voidaan ottaa huomioon vuorottaiskäyttö.

Pohjavesien, hulevesien ja pilaantuneen maaperän edellyttämät toimenpiteet on esitetty kaavaluonnoksessa ja määräyksissä.

Liite 1Luonnoskartta 19.9.2013

Oheismateriaali 1Suomen Kovabetoni Oy:n mielipide 18.2.2011

Toimialajohtaja Markku Toivonen:

EhdotusKaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää hyväksyä 19.9.2013 päivätyn luonnoksen laadittavan asemakaavaehdotuksen ”Hellas” pohjaksi.

PäätösAsia pantiin pöydälle Koiviston Ruohosen kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Lisäksi päätettiin pitää katselmus kaava-alueella ennen 15.10.2013 kokousta klo 14 alkaen.

Pöydältä 1.10.2013 § 272.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Paikalla suoritettiin katselmus ennen kokousta.