Ympäristönsuojelu, vt. ympäristönsuojelujohtaja Olli-Pekka Mäki, ympäristötarkastaja Kimmo Savonen, ympäristötarkastaja Jaana Gustafsson, ympäristöinsinööri Helena Pakkala 16.9.2013:

Terminaalihankkeen toteuttaja Gasum Oy on pyytänyt Varsinais-Suomen ELY-keskukselta päätöstä siitä, edellyttääkö Pansioon suunniteltava LNG-terminaalihanke ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. LNG-terminaalia tai siihen suoraan verrattavaa toimintaa ei ole mainittu YVA-asetuksen hankeluettelossa, jonka perusteella YVA-menettely tulisi käynnistää. YVA-laissa on lisäksi määritelty milloin arviointimenettelyä tulisi soveltaa yksittäisiin hankkeisiin, joita ei ole mainittu suoraan laissa. Harkittaessa arviointimenettelyn soveltamista on tarkasteltava erityisesti YVA-asetuksessa lueteltuja hankkeen ominaisuuksia, sijaintia ja vaikutusten luonnetta.

Varsinais-Suomen ELY-keskus on pyytänyt Turun kaupungin kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan lausuntoa 30.9.2013 mennessä koskien ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaisen arviointimenettelyn soveltamista LNG-terminaalihankkeen yhteydessä.

YLEISTÄ TERMINAALIHANKKEESTA

LNG:n ominaisuudet ja terminaalin toiminta

LNG eli nesteytetty maakaasu on -162 C asteeseen jäädytettyä maakaasua, jota käytetään polttoaineena. Nesteytys pienentää kaasun tilavuuden kuudessadasosaan, jolloin kuljetus ja varastointi on helpompaa. Metaanin osuus nesteytetyssä maakaasussa on noin 84–95 % ja polttoaineena sillä on samat ominaisuudet kuin maakaasulla. Se ei sisällä rikkiä, pienhiukkasia tai raskasmetalleja.

LNG varastoidaan sylinterin muotoisessa 43,5 metrin korkuisessa 30.000 m³ säiliössä, jonka ulkokuori on teräsbetonia ja sisäsäiliö teräksinen ja kylmäeristetty.

LNG kuljetetaan Pansioon erityisillä LNG-aluksilla, joiden rahtitilavuus on noin 7.500–15.000 m³. Alus käy terminaalissa arviolta 1–2 kertaa kuukaudessa ja laivan purku kestää noin 12 tuntia. Terminaalivarastosta maakaasu syötetään höyrystinyksikön kautta paikalliseen maakaasun jakeluverkkoon ja edelleen lähialueen asiakkaiden käyttöön. Jakeluverkon ulkopuolella sijaitseviin käyttökohteisiin LNG kuljetetaan säiliöautoilla, joiden kuljetuskäynneiksi terminaalissa arvioidaan 5–10 kertaa vuorokaudessa.

Terminaalialueelle rakennetaan soihtu, joka on osa turvallisuusjärjestelmää. Soihtu sijoittuu noin 50 metriä korkeaan piippuun. Lastaus- ja purkaustilanteissa linjan irrotuksessa syntyvät pienet kaasumäärät tai poikkeustilanteissa syntyvät kaasut ohjataan soihtuun poltettavaksi. Soihdussa ei ole jatkuvaa näkyvää liekkiä.

Lisäksi terminaalialueeseen kuuluvat kemikaalisataman laituriin sijoittuva laivalaituri ja siirtoputkistot laiturialueelta terminaalialueelle.

Ympäristön olosuhteet

Kaupunginvaltuusto käsittelee 23.9.2013 terminaalin rakentamisen mahdollistava asemakaavamuutosehdotusta, joka on edellyttänyt kattavaa ympäristövaikutusten tarkastelua.

Lähiympäristö on Pansion satama-aluetta, jossa toimii öljysatama. Lähiympäristössä on mm. palavien nesteiden varastorakennuksia (lähimmät n. 100 metrin päässä) sekä satamatoimintaan ja sen turvallisuuteen liittyviä rakennuksia. Lähin asutus on n. 400 metrin etäisyydellä pohjoispuolella.

Alueen eteläpuolella, lähimmillään n. 300 metrin päässä sijaitsee Ruissalo, joka on lähes kokonaan Natura-aluetta.

Esitetyt selvitykset

Hankkeesta ja sen ympäristövaikutuksista on tehty alustava päästöselvitys sekä rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat vuosille 2007 ja 2016. Lisäksi terminaalin toiminnasta on tehty ympäristömeluselvitys, Natura-tarvearviointi sekä turvallisuusyhteenveto. Selvitysten tuloksia tässä lyhyesti:

Päästöt ilmaan

Päästölaskelman mukaan hanke vähentää terminaalin lähialueen päästöjä verrattuna nykytilanteeseen. Hiilidioksidi-, typenoksidi-, rikinoksidi ja hiukkaspäästöt vähenevät polttoaineen kuljetusten osalta (LNG tuontilaivan polttoaineena ja kuljetus putkea pitkin) sekä loppukäyttäjien (teollisuus ja alusliikenne) päästöjen vähenemisen myötä. Hiilidioksidipäästöt lähi- ja kaukoalueella vähenevät yhteensä useita kymmeniä tuhansia tonneja vuodessa. Ilmanlaatu paranisi vuoteen 2016 mennessä Turun sataman ympäristössä ja Ruissalon alueella laivaliikenteen tiukentuvien päästörajoitusten ja LNG-terminaalin käyttöönoton seurauksena. Energiantuotannon ja teollisuuden päästöjen aiheuttamat rikkidioksidi-, typpidioksidi- ja hiukkaspitoisuuksien vuosikeskiarvot alenisivat noin 5–20 % Turun keskustan ja Ruissalon alueella vuodesta 2007 vuoteen 2016. Selvityksen teki Ilmatieteen laitos.

Melu

TL Akustiikka mallinsi terminaalin toiminnan käynnistymisvuoden tilanteessa. Laskenta osoitti, että alkuoletustilanteessa (toisessa laiturissa ei roro-alusta) pelkän terminaalin ja säiliölaivan melu on yhtä suuri kuin sataman nykyinen päiväajan meluraja-arvo 45 dB Ruissalon lähimmässä laskentapisteessä. LNG-säiliöaluksen purkaminen on hallitseva melulähde. Säiliöautojen lastaamisen ja liikkumisen sekä maissa olevien kiinteiden melulähteiden osuus on merkityksetön. Terminaalin ja koko sataman yhteismelu ylittää raja-arvon. Ylitystä ei esiinny, jos säiliöaluksen melupäästö on purkauksen aikana < 104 dB (ei roro-alusta) tai < 100 dB (roro-aluksen kanssa). Purkauksesta vain pieni osa voi ajoittua yöajalle.

Jos tässä käytettyä raja-arvoa aikanaan lupamenettelyissä sovelletaan terminaalin ja sataman kokonaismelulle, mainitut melupäästöt tulee asettaa tavoitteeksi liikenteeseen tulevalle säiliölaivalle.

Luonnonympäristö

Kaavoitusta varten on tehty Natura-tarvearviointi mm. päästöselvityksen ja ilmanlaatuvaikutusten mallinnustulosten, liikennemääräarvion ja melumallinnustulosten perusteella. Natura-vaikutusten tarkasteluun sisältyvät myös yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa. Terminaalilla ei arvioitu olevan sellaisia Ruissalon Natura-alueelle ulottuvia vaikutuksia, jotka voisivat merkittävästi heikentää alueen luontoarvoja, eikä luonnonsuojelulain 65 § mukaista Natura-arviointia pidetty tarpeellisena. Varsinais-Suomen ELY-keskus on antanut tarvearvioinnista lausuntonsa, jossa tarvearvioinnin johtopäätöksiä pidetään oikeina ja kaavanmuutoshankkeen osalta riittävinä.

Maisema

Oravaistenniemi on ollut 1930-luvulta lähtien öljysatamakäytössä ja alueen maisemaan ovat siitä lähtien kuuluneet mm. öljysäiliöt. Turun museokeskus ei sen vuoksi näe, että LNG-terminaalihankkeella on Ruissalon tai Pansion satama-alueiden ympäristöä merkittävästi muuttavaa vaikutusta. Varsinaista maisemaselvitystä ei Museokeskuksen mukaan tarvita, mutta havainnollistaminen on kaavatarkastelussa tärkeää, kun kyse on valtakunnallisesti merkittävästä alueesta ja isosta säilöstä, joka näkyy kauas. Kaavaselostuksessa on kuvattu maisemalliset vaikutukset.

Suurin vaikutus maisemaan on Ruissalon rannassa suoraan vastapäätä Oravaisten niemeä. Oravaisten mäen ja sen puuston säilyminen pehmentävät kuitenkin maisemakuvaa. Pansion asuinalueen ja terminaalialueen väliin jää teollisuusalue sekä nykyinen öljysatama, jolloin vaikutus maisemaan jää pieneksi. Soihdun palaessa se näkyy erityisesti yöaikaan.

Poikkeustilanteet ja turvallisuus

Terminaalin rakentamisesta ja toiminnasta on tehty alustavat riskinarvioinnit ja niitä tukevia lisäselvityksiä. Laskelmien perusteella on arvioitu vaara-alueiden suuruuksia. Merkittävät vaikutukset käsitellyissä onnettomuustilanteissa jäävät terminaalialueen rajojen sisäpuolelle. Turvallisuus otetaan huomioon suunnittelussa, rakentamisessa sekä LNG:n käsittelyyn liittyvän toiminnan suunnittelussa. Riskinarviointeja täydennetään ja päivitetään uusien tietojen pohjalta.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) valvoo kemikaalilainsäädännön mukaisessa lupamenettelyssä, että laitos on suunniteltu ja rakennettu niin, että ennalta mahdollisiksi arvioitavat räjähdykset, tulipalot ja kemikaalipäästöt eivät aiheuta henkilö-, ympäristö- tai omaisuusvahinkojen vaaraa näissä kohteissa tai lähiympäristössä.

EHDOTUS ANNETTAVAKSI LAUSUNNOKSI

Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta esittää lausuntonaan Varsinais-Suomen ELY-keskukselle seuraavaa:

LNG-terminaalia tai siihen suoraan verrattavaa toimintaa ei ole mainittu YVA-asetuksen 6 §:n hankeluet-telossa, jonka perusteella YVA-menettely tulisi käynnistää. YVA-lain 4 § toisessa momentissa on lisäksi määritelty milloin arviointimenettelyä tulisi soveltaa yksittäisiin hankkeisiin, joita ei ole mainittu suoraan laissa. Harkittaessa arviointimenettelyn soveltamista näissä tapauksissa on tarkasteltava erityisesti YVA-asetuksen 7 §:ssä tarkemmin lueteltuja hankkeen ominaisuuksia, sijaintia ja vaikutusten luonnetta.

LNG-terminaalin sijoittumista varten valmisteltavan asemakaavahankkeen yhteydessä on tehty kokoavasti yhteenvetoa hankkeen ympäristövaikutuksista melun, ilmapäästöjen, luontovaikutusten sekä toiminnan poikkeus- ja onnettomuustilanteiden vaikutusten osalta. Kaavan valmistelun yhteydessä on järjestetty asianosaisten kuuleminen ja hanketta esittelevä yleisötilaisuus Pansiossa sekä käyty viranomaisneuvotteluita. Hankkeen valmistelussa on tehty niin laajasti ympäristövaikutuksiin liittyviä selvityksiä, että YVA-menettelyn yhteydessä ei olisi mahdollista saada hankkeen kannalta merkityksellistä uutta lisätietoa.

Pansion alueella, jonne LNG-terminaalihanke sijoittuu, on satamatoimintojen lisäksi lukuisia kemikaalivarastoja ja laitoksia, joiden toiminta edellyttää ympäristönsuojelu- ja kemikaalilainsäädännön mukaista lupa- ja viranomaisvalvontaa. YVA-lain mukaisesti on mahdollista tulkita yksittäisen hankkeen yhteisvaikutuksia muiden hankkeiden kanssa varsin laajasti. Lain tarkoituksena ei kuitenkaan ole ollut laajentaa sen soveltamista kaikkiin mahdollisiin hankkeisiin. YVAn käynnistämisen ehtona on merkittävien haitallisten ympäristövaikutusten todennäköisyys. Lainsäädännössä on ympäristövaikutusten arviointi sisällytetty keskeisenä lähtökohtana jo maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvaan kaavojen valmistelutyöhön. Vastaavasti ympäristönsuojelulain mukaisessa lupavalmistelussa ja -harkinnassa on oleellisena sisältönä ja tavoitteena tehostaa ympäristöä pilaavan toiminnan vaikutusten arviointia ja huomioon ottamista kokonaisuutena. Näin mittakaavaltaan vähäisempienkin hankkeiden ympäristöhaittoja voidaan arvioida ja ehkäistä mm. kaava- ja lupamääräyksillä ilman YVA-lain mukaista menettelyä.

Yhteenveto

Hankkeen ympäristövaikutukset on, yhteisvaikutukset mukaan lukien, selvitettävä ja arvioitava ympäristönsuojelulaissa ja -asetuksessa tarkoitetulla tavalla ympäristölupamenettelyn yhteydessä. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) edellyttämän lupamenettelyn yhteydessä selvitetään vastaavalla tavalla laitoksen sijoituksen turvallisuus sen ympäristöön nähden ja ympäristössä harjoitettavasta muusta toiminnasta aiheutuva onnettomuusriskiä kasvattava vaara.

YVA-menettely ei käytännössä toisi merkittävää lisäarvoa hankkeesta tehtyihin selvityksiin. Esitetyissä selvityksissä ei ole ilmennyt senlaatuisia seikkoja, että hanke todennäköisesti aiheuttaisi laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, jotka olisivat rinnastettavissa YVA-asetuksen hankeluettelossa mainittuihin hankkeisiin. Näin ollen ei ole riittäviä perusteita, jotka edellyttäisivät YVA-menettelyn käynnistämistä LNG-hankkeen osalta.

Oheismateriaali 1V-S Ely-keskuksen lausuntopyyntö

Oheismateriaali 2Kuvaus ja yhteenveto

Oheismateriaali 3Päästöselvitys

Oheismateriaali 4Leviämismallilaskelmat

Oheismateriaali 5Ympäristömeluselvitys

Oheismateriaali 6Natura-tarvearviointi

Oheismateriaali 7Turvallisuusyhteenveto

Toimialajohtaja Markku Toivonen

EhdotusKaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää antaa Varsinais-Suomen ELY-keskukselle edellä olevan ehdotuksen mukaisen lausunnon.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Asian esitteli toimialajohtajan varahenkilönä hallintojohtaja Harri Lehtinen.