Turun kaupunki§KokouspvmAsia1
Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta23903.09.20135

7497-2012 (613, 627, 021)

Vastine muistutuksiin asemakaavamuutoksesta "LNG-terminaali" (15/2012) (Ks)

Tiivistelmä:

Asemakaavamuutos mahdollistaa nesteytetyn maakaasun eli LNG:n varastoimiseen tarkoitetun terminaalin rakentamisen Pansion öljy- ja kemikaalisataman alueelle. Tämä lisää energiavaihtoehtojen tarjontaa Turun seudulla ja parantaa osaltaan alueen yritysten kilpailukykyä. Asemakaavanmuutoksesta jätettiin viisi muistutusta. Muistutukset koskivat kaavaehdotuksen sijoituspaikan valintaa sekä vaikutuksia turvallisuuteen, viihtyisyyteen ja meluun. Muistutukset eivät anna aihetta kaavaehdotuksen muuttamiseen.

Ksylk § 239

Kaupunkisuunnittelu, kaavoitus, kaavoitusarkkitehti Nella Karhulahti 26.8.2013:

Pansion kaupunginosaan Pansion sataman alueelle laadittu 11.3.2013 päivätty ja 31.5.2013 lausuntojen johdosta muutettu Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan 18.6.2013 § 183 hyväksymä asemakaavanmuutosehdotus ”LNG-terminaali” (15/2012) on ollut julkisesti nähtävänä 15.7.-13.8.2013. Nähtävilläoloaikana jätettiin viisi muistutusta.

Laivateollisuudenkadun asukas (pvm 8.8.2013)

Muistutuksen tekijä on huolissaan kaavahankkeen vaikutuksista Pansion asuinalueen turvallisuuteen, viihtyisyyteen ja terveellisyyteen.

Turvallinen asuinympäristö:

Onko tutkittu dominoefektiä alueella, jossa sijaitsee useita suuronnettomuusvaarallisia laitoksia? Mitkä ovat suojaetäisyydet dominoefektissä? Onko mahdollisen suuronnettomuuden vaikutuksista mahdollista saada riskianalyysin mukaiset pahimmat vaikutusaluekartat? Lainsäädännössä säädetään, että vaarallisia aineita käsittelevillä laitoksilla tulee olla riittävät suojaetäisyydet asutuksesta, yleisessä käytössä olevista rakennuksista, kouluista, hoitokodeista, teollisuuslaitoksista, varastoista, liikenneväylistä sekä muusta ulkopuolisesta toiminnasta, niin, että ennalta mahdollisiksi arvioitavat onnettomuudet eivät aiheuta henkilö-, ympäristö- tai omaisuusvahinkoja näissä kohteissa. Voidaanko yhdelle alueelle lisätä suuronnettomuusvaarallisia laitoksia rajattomasti?

Viihtyisä asuinympäristö:

Viihtyisyys heikkenee jättikokoisen tankin ja soihdun takia. Säiliö leimaa Pansion maisemaa keskustasta tultaessa. Ränsistyneet säiliöt tulee hävittää alueelta ja keskittää uudet säiliöt öljynjalostamon läheisyyteen. Tukholmassa ja Inkoossa terminaalit on sijoitettu kauemmas asutuksesta, miksi Turussa laitos pitää sijoittaa asutuksen viereen.

Terveellinen asuinympäristö:

Alueella on riittävästi pöly-, melu- ja ilmansaastetta.

Kaavoitus:

Turvallinen asuinympäristö:

LNG-terminaalista on tehty kaavavaiheen turvallisuusselvitykset LNG-terminaalin ja alueen muiden toimijoiden yhteisvaikutusten osalta eri onnettomuusskenaarioilla ja arvioitu niiden vaikutukset erialaisilla kansainvälisesti hyväksytyillä menetelmillä. Kaavaan liittyvissä riskitarkasteluissa mahdollisten onnettomuuksien vaikutusalue jää paikalliseksi, satama-alueelle Pansiontien eteläpuolelle.

Konsultointivyöhykkeellä tarkoitetaan aluetta, jonka sisällä kaavoitus- ja rakennusvalvontaviranomaisten edellytetään noudattavan määrättyä menettelyä, kun he ovat suunnittelemassa tai muuttamassa maankäyttösuunnitelmia, laatimassa kaavaa tai sen muutosta tai harkitsevat rakennusluvan edellytyksiä vaarallisia kemikaaleja valmistavien, käsittelevien tai varastoivien laitoksien, tehtaiden ja varastojen läheisyydessä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaavoittaja tai rakennusvalvontaviranomainen pyytää suunnitelmista lausunnot eri viranomaisilta ja toiminnanharjoittajilta. Konsultointivyöhyke ei kuvaa toiminnan aiheuttamaa vaaraa ympäristössä.

Turvallisuudesta vastaavilta viranomaisilta on pyydetty kaavavaiheen lausunnot. Lausunnoissa ei todettu estettä toiminnan sijoittamiseksi alueelle. Kaavavaiheen riskianalyysejä ja onnettomuusskenaarioiden valintaa voidaan pitää siis riittävinä. Turvallisuusselvityksiä tarkennetaan ja täsmennetään jatkossa terminaalin varsinaisen suunnitteluvaiheen aikana. 

Terminaalin täsmälliset suojaetäisyydet ja konsultointivyöhykkeen laajuus määritellään viranomaisen (Tukes) toimesta, kun laitoksen yksityiskohtaiset suunnitelmat ovat valmistuneet ja käytettävissä sekä laitoksen tekniset ratkaisut on päätetty.

LNG:stä höyrystetyllä maakaasulla voidaan korvata alueellisen maakaasun jakeluverkoston kautta lähialueen nestemäisten polttoöljyn ja nestekaasun käyttöä, jolloin alueella olevat nestemäisten polttoaineiden asiakaskohtaiset polttoainevarastot voidaan poistaa käytöstä ja rasittamasta ympäristöä. Asiakkaan korvatessa nestekaasun (propaanin tai butaanin) käytön maakaasuputken kautta tulevalla maakaasulla, poistuu myös asiakkaan nestekaasuvarastosta aiheutuva konsultointivyöhyke.

Toiminnot, jotka aiheuttavat konsultointivyöhykkeen ympärilleen, pyritään sijoittamaan samalle vaikutusalueelle. Jokaisen uuden toiminnan osalta tehdään tarvittavat turvallisuustarkastelut laitoksen ja yhteisvaikutusten osalta. Valvovat viranomaiset arvioivat onko toiminta turvallista.

Viihtyisä asuinympäristö:

Kaava-alue on voimassa olevissa kaavoissa osoitettu satamatoimintojen alueeksi ja alueella on jo nyt nestemäisten polttoaineiden varastointia ja käsittelyä. Pansion sataman alue on teollista maisemaa ja alueella on jo vastaavantyyppisiä suuria lieriömäisiä säiliörakennuksia.

Soihtu on toiminnassa vain poikkeustilanteissa, tuolloinkin maakaasu palaa värittömällä liekillä. Soihdun vaikutus alueen viihtyisyyteen on pieni.

Terveellinen asuinympäristö:

Päästöselvityksen mukaan LNG-terminaalin toiminnasta ei aiheudu haju- tai pölypäästöjä. LNG-terminaalin toiminnasta syntyy ainoastaan pieniä metaanipäästöjä. LNG:n käytön lisäämisellä on kokonaisuudessaan huomattava päästöjä vähentävä vaikutus.

LNG-terminaalista aiheutuu melupäästöjä lähinnä LNG-säiliölaivan purun yhteydessä. Laiva käy satamassa 1-2 kertaa kuukaudessa. Kaavan ympäristömeluselvityksen mukaan melu ei ylitä asuinalueelle sallittuja melutasoja.

Pernon omakotiyhdistys ry

Vastustaa kaavahanketta. Syynä kaavan aiheuttama turvallisuusuhka ja meluhaitta lähistön asukkaille.

Kaavoitus:

ks. edellinen vastaus.

Valmetinkadun asukas (pvm 11.8.2013)

Vastustaa kaavaehdotusta. Perusteluna on, että ihmisten turvallisuus ja asuinalueen viihtyvyys heikkenee merkittävästi. Turun alueelta tai lähialueelta löytyy paikka säiliölle, joka ei ole näin lähellä asutusta.

Kaavoitus:

LNG-terminaalista on tehty kaavavaiheen turvallisuusselvitykset, joissa mahdollisten onnettomuuksien vaikutusalue rajautuu satama-alueelle Pansiontien eteläpuolelle. Turvallisuus- ja kemikaalivirastolla, joka on suuronnettomuusvaarallisten toimijoiden valvova ja lupia antava viranomainen, ei ollut huomautettavaa kaavaehdotuksesta.

Pansion satama valittiin LNG-terminaalin mahdolliseksi sijoituspaikaksi, koska siellä on tarvittava öljysataman infrastruktuuri, säiliö pystytään sijoittamaan logistisesti lähelle merta, alue on lähelle tulevia LNG:n meriliikenteen käyttäjiä, alueen lähellä on teollisuutta, joka voi hyödyntää terminaalista saatavaa kaasua polttoaineena sekä Pansiossa on jo vastaavia suuronnettomuusvaarallisiksi luokiteltuja toimijoita. Turun kaupunki (maanomistaja) ja Turun Satama ovat halukkaita kehittämään toiminnalla Pansion satamaa.

As Oy Laivanrakentajainkylä (pvm 11.8.2013)

Muistutuksen jättäjät tukevat puhtaampien energiamuotojen käyttöä.

Muistutuksen jättäjien mielestä Naantalin jalostamon ja voimalaitoksen alue sopii kaavamuutosehdotuksessa esitettyjen perusteluiden kannalta paremmin LNG-terminaalin sijoituspaikaksi. Lisäksi se sijaitsee kauempana asutuksesta ja Natura-alueesta.

LNG-terminaalin myöhempään laajentamiseen ei ole otettu kantaa ehdotuksessa, vaikka on mainittu, että käyttö tulee merkittävästi kasvamaan. Naantalin jalostamo sopii myös tässä yhteydessä paremmin terminaalin sijoituspaikaksi.

LNG-terminaalissa varastoitavalle maakaasulle ei ole esitetty yksilöityjä käyttökohteita. Ainoa LNG-alus tankkaa Ruotsissa, Rajavartiolaitoksen tulevan aluksen polttoaineen tarve on pieni ja alueen teollisuus joutuisi muuttamaan prosessejaan maakaasunkäyttöä varten. Tullaanko boil off -kaasua polttamaan soihdussa jatkuvasti tai usein, vastoin ehdotuksessa mainittua vähäistä polttoa, jos maakaasulle ei löydy käyttöä?

LNG-terminaaliin liittyvien melupäästöjen osalta teksti on osin ristiriitaista. Yhtäällä sanotaan, että ”sovellettavat meluraja-arvot 45 ja 40 dB toteutuvat” ja toisaalla ”melu alittaa selvästi asuinalueille annetun melutason päivä- ja yöajan ohjearvot (melun A-painotettu keskiäänitaso päivä 55 dB ja yö 50 dB)”. Miksi eri arvot?

Ehdotuksessa sanotaan, että LNG-säiliöalukseen voisi harkita sovellettavan LNG-terminaalin ja satamatoiminnan yhteismelulle asetettavaa melutasovaatimusta. Miksi vain harkita, eivätkö LNG-alukset kuulu LNG-terminaalin normaaliin toimintaan ja niitä koske samat vaatimukset?

Soihdun aiheuttamasta melusta ei ole mainintaa vaikka sitä on erikseen tiedusteltu. Onko se jätetty huomioimatta meluselvityksessä?

Turvallisuusyhteenvedon vuototilanteet olivat hyvin pieniä. Niissä ei ollut mukana yhtään vakavampaa vauriotilannetta, jossa LNG:tä pääsisi valumaan maastoon pidempiä aikoja, ja jolloin saattaisi syntyä terminaalialueen ulkopuolelle vaikuttava suuronnettomuus.

Kaavoitus:

Pansion satama valittiin LNG-terminaalin mahdolliseksi sijoituspaikaksi, koska siellä on tarvittava öljysataman infrastruktuuri, säiliö pystytään sijoittamaan logistisesti lähelle merta, alue on lähelle tulevia LNG:n meriliikenteen käyttäjiä, alueen lähellä on teollisuutta, joka voi hyödyntää terminaalista saatavaa kaasua polttoaineena sekä Pansiossa on jo vastaavia suuronnettomuusvaarallisiksi luokiteltuja toimijoita. Turun kaupunki (maanomistaja) ja Turun Satama ovat halukkaita kehittämään aluetta toiminnan sijoittamiseksi alueelle. Turun satama on tärkeä Turun elinkeinoelämän ja erityisesti Turun logistisen aseman kannalta. Satama pyrkii kehittämään Pansion aluetta aktiivisesti satamatoimintaan ja merenkulkuun liittyvillä tai niitä tukevilla toiminnoilla. Turun satama lukeutuu niiden satamien (TEN-T) joukkoon, johon EU:ssa valmisteilla oleva säädös liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden käytöstä (Euroopan komission ehdotus 24.1.2013 puhtaiden polttoaineiden strategiaksi) tulee velvoittamaan LNG-bunkrauspalvelujen kehittämistä ja käyttöönottoa vuoteen 2020 mennessä. Gasum Oy on tutkinut LNG-terminaalin sijoittumista Naantaliin jalostamoalueelle hankkeen esiselvitysvaiheessa. Gasum Oy:n mukaan maankäyttöneuvotteluissa ei päästy sopimukseen.

Tällä kaavamuutoksella mahdollistetaan yhden säiliön rakentaminen. Tiedossa ei ole laajennusta tai muita vastaavia hankkeita alueelle. Terminaalin kapasiteettia voidaan tarvittaessa kasvattaa tihentämällä tuontikertojen määrää.

LNG:n käyttö ja käyttökohteet ovat kehittymässä. Käyttökohteiden ja tulevan liiketoiminnan yksilöinti ei kuulu kaavamuutokseen. Gasum Oy:n mukaan alueen valinta on perustunut osaltaan tehtyihin asiakaspotentiaaliselvityksiin ja kiinnostukseen LNG:stä Länsi-Suomen alueella.

Terminaalissa syntyvää boil off -kaasun määrää voidaan vähentää erilaisilla käyttötavoilla sekä teknisillä ratkaisuilla. Terminaalin suunnittelussa huomioidaan boil off -kaasun muodostuminen ja valitaan sellaiset tekniset ratkaisut, jotta muodostunut boil off -kaasu on syötettävissä maakaasun alueelliseen jakeluverkkoon ja hyödynnettävissä kaupallisessa käytössä.

Kaavaselostuksessa esitetyt erilaiset meluohjearvot johtuvat siitä, että luonnonsuojelualueella ja loma-asutusalueella on tiukemmat meluohjearvot kuin asuinalueella. Ympäristömeluselvityksessä käytetään Valtioneuvoston päätöksen mukaisia meluohjearvoja, jotka ovat luonnonsuojelualueelle ja loma-asutukselle 45 dB (päivä) ja 40 dB (yö) ja asuinalueelle 55 dB (päivä) ja 50 dB (yö). Ympäristömeluselvityksen mukaan melutaso alittaa asuinalueille annetut meluohjearvot Pansion asuinalueilla.

Asemakaava ohjaa alueiden käyttöä ja rakentamista, sillä ei ole tarkoituksenmukaista osoittaa LNG-säiliöaluksen teknisiä ominaisuuksia, kuten melua. LNG-aluksen melun tarkemmin määritelty rajoittaminen on osa ympäristölupaa. LNG-aluksen melulle tullaan soveltamaan satamatoiminnan yhteismelulle asetettua vaatimusta sataman ympäristöluvan mukaisesti. LNG-tuontialus on osa toiminnanharjoittamista, joten terminaaliympäristön aiheuttamat rajoitukset huomioidaan myös aluksen suunnittelussa.

Soihdun aiheuttama melu on satunnaista ja suuruudeltaan niin pientä, ettei sillä ole merkitystä kaavavaiheen ympäristömeluselvityksen kannalta. Tiedot hankkeesta ja käytettävästä soihtutyypistä tarkentuvat suunnitteluprosessin edetessä. Soihdun melun tarkempi määrittely ja tarvittaessa rajoittaminen on osa laitoksen ympäristölupamenettelyä.

Gasum Oy:n mukaan LNG-terminaalin soihdussa palava höyrystynyt maakaasu palaa lähes äänettömästi. Kaasu purkautuu soihtuun pienellä paineella, sillä terminaalissa ei ole korkeita käyttö- ja operointipaineita. Puhdas maakaasu ei tarvitse soihdussa höyryhajotusta tai jäähdytystä, kuten esim. öljyjalostamoiden soihduissa, jotka mitoitetaan polttamaan hyvin laajalla kirjolla olevia palavia nesteitä ja kaasuja. Soihtutyypin valinnassa pyritään löytämään toiminnallisuuden ja turvallisuuden kannalta paras vaihtoehto ja huomioidaan paikalliset ympäristövaatimukset, kuten melutaso.

Turvallisuus- ja kemikaalivirastolla, joka on toimintaa valvova viranomainen, ei ollut huomautettavaa kaavaehdotuksesta, joten tehtyjä turvallisuusselvityksiä ja niissä tutkittuja onnettomuustilanteita voidaan pitää riittävinä. Turvallisuusselvityksiä tarkennetaan ja täsmennetään jatkossa terminaalin varsinaisen suunnitteluvaiheen aikana toimintaa varten tarvittavien lupien yhteydessä.  

Lugnetintien asukas (pvm 12.8.2013)

A) Kaava-alue sijaitsee alueen vieressä, joka aiheuttaa jo tällä hetkellä valtioneuvoston asettamien melutasojen ylityksen läheiselle luonnonsuojelualueelle. Turun sataman on useissa selvityksissä ja päätöksissä todettu aiheuttavan ekvivalenttisten melutasojen ylittymistä Natura 2000 alueella Ruissalossa. Kaavan meluvaikutukset ja eri toimijoiden yhteenlasketut kokonaismeluvaikutukset tulee selvittää. Kaavan meluselvitykset ja kaavamääräykset melun osalta ovat puutteellisia. Kaavamääräyksillä melun osalta tulee varmistaa, ettei kaava johda jo olevan meluhaitan pahenemiseen tai säilymiseen. Esitetyt kaavamääräykset melun osalta eivät ole riittäviä estämään meluraja-arvojen ylittämistä. Toiminnan laajenemista ei voida hyväksyä ennen kuin haitta on rajoitettavissa kaavamääräyksellä.

Meluhaitta ja pakkolunastuksen uhka on aiheuttanut Ruissalon kiinteistöille laajaa taloudellista haittaa ja epävarmuutta sekä psyykkistä stressiä.

Turun Satama ei ole tehnyt suunniteltuja meluntorjuntatoimenpiteitä eikä ole toteuttanut Pansion kaavassa määrättyä melunsuoja-aluetta. Tämä aiheuttaa nyt tilanteen, jossa tervetullut LNG-terminaalin investointia ei voida toteuttaa, koska satama aiheuttaa jo nyt melutason, joka ylittää sallitun melutason.

Meluselvityksessä ei ole huomioitu, että ekvivalenttinen melutaso on korkeampi, kun kaksi alusta on satamassa toistensa jälkeen kuin, jos ne olisivat satamassa yhtä aikaa. Aikaisempia roro-sataman laajentamiseen liittyviä meluselvityksiä, bunkrausaluksen melua ja alusten satama-altaassa liikkumisen melua ei ole huomioitu.

B) Kaavamääräykset

Kaavamääräykset päästöistä ilmaan ja melusta poikkeavat toisistaan. Määräyksessä päästöistä ilmaan vaaditaan ottamaan taustapitoisuudet huomioon, melumääräys ei huomioi taustamelua. Esitetty melumääräys ei riitä rajoittamaan ja estämään meluhaittaa. Kokonaismelutaso tulee huomioida. Melua koskeva määräys tulee muuttaa selkeään muotoon, joka ottaa huomioon taustamelun.

C) Vaatimus

Kaavaehdotuksen määräys melun osalta tulee muuttaa muotoon: Alueen toiminnasta mukaan lukien laivaliikenne ja muut satamatoiminnot, ei saa vallitsevan taustamelutason kanssa aiheutua lähiympäristöön voimassa olevia valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisia melutasojen ohjearvoja ylittäviä ekvivalenttisia melutasoja.

D) Melutaso 2013

Muistutuksen jättäjä on tehnyt vuosia omia meluselvityksiä, jotka näyttävät, että valtioneuvoston päätöksen mukaiset meluraja-arvot ylittyvät.

Kaavaan liittyvässä meluselvityksessä väitetään, että meluraja-arvot on saavutettavissa jopa silloin kun roro-alus on yhtä aikaa satamassa. Selvityksessä roro-alus on satamassa vain 3 tuntia, kun todellisuudessa satama-ajat ovat olleet noin 10 tuntia.

Muistutuksen jättäjä on maaliskuussa tehnyt melumittauksen Ruissalossa koko ekvivalenttisen päivä- ja yöjakson ajan RORO-aluksen satamakäynnin ajalta. Mittaus osoittaa, että melutaso korreloi aluksen melun kanssa. Sataman muu toiminta aiheuttaa melutason, joka on juuri ympäristöluvan rajalla, kun taas aluksen melu aiheuttaa yli 7 dB ylityksen, vaikka sen paikallaoloaika oli lyhyt.

Kaavan meluselvityksen puutteet ovat peruste allekirjoittaneen ehdottaman melua koskevan kaavamääräyksen muuttamiselle. Tällainen kaavamääräyksen muutos voi mahdollistaa LNG-terminaalin rakentamisen Turkuun, jos Turun Satama on halukas korjaamaan Pansion roro-sataman aiheuttamat meluhaitat.

Kaavoitus:

Asemakaavaehdotuksen vaikutusten selvittämiseksi on tehty ympäristömeluselvitys, turvallisuusselvitys, ilmapäästöjen leviämisselvitys, liikenneselvitys sekä Natura-tarvearvio. Näissä selvityksissä on huomioitu sekä suunnitellun terminaalin toiminta että yhteisvaikutukset ympäristön toimintojen kanssa. Selvitysten mukaan kaavaratkaisu täyttää lainmukaiset asemakaavan sisältövaatimukset koskien edellytysten luomista terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle.

Ympäristömeluselvityksen mukaan LNG-terminaalin toiminta ei muuta alueen melukuormaa olennaisesti. LNG-säiliöalus käy terminaalissa ja tuo täydennystä noin kerran kuukaudessa. Ympäristömeluselvityksessä todetaan, että sataman nykyisen ympäristöluvan tiukempi meluraja-arvo 45 dB on saavutettavissa tavanomaisilla LNG-säiliöalukseen ja sen purkauspumppuihin kohdistuvilla meluntorjuntatoimenpiteillä.

LNG-tuontialuksien meluntorjuntaan on tehtävissä mm. seuraavia ratkaisuja, kuten moottoriäänien ja ilmastointiin liittyvien äänien vaimentaminen erilaisilla tekniikoilla sekä purkauspumppujen ja kompressorien kotelointi ja äänieristäminen.

Kaavamääräyksessä määrätään melun osalta, että alueen toiminnasta mukaan lukien laivaliikenne ja muut satamatoiminnot ei saa aiheutua lähiympäristöön voimassa olevia valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutasojen ohjearvoja ylittäviä ekvivalenttisia melutasoja. Sama määräys on voimassa myös kaava-alueen ympärillä olevalla Pansion sataman alueella. Käytännön toiminnan ja valvonnan takia on tärkeää, että kaavoissa on koko Pansion sataman alueella sama melumääräys. Jos määräystä muutettaisiin muistuttajan ehdottamaan muotoon, yksi satama-alueen toimijoista tulisi erilaiseen asemaan meluvaatimusten suhteen kuin muut alueen toimijat. Kaavaehdotuksen kaavamääräys on tarkoitettu rajoittamaan satamatoimintojen ja laivaliikenteen melua. Juuri nämä toiminnat aiheuttavat suurimmat melupäästöt Pansion sataman lähialueelle.

Kaavamääräys melun osalta on riittävä. Täsmällisempi LNG-terminaalin toiminnalle sallittujen meluraja-arvojen määritys tehdään toimintaan tarvittavan ympäristöluvan yhteydessä, jossa ympäristövaikutuksia (mm. melua) tulee tarkastella yhdessä Pansion sataman melun kanssa.

Ympäristömeluselvityksessä on huomioitu sekä LNG-terminaalin että satamatoiminnan melu. Melumallinnuksessa on mukana merkittävimmät satamatoiminnan melulähteet, yhteismelu sekä aluksen liikkuminen satama-altaassa. Viranomaisyhteistyössä ei ole tullut esiin täydennystarpeita tai puutteita selvityksessä. LNG-terminaalin ympäristömeluselvitys on riittävä kaavan vaikutusten arvioimiseen.

Tulevaisuudessa on mahdollista, että LNG:tä kuljetetaan bunkrausaluksilla terminaalista laivoille. Ympäristömeluselvityksen mukaan bunkrausalusten käyttö ei lisää melua, koska lastaukseen käytetään maissa olevia, suljettuun tilaan sijoitettuja pumppuja.

Meluntorjunnan järjestäminen siten, että voimassa olevat melutasojen ohjearvot eivät ylity, on ympäristölupavaiheessa ratkaistava asia. Meluun voidaan vaikuttaa alusten ja säiliön teknisillä ratkaisuilla.  

Asemakaavamuutoksen yhteydessä ei ole käynyt ilmi tarvetta lunastaa muistutuksen tekijän hallitsemaa kiinteistöä.

Edellä esitetyin perustein kaavoitusyksikkö katsoo, että muistutuksissa ei tuoda esiin sellaista perustetta, jonka vuoksi asemakaavanmuutosehdotusta pitäisi muuttaa.

Oheismateriaali 1Pekka Vartiaisen muistutus, 8.8.2013

Oheismateriaali 2Pernon Omakotiyhdistyksen muistutus, 13.8.2013

Oheismateriaali 3Esko Kanervan muistutus, 11.8.2013

Oheismateriaali 4As Oy Laivanrakentajainkylä muistutus, 11.8.2013

Oheismateriaali 5Svante Wahlbecks påminnelse och yrkande, 12.8.2013

Toimialajohtaja Markku Toivonen:

EhdotusKaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää, että 11.3.2013 päivättyä ja 31.5.2013 lausuntojen johdosta muutettua asemakaavanmuutosehdotusta ”LNG-terminaali” vastaan tehdyt muistutukset eivät anna aihetta ehdotuksen muuttamiseen ja että se esitetään edelleen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Jakelu

tiedKaupunginhallitus