Kaupunkisuunnittelu, kaavoitus, kaavoitusarkkitehti Thomas Hagström 6.6.2013:

Aloite

Asemakaavan laadinta perustuu TVT Asunnot Oy:n (tontti 23.-6) ja TeliaSonera Oyj:n (tontti 23.-3) anomuksiin. TVT Asunnot Oy:n konsulttina toimii Arkkitehtitoimisto HMV Oy. Ympäristö- ja kaavoituslautakunta on osallistumis- ja arviointisuunnitelman käsittelyn yhteydessä esittänyt, että myös Hansapuiston puistoalue otetaan mukaan tarkasteluun.

Yhteenveto luonnosvaihtoehdoista

Kaupunkisuunnittelun kaavoitusyksikkö on laatinut kolme 25.2.2013 päivättyä luonnosta, VE 1, VE 2 ja VE 3 otsikossa määritellyllä alueella voimassa olevan asemakaavan muuttamiseksi. Mielipiteiden, viranomaisten ennakkolausuntojen ja neuvottelujen tuloksena on laadittu neljäs vaihtoehto, VE 4, päivätty 25.3.2013.

Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on korttelin täydennysrakentaminen ympäristöön sopivalla tavalla. Luonnoksissa on tutkittu eri ratkaisumalleja muutosalueen täydennysrakentamiselle. Ympäristö- ja kaavoituslautakunnan toiveen mukaisesti luonnoksia on laadittu useampia.

Luonnoksissa on tutkittu, miten esimerkiksi palaneen talon suojelu tai purkaminen vaikuttaa alueen kehittämiseen ja kokonaisilmeeseen, missä laajuudessa uudisrakentamista tulisi osoittaa tonteille, uudisrakentamisen korkeutta jne. Alueelle tutkitaan käyttötarkoituksen osalta kaavaa, joka mahdollistaa sekä normaalin asumisen että vanhusten palveluasumisen.

Tontilla 23.-6 oleva Puutarhakadun suuntainen asuintalo säilytetään. Tontilla nro 23.-6 sijaitsevan palaneen talon osalta on verrattu suojelun jatkamisedellytyksiä ja palaneen talon korvaamista uudella, 1-4 kerroksisella asuinrakennuksella. Tonttien 23.-3 ja 23.-6 yhdistämistä on myös tutkittu.

Täydennysrakentaminen ulottuisi myös tontille 23.-3, tontilla sijaitseva puhelinkeskus on tarkoitus purkaa. Tälläkin tontilla on tutkittu eri massoittelu- ja täydennysrakentamisvaihtoehtoja. Puhelinkeskustekniikka sijoitettaisiin uuden rakennuksen kellaritiloihin.

Suunnittelualueen nykytilanne

Turun kaupunki omistaa tontin 23.-6 sekä Hansapuiston puistoalueen. Tontti 23.-3 on Auria Networks Oy:n omistama. Tontilla 23.-6:n rakennukset ovat TVT-Asunnot Oy:n / Kiint. Oy Lehtolaakson omistuksessa. Kaavamuutosalue rajautuu kaakossa Puutarhakatuun, luoteessa Hansapolkuun, lounaassa Ratavahdinrinteeseen ja koillisessa palvelutalo Portsakotiin. Muutosalueen koko on n. 1,02 ha.

Tontti 3

Tontilla sijaitsee 1-kerroksinen, vuonna 1968 rakennettu TeliaSoneran omistama puhelinkeskus. Rakennuksessa on myös yksi asuinhuoneisto.

Tontti 6

Tontilla sijaitsee kaksi asuinrakennusta, joista toinen on pahasti vaurioitunut tulipalossa vuonna 2011. Rakennukset ovat Portsan kaupunginosalle tyypillisiä, 1-kerroksisia puutaloja.

Hansapuisto

Puistoalue toimii lähinnä puskurialueena Portsan ja vilkkaasti liikennöidyn Pansiontien ja Ratavahdinrinteen risteysalueen välillä. Puiston läpi kulkee myös kevyen liikenteen väylä.

Kaavatilanne ja aluetta koskevat muut päätökset ja suunnitelmat

Yleiskaava

Maankäytön suunnittelua alueella ohjaa kaupunginvaltuuston 18.6.2001 hyväksymä Turun yleiskaava 2020. Yleiskaavassa osa muutosalueesta (tontit 23.-3 ja 23.-6) on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Alue varataan pääasiassa pientalovaltaiselle asumiselle sekä ympäristöön soveltuvien työtilojen, virkistyksen, palvelujen sekä alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön. Muutosalueen länsiosa (Hansapuisto) on osoitettu Työpaikkojen ja asumisen alueeksi (PAK). Nykyinen teollisuusalue, jota osa-alueittain kehitetään tehokkaammiksi ja viihtyisämmiksi työpaikka- ja asuntoalueiksi palveluineen.

Yleiskaavan liitteessä 3.5 luetellut kaupunkikuvallisesti arvokkaat ympäristökokonaisuudet ja rakennussuojelukohteet ovat ohjeena laadittaessa tai muutettaessa asemakaavaa tai yleiskaavaa. Port Arthur kuuluu kokonaisuudessaan tähän ryhmään. 

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY (Museovirasto)

”Port Arthurin puutalokorttelit on yhtenäinen ja laaja 1900-luvun alun työväen asuinalue”.

”Turun ruutukaava-alueen länsilaidalla oleva VIII kaupunginosa Port Arthur rajautuu Kakolanmäkeen, Annankatuun, Ratakatuun ja Sairashuoneenkatuun. Port Arthur on rakentunut samaan aikaan Mikaelinkirkon kanssa ja yhtenäiset puutalokorttelit jatkuvat edelleen Ratakadun ja Rauhankadun välissä”.

”Puutalokortteleiden varsin yhtenäinen rakennuskanta muodostuu yksikerroksisista asuinrakennuksista, jotka on sijoitettu pitkä julkisivu katulinjan suuntaisesti. Lauta-aidoilla rajattujen tonttien sisäosien piharakennukset muodostavat suljettuja, suurten lehtipuiden varjostamia pihapiirejä”.

Museokeskuksen määritelmän mukaan Port Arthurin yhtenäiset puutalokorttelit päättyvät siis Annankatuun, jolloin muutosalue ei kuuluisi niihin.

Asemakaava

Asemakaava 3/1988 on vahvistettu 23.11.1998. Asemakaavassa tontti 23.-3 on osoitettu ET-alueeksi (Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue). Tontti 23.-6 on osoitettu AP/s-alueeksi (Asuinpientalojen korttelialue, jolla ympäristö säilytetään). ET-alueen rakennusoikeus on 1000 k-m², AP/s-alueen rakennusoikeus uudisrakentamiselle on yhteensä 1030 k-m². Lisäksi tontilla on kaksi suojeltua asuinrakennusta.

Asemakaava 30/1986 on vahvistettu 24.4.1989. Asemakaavassa Hansapuisto on osoitettu VL-alueeksi (puistoalue).

Kakolanmäki ja Linnakaupunki

Luonnossuunnittelun yhteydessä on myös tutkittu mitä suunnittelualueen ympäristöön on suunniteltu. Linnakaupungin osayleiskaavan- ja Kakolanmäen asemakaavanmukainen rakentaminen tulee muuttamaan suunnittelualueen ympäristöä hyvinkin voimakkaasti. Erityisesti Hansapuiston tulevaisuutta ajatellen on kartoitettu alueen tulevaisuuden viheralueet.

Osallistuminen ja mielipiteet

Asemakaavatoimisto postitti 9.10.2012 osallisille asemakaavanmuutoksen vireilläoloilmoituksen. Sen mukana lähetettiin 9.10.2012 päivätty osallistumis- ja arviointisuunnitelma mielipidetiedustelulomakkeineen. Em. materiaali on ollut tutustuttavissa myös internetissä, Turku-Pisteessä sekä ympäristö- ja kaavoitusviraston asemakaavatoimistossa.

Lisäksi kaavanmuutoksen vireilläolosta tiedotettiin 13.10.2012 julkaistulla kuulutuksella.

Kaavanmuutoshankkeesta on järjestetty yleisötilaisuus Portsakodissa 20.11.2012. Tämän lisäksi pidettiin erillinen luonnosvaihtoehtojen esittely- ja kommentointitilaisuus ennen kuin luonnokset viedään kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan käsittelyyn. Tähän palaveriin oli kutsuttu sekä TVT:n, viranomaisten että kansalaisjärjestöjen edustajat.

Yhteenveto mielipiteistä

Varsinaisia mielipiteitä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin kolme. Niiden lisäksi ympäristö- ja kaavoitusviraston ympäristönsuojelutoimisto ilmoitti, että heidän tiedostojen perusteella osoitteessa Rauhankatu 38 (ent. Ratakatu 20) on sijainnut korjaamo, jonka toiminnasta on saattanut aiheutua maaperän pilaantumista. Näin ollen tulisi harkita tulisiko kyseiselle suunnittelualueelle asettaa määräys, että ”maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava. Jos maaperä todetaan pilaantuneeksi, tulee se kunnostaa ennen rakentamiseen ryhtymistä”.

Näiden lisäksi on joulukuussa 2012 kaavoitusyksikölle toimitettu kolme mielipidettä (Timo Murto 3.12.2012, Heljä Merta ym. 5.12.2012 ja Inkeri Tikkanen 12.12.2012). Toukokuussa 2012 on myös toimitettu mielipide kaavanmuutoksesta (Reima J Niemelä 6.5.2012). Näissä kaikissa vastustetaan palaneen puutalon purkamista ja kyseenalaistaan TVT:n oikeutta anoa kaavamuutosta. 

Portsa ry toteaa mielipiteessään mm. seuraavaa:

Portsa ry pitää asemakaavamuutosta varten laadittua Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa puutteellisena, ja pyytää suunnittelun lähtökohtien tarkistamista ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman täydentämistä, erityisesti suojeluun liittyvissä asioissa.

Yhdistys pitää suunnittelun lähtökohtia epäonnistuneina: mikäli tulipalo johtaa asemakaavan muuttamiseen, ja sitä kautta rakennusoikeuden mahdolliseen lisääntymiseen ja suojelun poistumiseen, niin lähtökohta on väärä, ja jopa turvattomuutta lisäävä. Heidän mielestä 1998 valmistunut ja voimassaoleva asemakaava ohjaa riittävästi sekä säilyttämistä että uudisrakentamista tontilla 23-6.

Portsa ry kysyykin, onko Yleiskaava 2020:ssä tavoitteita, jotka poikkeavat voimassaolevasta asemakaavasta siten, että asemakaava olisi muuttunut joko kokonaan tai osittain vanhentuneeksi. Tulipalo ei tee heidän mielestä asemakaavaa vanhentuneeksi. Portsa ry edellyttääkin, että Yleiskaava 2020:a noudatetaan, sillä se on oikeusvaikutteinen ja sitova, ja on ohjeena asemakaavan muutosta laadittaessa.

Port Arthur alueena kuuluu sekä valtakunnallisesti arvokkaisiin kulttuuriympäristöalueisiin että yleiskaavan nojalla suojeltaviin alueisiin.

Portsa ry:n mielestä OAS on puutteellinen, koska siinä ei mainita Yleiskaava 2020:n määräysten mukaista suojelutavoitetta lainkaan.

Kysymystä siitä, toteutetaanko voimassaolevaa suojelevaa asemakaavaa sitten palaneen rakennuksen osalta tontilla 23.-6 korjaamalla rakennus vai joudutaanko se uudisrakentamaan säilyttävän asemakaavan arvoisella tavalla, ei tarvitse Portsa ry:n mukaan ratkaista asemakaavalla, vaan normaalissa rakennus- ja purkulupaa koskevassa prosessissa.

Portsa ry:n mielestä palanut rakennus tulisi edelleen säilyttää ja korjata.

Portsa ry:n mielestä tontin 23.-3 osalta tulee suunnittelun lähtökohtana pitää yleiskaavan ohjetta, ja tontin 23.-3 asemakaavaa voidaan muuttaa AP eli asuinpientaloalueeksi. Kerroslukutavoitetta tulee Portsa ry:n mielestä kuitenkin herkistää niin, että tavoitteeksi otetaan alueella tyypillinen ja viereisellä tontilla jo asemakaavassa oleva 1/211/2, jotta rakentamistapa sopisi suojeltuun naapurirakentamiseen ja aloittaisi kaupunkirakenteen Portsan arvoisella ja Portsaan sopivalla tavalla puolittain maanalaisella kellarilla, korkealla 1. kerroksella, ja pääkäyttötarkoituksen mukaisen asumisen sallivalla ullakkokerroksella.

OAS ei anna myöskään riittävää kuvaa siitä, mitä Hansapuiston kohdalle on tarkoitus suunnitella. Portsa ry esittää, että puisto säilytetään edelleen asemakaavanmukaisena puistona, sillä Portsassa ei ole riittävästi puistoja ja lähivirkistysalueita, eikä niitä saa perusteetta vähentää.

Edelleen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei saa käsitystä siitä, milloin osalliset voivat ottaa kantaa laatimisvaiheessa itse luonnoksiin, sillä mielipidettä kysytään vain OAS:sta ja itse suunnittelualueesta, mutta ei itse luonnoksista.

Meidän Turku esittää mielipiteenään mm. seuraavaa: ”Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa todetaan kyseisellä tontilla olevien asuinrakennusten olevan Portsan kaupunginosalle tyypillisiä 1-kerroksisia puutaloja. Kaavoituksen lähtökohtana tulee näin ollen olla tontin säilyttäminen Portsan miljöölle tyypillisenä. Aluetta ei toisin sanoen tule mukauttaa viereisen, vastikään rakennetun vanhusten palvelutalon mittasuhteisiin.

Tulipalossa kärsinyt talo tulee suojella ja entisöidä. Purettavan puhelinkeskuksen paikalle voidaan suunnitella maltillista, edelleen Portsan miljööseen soveltuvaa puu-uudisrakentamista, korkeintaan 2-kerroksista ja harjakattoista.

Hansapuistoon ei tule kajota, vaan se tulee säilyttää entisenkaltaisena puistoalueena.”

As Oy Turun Kontu esittää mielipiteenään että ”Ympäristö- ja kaavoitustoimiston suunnitelmat tonttien 23.-3 ja 23.-6 yhdistämisestä, suojellun talon purkamisesta tai tontille rakennettavien uusien talojen korkeus ovat asioita jotka eivät naapurinäkökulmasta katsottuna kuulosta kovinkaan hyviltä.

Hansapuisto tulisi vastaisuudessakin säilyttää puistoalueena, eikä sen merkitystä alueen viihtyisyydelle tulisi unohtaa.

Palanut talo tontilla 23.-6 on ehdottomasti edelleenkin suojelun arvoinen ja se tulisi korjata entiselleen. Puutarhakatu 41 ja sen puiset asuinrakennukset ovat osa arvokasta puutalomiljöötä, joka nykyisellään kuuluu selkeästi osaksi Portsaa. Jos suojeltu talo kuitenkin päädytään purkamaan, menetetään alueen yhtenäinen ilme ja samalla tuhotaan osa kulttuurihistoriallisestikin merkittävää asuinaluetta.

Alueen viihtyisyyteen ja ilmeeseen vaikuttavat merkittävästi myös tulevien uudisrakennusten käyttötarkoitus, sijoittelu sekä korkeus. Liikennemäärät Puutarhakatu 41 kohdalla tulevat lähitulevaisuudessa lisääntymään, kunhan kadun toiselle puolelle suunnitellut kerrostalot valmistuvat. Mikäli nyt tällekin kyseessä olevalle tontille kaavoitetaan liikaa kerrosneliöitä, ovat sekä alueen viihtyisyys että liikenneturvallisuus vakavasti uhattuina. Uudisrakennusten osalta tulisi kiinnittää erityisesti huomiota siihen, että alueen ilme säilytetään ja ettei sitä tuhota liian massiivisella, korkealla tai tiheällä rakentamisella.”

Yleisötilaisuus pidettiin Portsakodin kanttiinissa 20.11.2012 ja siihen osallistui arviolta noin 60 henkilöä. Yleisötilaisuus pidettiin ympäristö- ja kaavoituslautakunnan toiveen mukaisesti poikkeuksellisen aikaisessa vaiheessa, heti kun OAS oli viety lautakunnan tiedoksi. Tällä haluttiin varmistaa, että osalliset pääsevät vaikuttamaan heti projektin alussa.

Kaavan valmistelija aloitti kertomalla yleisesti itse kaavoitusprosessista, vuorovaikutusmenetelmistä sekä kaavahankkeen taustoista ja tavoitteista. TVT Asunnot Oy esitteli tämän jälkeen oman näkemyksensä palaneen talon kohtalosta sekä heidän konsulttityönä laatiman täydennysrakentamissuunnitelman.

Yleisön keskuudesta nousi pitkälti esille samat asiat kuin mielipiteissäkin. Täydennysrakentaminen tulisi sopeutua Portsan puutalokortteleiden mittakaavaan ja rakennustapaan, ei lähiympäristön uudempaan rakennuskantaan. Myös palaneen rakennuksen omistajan, TVT Asunnot Oy:n tehtyjen suojelutoimenpiteiden riittävyyttä kyseenalaistettiin, keskustelun ollessa ajoittain melko kiivasta. Alla tiivistelmä yleisöltä tulleista kommenteista:

- Miksi on laadittu 2 palovauriokartoitusta? Eikö ensimmäinen, Vahanen Oy:n tekemä antanut oikeita vastauksia?

- Miksi ei alettu heti kuivattamaan rakennusta? (Mika Koivunen)

- Miten on mahdollista, että tällainen menee kaupungin organisaatiossa läpi? (kyseenalaistiin miksi kaavamuutos on edes pantu vireille)

- Käsitelläänkö asia suojelualueena? Eikö suojelu pitäisi olla ensisijainen seikka?

- Jos korjaaminen on kannattamatonta, miksi TVT ei luovu kiinteistöstä? (Mika Koivunen)

- Tulipalo taisi tulla TVT:lle taivaan lahjana?

- Kyseinen talo on ainoa joka näkyy Pansiontien suunnasta, muu jää meluaidan taakse

- Ilme muuttuu jos tilalle rakennetaan jotain muuta, pitäisi ehdottomasti rakentaa sen näköistä mitä on ollutkin. Tämä ei ole enää entinen viihtyisä Portsa jos alue muuttuu

- TVT ei ole osoittanut minkäänlaista vastuuta. Olisi pitänyt suojata rakennus ensin ja lähteä sitten rakentamaan entisenlaisen (Veli-Matti Koivisto)

- Portsalaiset tulevat valittamaan kaavasta, jos se sisältää muuta kuin nykyisen rakennuksen suojelua tai vastaavanlaisen talon rakentamista

- Yleiskaavaa tulisi noudattaa (pientalovaltainen alue)

- Alueella on suojelukaava. Kaavoittajalla on suuri vastuu, vaikka Portsakoti on välissä. Alue pitää olla yhtenäinen. Toivon, että tulee eri luonnosvaihtoehtoja ja että jatketaan Portsan mittakaavaa kunnioittavalla kaavaluonnoksella (Mikaela Sundqvist)

- Mitä tapahtuu jos yksittäinen talo tai kokonainen kortteli palaa ”ydin-Portsassa”. Ehdotetaanko siihenkin silloin kerrostaloja?

- Yleiskaavan ohje sanoo, että tilalle tulisi tehdä samanlaista. Näin ollen on harvinaisen selvä miten tulisi kaavoittaa (Päivi Liuska-Kankaanpää)

- Kaavoittajan on pistettävä TVT ojennukseen, kaupunkikuvallinen arvo tärkeä

- Yläkerta paloi, en saanut korottaa yli 0,5 m (Timo Leinonen, Annankatu)

- Asukkaat tulisi esittää mielipiteitä ja näkemyksiä. Painostakaa! (Riikka Oksanen)

- Rakennuslautakunta on aina kannattanut kattoikkunoiden rakentamista, massan sisällä on rakennusoikeudesta huolimatta saatu rakentaa sekä ullakko- että kellaritiloja Portsassa. Nyt kyseessä oleva talo on tullut tiensä päähän, en muuttaisi ikinä siihen vaikka kuinka kunnostettaisiin, enkä antaisi lastenlapseni mennä edes sisälle! Jos kaavaa muutetaan voisi miettiä Portsalaisten pysäköintiä, voidaanko tonteille rakentaa pysäköintilaitos joka palvelisi kaikkia Portsalaisia? Pitävätkö Portsalaiset Portsakotia niin huonona ratkaisuna? (Raimo Huhtanen)

- Tuli ja sammutustyöt tuhosivat rakennuksen. Yli kahden vuoden sademäärää vastaava vesimäärä käytettiin sammutukseen. Ensitoimiin kuului mm. asukasapu, viranomaistutkinta, vaurioselvitykset, vakuutustarkastelut yms. Kokemattomuus, rajausvaikeudet suojaamisen ja purkamisen välillä, työturvallisuus ym. vaikuttivat rakennuksen suojeluun (TVT/Teppo Forss)

- Rakennuksen korjaaminen riskittömästi turvalliseksi ja terveelliseksi asuinympäristöksi mahdotonta. Purkaminen väistämätöntä ja vastuullista. Alue on hyvin haluttu asuinympäristö, tilalle TVT ehdottaa uusi puutalojen aikakerrostuma alueelle (TVT/Teppo Forss).

Kaupunkisuunnittelun kaavoitusyksikkö

Nykyinen asemakaava ohjaa säilyttämistä ja rakentamista riittävästi vain mikäli todetaan, että palanut talo on korjauskelpoinen ja edelleen suojeltava. Rakennuksessa on nykykaavassa suojelumerkintä, eikä siinä oteta kantaa mahdollisesti sen tilalle rakennettavan uudisrakennuksen kerrosalaan, kerroslukuun tai vastaavaan.

Ennen asemakaavanmuutoksen vireillepanoa on todettu, ettei asiaa pystytä ratkaisemaan normaalissa rakennus- ja purkulupaprosessissa. Rakennuslautakunta olisi ollut valmis myöntämään purkuluvan rakennuksen huonon kunnon takia, mutta se katsottiin olevan mahdotonta niin kauan kuin rakennus on voimassa olevassa asemakaavassa suojeltu. Näin ollen asemakaavan tarkastelu on perusteltua.

Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista, suunnitellusta aikataulusta sekä osallistumis- ja arviointimenettelystä (MRL 63 §). Lisäksi kaavaehdotus on asetettava julkisesti nähtäville (MRL 65 §). Luonnoksiin voi tutustua joko luonnoskäsittelyn yhteydessä (turku.fi/kaavahaku) tai ottamalla yhteyttä kaavan valmistelijaan.

Kaavahankkeesta on järjestetty yleisötilaisuus luonnosvaiheessa. Lisäksi on järjestetty erillinen luonnosvaihtoehtojen esittely- ja kommentointitilaisuus ennen kuin luonnokset viedään kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan käsittelyyn. Tähän palaveriin oli kutsuttu sekä TVT:n, viranomaisten sekä kansanjärjestöjen edustajat. Näin osallisilla on ollut harvinaisen hyvät mahdollisuudet vaikuttaa luonnosten sisältöön.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivitetty 31.12.2012. Suunnitelmaan on mm. tarkennettu Hansapuiston osuutta kaavamuutoksessa sekä lisätty maininta yleiskaava 2020:n suojelutavoitteista.

Portsa ry:n vaatima Port Arthurille tyypillinen rakennustyyppi puolittain maanalaisella kellarilla on haasteellinen kun kyseessä on uudis- tai siihen verrattava korjausrakentaminen. Esteetön pääsy asuntoihin on vaikea toteuttaa jos maanpinnan ja asunnon lattiapinnan välillä on suuri korkeusero.

Vihjailut TVT:n palosta johtuvasta hyödystä ja puheet palosta ”taivaan lahjana TVT:lle” liikkuvat hyvän maun rajalla. Tuhopoltto on vakava rikos, joten syytöksiä ei tulisi esittää edes leikkimielisesti ellei asiasta ole mitään näyttöä.

Projektin perustamiskokous

Asemakaavaprojektin perustamiskokous pidettiin 23.1.2013. Kokouksessa todettiin mm, että:

- Meluselvitys on tehtävä (liikennesuunnittelija).

- Liikenne tont(e)ille olisi järjestettävä Hansapolun kautta, liittyminen vilkkaaseen Puutarhakatuun tulisi välttää (liikennesuunnittelija).

- Voimassa olevan, vuonna 1988 vahvistetun asemakaavan selostuksessa korostetaan palaneen puutalon merkitystä kaupunkikuvassa (Ely-keskus).

- Kaavoituksessa arvioitava vaikutukset valtakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin kuuluvaan Port Arthurin puutalokorttelit -alueeseen (Ely-keskus).

- Museokeskus kannattaa palaneen rakennuksen kunnostamista ja vastustaa sen purkamista ja uuden rakennuksen rakentamista puretun tilalle.

- Palaneen talon korjaustyöt ovat todennäköisesti niin mittavat, että sitä tulkitaan rakennuksen uudelleenrakentamiseksi, jolloin rakennuksen tulisi täyttää kaikki nykymääräykset (kuten esteettömyys-, melu- ja energiamääräykset) (Rakennusvalvonta).

- Hansapuisto on tärkeä puistoalue ja se tulisi säilyttää puistoalueena myös jatkossa (Maisema- ja miljöösuunnittelija).

- Kiinteistöliikelaitos kannattaa kaupungin täydennysrakentamista ja tontin tehokasta käyttöä.

Asemakaavaluonnokset VE 1, VE 2 ja VE 3, pvm 25.2.2013

Suunnittelualueelle on ensimmäisessä vaiheessa laadittu kolme luonnosvaihtoehtoa. Hansapuisto säilyisi kaikissa vaihtoehdoissa puistoalueena. VE 1 ja VE 2 lähtökohtana on oletus, että palanut puutalo on palanut korjauskelvottomaksi. VE 3:ssa taas palanut puutalo on esitetty säilytettäväksi tai korvattavaksi samankokoisella uudisrakennuksella.

Luonnosvaihtoehtoa valittaessa tulisi ensin tehdä päätös palaneen puutalon kohtalosta. Jos talo todetaan korjauskelpoiseksi, tulisi se säilyttää suojeltuna myös uudessa asemakaavassa. Jos talo sen sijaan todetaan olevan huonon kuntonsa vuoksi purettava, tulisi seuraavaksi pohtia mitkä asiat silloin ohjaavat uudisrakentamista.

Lähiympäristössä olisi sen jälkeen vain yksi alkuperäinen ”portsatalo”, muuten lähiympäristöä hallitsee Portsakoti sekä Puutarhakadun toisella puolella olevat 5-kerroksiset talot. Onko tämä edelleen suojeltava ympäristökokonaisuus, vai tulisiko silloin sopeuttaa rakentaminen nykyiseen rakennuskantaan ja mittakaavaan?    

Luonnos, VE 1

Yleistä

Tehokkain vaihtoehto. Tämä vaihtoehto noudattaa pitkälti TVT-Asuntojen konsultin laatimaa suunnitelmaa. Palanut puutalo on esitetty purettavaksi. 3-4 kerroksiset, kapearunkoiset puutalot muodostavat Portsakodin kanssa ehjän kokonaisuuden. Tehokas rakentaminen mahdollistaa maanalaisen pysäköintihallin rakentamisen, jolloin koko piha-alue olisi leikki- / oleskelukäytössä. 

Aluetta koskevat muut päätökset ja suunnitelmat

Suunnitelma vastaa hyvin asunto- ja maankäyttöohjelman vaatimukseen huolehtia monipuolisella suunnittelulla siitä, että kaupungin asuntokanta täyttää muuttuvien asumistarpeiden vaatimukset, kuten tiivis- ja matalakonsepti, puukerrostalot, kytketyt kaupunkirivitalot, työtila-asunnot, rantarakentaminen, senioriasuminen yms.

Yleiskaavassa alue on ap-aluetta, yleiskaavayksikön mielipiteessä (alempana) todetaan tämän vaihtoehdon rakennusten olevan liian korkeat, eikä vaihtoehto siten noudata yleiskaavaa.  

Tekniset luvut

Uudisrakennusten kerrosala n. 5200 m², vanhojen rakennusten kerrosala n. 270 m². Pysäköintikellarin pinta-ala n. 2900 m². Korttelialueen e-luku 1,01. 

Osallisten kommentit (14.3.2013)

Museokeskus, Portsa ry ja Meidän Turku pitävät kaikki tätä vaihtoehtoa liian massiivisena, yleiskaavan vastaisena ja muutenkin huonosti Port Arthuriin sopivana. TVT Asunnot Oy sekä Kiinteistöliikelaitos pitävät suunnitelman tehokkuuslukua sopivana ja lähiympäristön vastaavia lukuja vastaavana. Lisäksi tämä vaihtoehto mahdollistaa autopaikkojen sijoittamista maanalaisiin tiloihin. TVT Asunnot Oy haluaa myös korostaa, että uudisrakentaminen toisi uuden kerrostuman Portsaan, jossa on jo eri aikakausien rakennustavat edustettuna.

Luonnos, VE 2

Yleistä

Tämä vaihtoehto noudattaa viereisen Portsakodin mittakaavaa. Palanut puutalo on esitetty purettavaksi. 2-3 kerroksiset, kapearunkoiset puutalot muodostavat Portsakodin kanssa ehjän kokonaisuuden. Osa autopaikoista on sijoitettu uudisrakennusten kellaritiloihin. Uudet rakennukset noudattavat vanhan Port Arthurin puutalojen mittoja eivätkä ne muodosta yhtä pitkää rakennusmassaa. 

Aluetta koskevat muut päätökset ja suunnitelmat

Vieressä oleva Portsakoti kuuluu samaan yleiskaavan ap-alueeseen kuin muutosalue. Tämä vaihtoehto noudattaa Portsakodin mittakaavaa ja rakennustapaa, joten vaihtoehto on samalla tavalla yleiskaavan ja liite 3.5:n mukainen kuin Portsakoti on aikoinaan todettu olevan.

Tekniset luvut

Uudisrakennusten kerrosala n. 4300 m², vanhojen rakennusten kerrosala n. 270 m². Pysäköintitilat n. 950m². Korttelialueen e-luku 0,84. 

Osallisten kommentit (14.3.2013)

Museokeskus, Portsa ry ja Meidän Turku pitävät kaikki tätäkin vaihtoehtoa liian massiivisena, joskin parempana kuin VE 1. Pysäköintikellari saa heiltä kiitosta, mutta Museokeskus ei pidä autokatoksia sopivina Portsaan (Museokeskus on aikaisemminkin vastustanut autokatosten rakentamista Portsaan). Palanut rakennus tulisi säilyttää, tai viimeisenä keinona korvata täysin samankokoisella ja -henkisellä uudisrakennuksella. Myös Kiinteistöliikelaitos pitää tämän vaihtoehdon pysäköintikellariratkaisua onnistuneena.

Luonnos, VE 3

Yleistä

Mittakaavaltaan pienimuotoisin ehdotus. Uudisrakennusten räystäskorkeus noudattaa vanhojen puutalojen vastaavaa. Palanut puutalo korjataan tai korvataan samankokoisella uudisrakennuksella. 

Aluetta koskevat muut päätökset ja suunnitelmat

Suunnitelma jatkaa Port Arthurin puutalokorttelien rakennetta ja mittakaavaa ja on luonnollisesti myös yleiskaavan mukainen.

Tekniset luvut

Uudisrakennusten kerrosala n. 2700 / 3150 m², vanhojen rakennusten kerrosala n. 270 / 700 m². Korttelialueen e-luku 0,63. 

Osallisten kommentit (14.3.2013)

Museokeskus, Portsa ry ja Meidän Turku pitävät kaikki tätä vaihtoehtoa parhaana. Liikennemäärät pysyisivät kohtuullisina, ja kaava noudattaisi yleiskaavan suojelutavoitteita. Portsa ry:n mielestä meluaitaa tulisi jatkaa. Molemmat puutalot säilyisivät. Tässäkin vaihtoehdossa Museokeskus piti autokatoksia ja yhtenäisiä pysäköintialueita sopimattomina Portsaan. Museokeskuksen mielestä melusuojaus tulisi hoitaa rakennuksilla eikä meluaitaa jatkamalla. Meluaita jakaa tilan turhan voimakkaasti. Museokeskus ei vastusta tontin 23.-3 täydennysrakentamista eikä pidä ratkaisevana ovatko uudisrakennukset 2 ½- tai 3-kerroksia. TVT Asunnot Oy korosti, että se on vastuullinen puutalo-omistaja eikä se hävitä niitä turhaan. Palanut rakennus on kuitenkin tullut tiensä päähän, sen purkaminen on perusteltua ja vastuullista.

Yleiskaavayksikön mielipiteet vaihtoehdoista

Kaavan valmistelija on pyytänyt yleiskaavayksiköltä kommentit vaihtoehdoista. Asiaa on käsitelty yleiskaavan rakennussuojelukokouksessa, jossa yleiskaavayksikön lisäksi myös Museokeskus ja ELY-keskus olivat edustettuina. Tämä ryhmä on antanut seuraavat kommentit vaihtoehdoista:

Port Arthurin kaupunginosan eli ”Portsan” länsipäässä olevassa korttelissa 23 suojeltu puutalo paloi vuonna 2011. Samassa korttelissa on Portsan miljööseen sovittaen rakennettu 1–3 -kerroksinen Portsakoti vuonna 2006. Palaneen kiinteistön omistaja TVT on anonut kaavamuutosta ja laatinut suunnitelman, jossa puutalo korvattaisiin 4-kerroksisella puukerrostalolla. Kaupunkisuunnittelun asemakaavayksikkö on laatinut asemakaavan muutoksen valmistelun pohjaksi kolme vaihtoehtoa, joista pyydetään yleiskaavayksikön kantaa.

Suunnittelualue, kortteli 23 sijaitsee Portsan lounaisessa reunassa Puutarhakadun pohjoispuolella muodostaen osaltaan sisääntulon ja julkisivun koko kaupunginosalle. Kortteli on historiallisen ruutukaava-alueen viimeinen kortteli, joka erottaa historiallisen kaupunkirakenteen ympäröivästä alueesta. Puutarhakadun pohjoispuoli on Mikaelin kirkolle saakka mittakaavallisesti ja kaupunkikuvallisesti erittäin yhtenäinen, matala puutaloalue. Näistä syistä korttelin kaupunkikuvallinen rooli on erittäin merkittävä.

Kakolanmäkeen rajautuva Puutarhakadun eteläpuoli puolestaan on kaupunkikuvallisesti rikkonaisempi sisältäen vanhojen puutalokortteleiden lisäksi kerrostalokortteleita eri vuosikymmeniltä. Tätä osaa on jo 1950-luvulta alkaen uudistettu tavoitteena saneerata koko kaupunginosa kerrostaloalueeksi. Portsan puutaloarkkitehtuuri kuitenkin päätettiin suojella jo 1980-luvun alussa. Suunnittelualueen sijainnin vuoksi on aluetta koskevissa suunnitelmissa erittäin tärkeää käyttää viiteympäristönä eheänä, matalana puutalomiljöönä säilynyttä osuutta Puutarhakadun ja Rauhankadun välissä eikä Puutarhakadun eteläpuolta, vaikka suunnittelukohteen naapurissa onkin neljäkerroksisten rakennusten ryhmä.

Yleiskaavayksikkö pitää korttelia 23 suunniteltaessa lähtökohtana, että alue on voimassa olevan yleiskaava 2020:n mukaisesti pientalovaltaista aluetta. Korttelin rakentamisessa on oleellista löytää kaupunkikuvallisesti tasokas ratkaisu, jossa säilyy valtakunnallisesti arvokkaan Portsan ilme ja olemus matalana puutaloalueena myös sataman suunnasta saavuttaessa. Suunnittelualueen korkeuserot huomioon ottaen vaihtoehtojen 2 ja 3 mukaiset, 1 ½–3-kerroksiset rakennusmassat on sovitettavissa kortteliin siten, että alueelle tyypillinen, ”portsamainen” ilme säilytetään edellyttäen, että uudisrakentaminen on periaatteiltaan ja materiaaleiltaan yhtenäiselle ja arvokkaalle puutalovaltaiselle alueelle soveltuva. Neljäkerroksiset rakennukset sisältävä VE 1 sulkisi matalan puutalo-Portsan kokonaan kerrostalojen taakse.

Asemakaavaluonnos VE 4, pvm 25.3.2013

Saadun palautteen, mielipiteiden, viranomaisten ennakkolausuntojen sekä neuvottelujen tuloksena on laadittu neljäs vaihtoehto; VE 4, päivätty 25.3.2013. Tavoitteena on ollut kompromissi jossa on yritetty huomioida kaikki ne seikat mitkä luonnosprosessin aikana on tuotu esille. Kaikkiin toivomuksiin ja tavoitteisiin ei luonnollisesti pystytä täysin vastaamaan.

Yleistä

Rakennusmassoittelussa on pyritty tasapainoiseen kokonaisuuteen jossa korttelin rakennukset täydentävät katukuvaa. Korttelin keskelle sijoitettu rakennus jakaa piha-alueen kahteen suojaisaan sisäpihaan. Yläpihaa reunustavat vanhan Portsan mittakaavaa noudattavat rakennukset. Alapihan rakennukset noudattavat Portsakodin mittakaavaa. Maastomuotojen takia rakennusten räystäskorkeus pysyy lähes samana vaikka alapihan rakennukset ovat korkeampia kuin yläpihan. Pysäköintikerroksen päälle on mahdollista sijoittaa asuntokohtaiset oleskelupihat.

Tontilla 23.-6 palanut puutalo on esitetty korvattavaksi samankokoisella uudisrakennuksella. Nykyajan kerroskorkeuksilla on mahdollista sijoittaa kaksi asuinkerrosta rakennusmassaan. Lisäksi tonttia täydennetään 2-kerroksisella uudisrakennuksella Portsakodin puoleisella tontinosalla. Uudisrakennusten massoittelu ja sijoittelu tontille noudattaa pitkälti nykyisen suojelukaavan rakennusaloja. Kaikki Puutarhakadun varrella olevat rakennukset noudattavat vanhan Port Arthurin puutalojen mittasuhteita. 

Tontilla 23.-3 2-3-kerroksiset puutalot muodostavat Portsakodin kanssa ehjän kokonaisuuden. Autopaikat on sijoitettu uudisrakennusten pohjakerrokseen. Pansiontieltä katsottuna kortteli yhtenäistyy kun Portsakodille tehdään ”vastakappale”. Liian matalat rakennusmassat korostaisivat Portsakodin korkeutta, jatkamalla korttelirakennetta samankorkuisilla rakennuksilla lopputuloksena on harmoninen kokonaisuus. Samalla rakennusmassat toimivat meluesteenä koko korttelille. Rakennusmassat on jaettu pienempiin yksiköihin eivätkä ne muodosta yhtä pitkää rakennusmassaa.

Tällä vaihtoehdolla saavutetaan siis montaa keskeistä tavoitetta:

• Puutarhakadun varrella olevat rakennukset noudattavat vanhan Port Arthurin mittakaavaa, jolloin Puutarhakadun katunäkymä säilyy ”Portsamaisena”.
• Pansiontieltä katsottuna kortteli yhtenäistyy kun uudisrakennukset noudattavat Portsakodin mittakaavaa.
• Riittävän tehokas rakentaminen mahdollistaa rakenteellisen pysäköinnin, jolloin piha-alueet jäävät asukkaiden oleskelu- / leikkikäyttöön.
• Erillisiä autokatoksia ja / tai pysäköintialueita ei tarvita.
• Umpinainen korttelirakenne Pansiontien puolella hoitaa tehokkaasti meluntorjunnan (myös koillisesta), jolloin meluaitaa ei tarvitse jatkaa.

Aluetta koskevat muut päätökset ja suunnitelmat

Vieressä oleva Portsakoti kuuluu samaan yleiskaavan ap-alueeseen kuin muutosalue. Tämä vaihtoehto noudattaa Portsakodin mittakaavaa ja rakennustapaa, joten vaihtoehto on samalla tavalla yleiskaavan ja liite 3.5:n mukainen kuin Portsakoti on aikoinaan todettu olevan.

Tekniset luvut

Uudisrakennusten kerrosala n. 5300 m², vanhojen rakennusten kerrosala n. 270 m². Pysäköintitilat n. 1850 m². Korttelialueen e-luku 1,03.

Kaavanmuutoksen vaikutukset

Kaupunkikuvaan

Muutosalue sijaitsee hyvin näkyvällä paikalla Port Arthurin länsipäädyssä. Korttelin rakennukset toimivat yhdessä Hansapuiston kanssa Port Arthurin visuaalisena ”porttina”. Tämän vuoksi erityistä huomiota tulisi kiinnittää rakennusten arkkitehtuuriin ja massoitteluun.

Väestöön

Muutokset tuovat uusia asukkaita alueelle, vaihtoehdoista riippuen n. 50-150. Tämä on asunto- ja maankäyttöohjelman mukaista, ohjelmassa todetaan mm että kaupunkiympäristön kehittämisessä tavoitteena on tiivistää ja eheyttää kaupunkirakennetta. 

Liikenteeseen

Lisärakentaminen lisää luonnollisesti myös liikennettä jonkin verran, mutta alueen liikennevirtoihin se ei merkittävästi vaikuta. Kaavateknisistä syistä ehdotusvaiheessa tullaan lisäämään Hansapolun loppuosa muutosalueeseen.

Yhdyskuntateknisiin verkostoihin

Muutosalueen luoteisnurkassa kulkee runsaasti maanalaisia kaapeleita. Muutosalueella sijaitseva telekeskus on tarkoitus purkaa, ja kaikki teletekniikkaan liittyvät laitteet siirretään uudisrakennuksen kellaritiloihin. Uudisrakennukset voidaan liittää alueella olemassa oleviin verkostoihin (vesi, viemäri yms).

Talouteen

Lisärakentaminen toisi lisää asukkaita alueelle. Mahdolliset vanhusten palveluasunnot toisivat myös lisää työpaikkoja alueelle. Vieressä olevan Portsakodin kanssa olisi tällöin mahdollista tehdä yhteistyötä jolloin vanhusten palvelut alueella voisivat parantua entisestään. 

Terveellisyyteen, turvallisuuteen ja viihtyisyyteen

Palanut puutalo on tämänhetkisessä tilassaan turvallisuusriski. Rakennuksen omistajan toimenpiteistä huolimatta ulkopuolisten pääsyä vaaralliseen rakennukseen on mahdotonta estää kokonaan. Lähialueen viihtyisyyteen sen vaikutus on myös merkittävä. Kaavanmuutoksen myötä saadaan lopullinen päätös talon kohtalosta.

Hansapuisto on Port Arthurin ainoa lähipuisto (kts liite 4). Linnakaupungin ja Kakolanmäen rakentamisen yhteydessä lähialueen rakennuskanta lisääntyy merkittävästi, jolloin puiston merkitys kasvaa entisestään. Puistoa tulisi kunnostaa jotta se paremmin palvelisi asukkaiden virkistysalueena, puiston kunnostaminen on perusteltua myös visuaalisista syistä sen sijainnin takia.

Liite 1Luonnoskartat VE 1, VE 2 ja VE 3, pvm. 25.2.2013

Liite 2Luonnoskartta VE 4, pvm. 25.3.2013

Liite 3Palovauriokartoitus (Vahanen Oy)

Liite 4Rakennustekninen selvitys (Kiratek Oy)

Oheismateriaali 1Portsa ry:n mielipide 31.10.2012

Oheismateriaali 2Meidän Turku ry:n mielipide 1.11.2012

Oheismateriaali 3As Oy Turun Konnun mielipide 1.11.2012

Oheismateriaali 4Timo Murron mielipide 30.11.2012

Oheismateriaali 5Heljä Merran ym. mielipide 5.12.2012

Oheismateriaali 6Inkeri Tikkasen mielipide 12.12.2012

Oheismateriaali 7Reima J Niemelän mielipide 6.5.2012

Oheismateriaali 8Luonnosvaihtoehtojen esittely- ja kommentointitilaisuuden muistio 14.3.2013

Oheismateriaali 9Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 9.10.2012, muutettu 31.12.2012

Oheismateriaali 10Ilmakuva alueelta

Oheismateriaali 11Alueen puisto- ja viheralueet

Toimialajohtaja Markku Toivonen:

EhdotusKaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää hyväksyä 25.3.2013 päivätyn luonnoksen VE 4 laadittavan asemakaavaehdotuksen ”Puutarhakatu 41” pohjaksi.

PäätösAsia pantiin pöydälle Aaltosen Koiviston kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Lisäksi lautakunta päätti pitää katselmuksen Puutarhakadulla 13.8.2013 klo 14 alkaen.

Manni ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi.

Pöydältä 18.6.2013 § 186.

PäätösAsia pantiin pöydälle Aaltosen Koiviston kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Paikalla suoritettiin katselmus ennen kokousta.

Pöydältä 13.8.2013 § 204.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Päätös asiassa tehtiin äänin 9-4.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä päätökseksi tulleen esittelijän ehdotuksen puolesta äänestivät Aaltonen, Ekroth, Helesvirta, Hellstén, Muurinen, Peltola, Ruohonen, Säteri ja Vierimaa.

Sundqvistin Koiviston kannattamana tekemän ehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Huttunen ja Sandelin.

Sundqvistin muutosehdotus perusteluineen oli seuraava:

Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää hyväksyä 25.2.2013 päivätyn VE 3 laadittavan asemakaavaehdotuksen "Puutarhakatu 41" pohjaksi.

Port Arthurin puutalokorttelit on yhtenäinen ja laaja 1900-luvun alun työväen asuinalue, joka on merkitty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY). Lisäksi Port Arthurin alueelle on v. 1981 vahvistettu rakennusten purkamisen ja julkisivumuutosten tekemisen kieltävä suojelukaava. Luonnosvaihtoehto 3 vastaa parhaiten suojelukaavan vaatimuksia ja takaa parhaiten tontin säilymisen Portsan miljöölle tyypillisenä. Se varmistaa myös valtakunnallisesti arvokkaan Portsan ilmeen ja olemuksen säilymisen matalana puutaloalueena myös sataman suunnasta saavuttaessa.

Manni ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi