Kaupunkisuunnittelun yleiskaavayksikkö/ Christina Hovi 18.3.2013:

Kaupunkisuunnittelun yleiskaavayksikkö on yhteistyössä suunnitteluyksikön ja ympäristönsuojelun kanssa laatinut raportin yleiskaavan 2035 lähtökohdista ja tavoitteista. Raporttiin on koottu keskeiset yleiskaavan valmistelua ohjaavat päätökset, ohjelmat, selvitykset ja suunnitelmat.

Lähtökohtien pohjalta yleiskaavatyölle on asetettu tavoitteet. Yleiskaavan alustavia tavoitteita työstettiin sidosryhmille suunnatussa työpajassa 11.5.2012 ja esiteltiin yleisölle 11.6.2012.

Raportin valmistelun aikana siitä on pyydetty palautetta eri viranomaisilta ja hallintokunnilta. Kommentit on huomioitu raportin valmistelussa, samoin kuin yleiskaavan viranomaisneuvottelussa 4.6.2012 annettu palaute.

Yleiskaavan tavoitteet on jaoteltu yleistavoitteisiin ja yksityiskohtaisiin tavoitteisiin. Kaupunkikehityksen periaatteet pohjautuvat Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035:een ja valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Yksityiskohtaiset tavoitteet on ryhmitelty neljään teemaan:

• Keskustan kehittäminen
• Elinkeinoelämän toimintaedellytykset
• Myönteinen väestönkehitys ja vetovoimaiset asuinalueet
• Liikkuminen kestävässä kaupunkirakenteessa.

Yleistavoitteet

Yleistavoitteena on Turun aseman, vetovoiman ja kilpailukyvyn vahvistaminen.

Turku on menestyvän kaupunkiseudun kansainvälinen, kilpailukykyinen, vetovoimainen ja imagoltaan vahva keskuskaupunki, jossa on hyvä elämisen laatu ja innovatiivinen toimintaympäristö.

Turku edistää kestävää kehitystä eheyttämällä yhdyskuntarakennetta ja torjumalla eriarvoisuutta. Vesistöt ja viheralueet muodostavat eheän ekologisen verkoston, joka palvelee kestävällä tavalla matkailua ja virkistyskäyttöä sekä kaupunkiluonnon monimuotoisuuden suojelutavoitteita.

Maankäytön suunnittelussa ennakoidaan riittävän hyvin luonnonolojen aiheuttamat rajoitukset, aiheutuvat taloudelliset ja ympäristöriskit sekä tunnistetaan ristiriidat kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa.

Merellisyys, saaristo sekä alueen monipuolinen luonto ja ainutlaatuinen kulttuuriympäristö ovat kaupungin vahvan identiteetin perusta. Ne tarjoavat ihanteelliset lähtökohdat ihmisten hyvinvointia lisäävien toimintaympäristöjen säilyttämiselle ja luomiselle.

Turun kaupunkiseutu on osa Tukholma-Turku-Salo-Helsinki-Pietari kehityskäytävää ja laajempaa Etelä-Suomen työssäkäyntialuetta. Kansainväliset satama- ja lentoliikenneyhteydet sekä nopeat ja korkeatasoiset raide- ja maantieyhteydet muualle Suomeen palvelevat erityisesti elinkeinoelämää ja sen kehittymistä.

Yleiskaavoitus toteuttaa esteettömyyttä kehittämällä osallisuutta ja tiedon saatavuutta. Maankäytön suunnittelulla luodaan puitteet helppokäyttöiselle kaupunkirakenteelle mm. lyhyiden etäisyyksien ratkaisuilla.

Vuonna 2035 Turussa on 210 000 asukasta ja 105 000 työpaikkaa sijoittuen ensisijaisesti ydinkaupunkiseudulle ja joukkoliikennevyöhykkeelle.

Yksityiskohtaiset tavoitteet

Keskustan kehittäminen

Turun keskustaa kehitetään kaupunkikulttuurin sydämenä: monipuolisena kaupan, virkistyksen, vapaa-ajan ja kulttuurin tiivistymänä. Tavoitteena on lisätä keskustan asukas- ja työpaikkamääriä sekä yhtenäistää keskustan toiminnallisuutta.

• Keskusta on kaupankäyntiä, ihmisten kohtaamista, erilaisten elämäntapojen ja toimintojen sekoittumista. Viihtyisyys syntyy laadukkaasta ympäristöstä.
• Keskusta elää kaikkina vuodenaikoina ympäri vuorokauden. Kaupallista keskustaa, historiallista keskustaa, jokirantaa ja puistoja sekä näitä yhdistäviä reittejä kehitetään siten, että eri toiminnot limittyvät toisiinsa.
• Kasvua edistetään tarjoamalla houkuttelevaa asumista palveluiden äärellä ja tukemalla uusien palvelualan työpaikkojen sijoittumista keskusta-alueelle.
• Jalankulku- ja jalankulun reunavyöhykettä laajennetaan. Keskustan saavutettavuutta parannetaan laadukkailla pyöräteillä ja tehokkaalla joukkoliikenteellä. Keskustan liikenteelliset yksityiskohtaiset tavoitteet on kuvattu kohdassa Liikkuminen kestävässä kaupunkirakenteessa.
• Keskustan vehreyttä ja arvokkaita kulttuuriympäristöjä vaalitaan vetovoimatekijöinä. Täydennysrakentamista suunnitellaan huolella ja kokonaisvaltaisesti rakennetun ympäristön kerroksellisuutta ja kulttuuriperinnön erityisarvoja vaalien. Kaupunkiluonnon monimuotoisuutta vaalitaan ekologisena rikkautena, virkistyksen ja hyvinvoinnin lähteenä.

Elinkeinoelämän toimintaedellytykset

Turku tukee elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä tarjoamalla yrityksille ja elinkeinoelämälle riittävästi houkuttelevia sijaintipaikkoja hyvien liikenneyhteyksien varsilla. Tavoitteena on, että Turun työpaikkaomavaraisuus säilyy nykyisellään.

• Turun keskustaa kehitetään siten, että se säilyy kaupunkiseudun merkittävimpänä palvelualan työpaikka-alueena myös tulevaisuudessa.
• Tilaa vieville ja mahdollisesti ympäristöhäiriötä aiheuttaville työpaikkatoiminnoille tarjotaan uusia sijoittumismahdollisuuksia Ohitustien läheisyydessä.
• Tuetaan pienten ja keskisuurten yritysten kasvua ja kärkialojen uudistumista työpaikkojen luomiseksi tarjoamalla riittävästi monipuolisia työpaikka-alueita kaupungin eri osissa. Työpaikka-alueiden joustavuuteen varaudutaan.
• Toimintojen sekoittuminen ja monipuolinen asuinaluetarjonta edistävät työvoiman saatavuutta ja elinkeinoelämän kasvumahdollisuuksia.
• Parannetaan työpaikka-alueiden saavutettavuutta kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä.

Myönteinen väestönkehitys ja vetovoimaiset asuinalueet

Turku tarjoaa monipuolisia, houkuttelevia ja viihtyisiä asuinympäristöjä lähipalveluineen. Suunnittelussa otetaan huomioon asukkaiden erilaiset tarpeet, mieltymykset ja edellytykset. Varaudutaan kasvavaan ikääntyneiden ja maahanmuuttajien määrään, perherakenteen muutoksiin sekä asumisväljyyden kasvuun.

• Tarjotaan monipuolisia ja kohtuuhintaisia asumisvaihtoehtoja kaupungin eri osissa. Asuntotuotanto jakautuu tasapuolisesti kerrostaloihin ja erityyppisiin pientaloihin. Valtaosa rakentamisesta on luonteeltaan urbaania.
• Merellisyyttä ja vesistöjen läheisyyttä tarjotaan vetovoimatekijäksi kaikille väestöryhmille: turvataan riittävä avoin pääsy rannoille ja toteutetaan korkeatasoisia uusia merellisiä asuinalueita, jotka tarjoavat myös edullisia asumisvaihtoehtoja.
• Lähiövyöhykettä kehitetään kestävällä tavalla lisäämällä väestöpohjaa joukkoliikennevyöhykkeelle ja luomalla edellytyksiä lähipalveluiden kehittämiselle.
• Edistetään sekoittunutta aluerakennetta liikkumistarpeiden vähentämiseksi ja elinvoimaisuuden lisäämiseksi.
• Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen kohdennetaan palveluiden, työpaikkojen ja joukkoliikenteen läheisyyteen. Uudis- ja täydennysrakentaminen toteutetaan alueen erityisarvot säilyttäen.
• Luodaan edellytykset seudullisesti merkittävien virkistysaluekokonaisuuksien muodostumiselle ja turvataan tärkeiden lähivirkistysalueiden säilyminen.
• Haja-asutusalueiden uudisrakentamiselle myönnettävien lupien määrä vähenee nykyisestä.

Liikkuminen kestävässä kaupunkirakenteessa

Maankäyttöä, palveluverkkoa ja liikennejärjestelmää kehitetään yhdessä. Lisätään kestävien liikkumismuotojen käyttöä ja vähennetään liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä.

Yhdyskunta- ja palvelurakenteen kehitystä ohjaamalla hillitään liikkumistarpeen kasvua ja lisätään joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kilpailukykyä. Liikennejärjestelmä on ymmärrettävä, looginen, jatkuva ja helppokäyttöinen kaikkien kulkutapojen osalta.

• Maankäyttöä kehitetään yhdyskuntataloudellisesti ja energiatehokkaasti tukeutumalla olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja infrastruktuuriin. Asuminen, palvelut, kauppapaikat, työpaikka-alueet sekä täydennysrakentamisen painopistealueet sijoitetaan vahvistamaan jalankulku-, pyöräily- ja joukkoliikennekaupunkia. Vähintään 85 % uudesta ja kehittyvästä maankäytöstä (asuminen, kaupan palvelut ja muut keskustahakuiset työpaikat) sijoitetaan jalankulun, jalankulun reunavyöhykkeen ja intensiivisen joukkoliikennevyöhykkeiden alueille.
• Myös keskustan ulkopuolella on alueita, joilla asukkaiden on mahdollista tulla toimeen yhdellä autolla tai jopa ilman autoa.
• Kävelylle ja pyöräilylle tarjotaan jatkuvat, korkeatasoiset pääyhteydet, turvalliset lähiraitit ja toimivat keskustajärjestelyt.
• Seudullisen joukkoliikennejärjestelmän perustana on nopeudeltaan ja vuorotarjonnaltaan kilpailukykyinen runkoverkko.
• Henkilöautoliikenteen sujuvuus varmistetaan välikehällä ja sen ulkopuolella.
• Sovitetaan tavarankuljetusten tarpeet turvallisesti yhteen muun maankäytön kanssa.
• Liikenteen aiheuttamia haittoja vähennetään ohjaamalla liikennettä kestäviin kulkutapoihin. Rakennetaan vain välttämättömiä uusia liikenneväyliä.

Vuonna 2035 Turun kaupunkiseudulla on rakennemallin 2035 vyöhyketarkastelun mukaiset kulkutapajakaumat. Henkilöautoilun kulkutapajakauma laskee 2,5 prosenttiyksikköä nykyisestä.

Liite 1Turun yleiskaava 2035, Lähtökohdat ja tavoitteet

Toimialajohtaja Markku Toivonen:

EhdotusKaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että yleiskaavalle 2035 asetetut yleis- ja yksityiskohtaiset tavoitteet hyväksytään.

PäätösAsia pantiin pöydälle Aaltosen Koiviston kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Kehittämispäällikkö Christina Hovi esitteli asiaa kokouksen alussa.

Pöydältä 26.3.2013 § 69.

PäätösAsia pantiin pöydälle Koiviston Sundqvistin kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Lisäksi todettiin, että kaupunginhallitus on päättänyt 4.3.2013 § 111 käynnistää välittömästi Satava-Kakskerran aluetta koskevan osayleiskaavan laadinnan. Liitteenä 1 olevaa raporttia täydennetään vireillä olevien osayleiskaavojen osalta tämän mukaisesti.

Pöydältä 9.4.2013 § 79.

EhdotusKaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että liitteen 1 mukaiset yleiskaavan 2035 lähtökohdat ja tavoitteet hyväksytään.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Lisäksi lautakunta päätti yksimielisesti esittää kaupunginhallitukselle, että yleiskaavan tavoitteiden hyväksymisestä tulisi järjestää kaikille valtuutetuille ja valtuustoryhmille seminaari tai vastaava tilaisuus ennen asian käsittelyä kaupunginhallituksessa.

Tämän lisäksi lautakunta päätti asiaan tarkemmin kantaa ottamatta lähettää kaupunginhallitukselle jatkotyöskentelyssä käsiteltäväksi Sundqvistin, Mastomäen, Koiviston ja Sandelinin kannanoton, joka on seuraava:

Yleiskaavan tavoitteiden on lähtökohtaisesti vastattava kaupunginvaltuuston aiemmin hyväksymien ohjelmien tavoitteita. Nykyisessä muodossa Liikkuminen kestävässä kaupunkirakenteessa -luvun tavoitteet eivät vastaa valtuuston hyväksymän ilmasto- ja ympäristöohjelman tavoitteita.