Ympäristölakimies Leena Salmelainen 5.4.2013:

Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta on 12.2.2013 § 25 hyväksynyt poikkeamishakemuksen paritalon ja autokatoksen rakentamiseksi ja kahden talousrakennuksen purkamiseksi Kaistarniemen kylän (437), Jylhäkallio-nimisellä tilalla rek.nro 3:184, osoitteessa Kaistareenkatu 19.

Rakennuspaikan pohjoisen ja eteläisen naapurikiinteistön omistajat ovat valittaneet päätöksestä Turun hallinto-oikeudelle, joka on pyytänyt kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalta lausuntoa asiasta 19.4.2013 mennessä. 

Ympäristötoimialan hallintopalvelut esittää, että Turun hallinto-oikeudelle annettaisiin asiassa valituksesta seuraavanlainen lausunto.

Ehdotus annettavaksi lausunnoksi

Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta palauttaa viitelähetteet asiakirjoineen, liittää oheen pyydetyt asiakirjat sekä ilmoittaa lausuntonaan asiaan kunnioittavasti seuraavaa:

Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta on myöntänyt poikkeukset MRL 53.1 §:n mukaisesta rakennuskiellosta sekä MRL 116.2 §:n mukaisesta rakennuspaikan vähimmäispinta-alasta. Hakemuksessa ei ole haettu eikä poikkeusta ole myönnetty rakentaa lähemmäs kuin viiden metrin etäisyydelle naapurin rajasta. Päätöksen liitteenä on asemapiirros, jota ei kuitenkaan poikkeamispäätöksen yhteydessä hyväksytä noudatettavaksi. Sen sijaan päätökselle on asetettu lukuisia rakennussuunnittelua koskevia ehtoja.

Rakennuslupapäätöksessä ratkaistaan rakennussuunnittelun yksityiskohdat, jolloin poikkeamispäätökselle asetettujen ehtojen tulee toteutua. Lisäksi rakennuslupasuunnitelmien tulee tietysti täyttää muut rakennusluvan myöntämisedellytykset, kuten ympäristöön soveltuminen. Koska poikkeusta vähimmäisetäisyydestä ei ole myönnetty, tulee rakennus suunnitella vähintään viiden metrin päähän kiinteistön rajoista.

Tällä tontilla maaston muodot huomioon ottava uudisrakennus on väistämättä naapurirakennuksen massasta poikkeava, joten asemakaavoituksen näkökulmasta sen sijoituksenkin tulee olla naapurista poikkeava kuten kyseisellä mäen rinteellä yleensä. Uudisrakennuksen ja piha-alueen rakennuslupavaiheen tarkemman suunnittelun lähtökohta on aina, että lopputulos luo yksityisyyttä sekä asukkaan että naapurin suuntaan. Poikkeamisharkinnassa on tarkkaan arvioitu valittajien esittämiä vaatimuksia rakennussuunnittelulle. Päätökseen asetetut ehdot on kuitenkin arvioitu riittäviksi tällä tontilla.

Päätöksen ehtona oleva asuinrakennuksen suurin sallittu korkeusasema +20 mahdollistaa rinteeseen upotetun kellarin lattiatason korkeustasoon +10, mikä on katuun rajautuvan tontinosan korkeustaso. Kellariin voidaan suunnitella autotalli ilman talliin johtavaa luiskaa. Valittajien mainitsemat olemassa olevien rakennusten korkeustasot ovat korkeusjärjestelmän NTurku mukaisia. Tämä korkeusjärjestelmä on poistunut käytöstä helmikuussa 2010 ja nykyinen korkeusjärjestelmä koko Turun alueella on N2000. Jotta NTurku-järjestelmän korkeusasemat vastaavat N2000-järjestelmän korkeustasoja, niihin tulee lisätä 0.464 metriä. Tällöin eteläpuolisen Nuorelan rakennuksen harjakorkeus on +17.76 (N2000) ja pohjoispuolisen Uusikallion rakennuksen +20.67 (N2000). Valituksessa korkeusjärjestelmien eroja ei ole huomioitu. Poikkeamispäätöksessä on käytetty voimassa olevaa korkeusjärjestelmää (N2000).

Jos uudisrakennuksen korkeustasot suunnitellaan kuten valittajan vastaehdotuksessa (asemapiirros 3.1.2012), kellari asettuu korkeustasolle +8,46 (N2000). Kellariin sijoitettavat autopaikat edellyttäisivät pitkää, pihan käyttöä hankaloittavaa ja ympäristön viihtyvyyttä turmelevaa luiskaa.

Jos uudisrakennus sijoitetaan samaan linjaan ja samansuuntaisesti Nuorelan päärakennuksen kanssa, uudisrakennuksen tulisi olla kerrosluvultaan I u ½ ja satulakattoinen kuten Nuorelan päärakennus eikä maantasossa saisi olla rinteeseen upotettua kellaria nostamassa rakennuksen korkeutta. Maantasokerroksen toteuttaminen kerroksena eikä kellarina korkeustasolla +11,46 (N2000) edellyttäisi massiivisia louhintoja tontilla. Jos lisäksi uudisrakennus samassa sijainnissa olisi kokonaan kaksikerroksinen, massa olisi Nuorelan talon vieressä raskas ja asettaisi Nuorelan talon alisteiseen asemaan.

Valituksessa esitetään, että poikkeaminen aiheuttaa haittaa kaavoitukselle. Alueelle on vireillä asemakaavan laatiminen, jonka luonnos on 21.3.2007 palautettu ympäristö- ja kaavoituslautakunnasta uudelleen valmisteltavaksi tietyin muutosedellytyksin. Kiistanalaiset kaava-alueen osat eivät kuitenkaan koske tätä rakennuspaikkaa. Rakennushankkeen suunnittelija ja asemakaavan laatija ovat useaan kertaan keskustelleet tontille soveltuvasta rakennussuunnitelmasta jo ennen hakemuksen jättämistä. Hankkeen vaikutusta vireillä olevaan asemakaavaan on tutkittu huolellisesti ja todettu, että poikkeus voidaan myöntää tietyin ehdoin, jolloin se ei vaikeuta kaavoitusta.

Poikkeamispäätöksen ehdoissa on annettu myös suuntaviivoja rakennusmassan ympäristöön sovittamiselle, mutta varsinainen rakennussuunnittelu tehdään vasta rakennuslupahakemuksen yhteydessä. Poikkeamisen kaavalliset vaikutukset pystytään arvioimaan myös yksinkertaisempien suunnitelmien pohjalta. Tässä tilanteessa olisi hakijan kannalta kohtuutonta edellyttää pitkälle vietyä rakennussuunnittelua jo poikkeamisvaiheessa.

Edellä esitetyn perusteella ja viitaten päätöksen perusteluihin kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta katsoo, että valitus tulee hylätä.

Lisätietoja antaa tarvittaessa ympäristölakimies Leena Salmelainen, puh. 050-541 7924, s-posti leena.salmelainen@turku.fi, osoite PL 355, 20101 Turku.

Oheismateriaali 1Valitus 13.3.2013

Toimialajohtaja Markku Toivonen:

EhdotusKaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää antaa Turun hallinto-oikeudelle edellä olevan ehdotuksen mukaisen lausunnon.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.