Ympäristönsuojelu 25.3.2013 / Fredrik Klingstedt

Yleistä

Topinojan jätekeskus (kaatopaikka) sijaitsee Metsämäen kaupunginosassa noin 5 km:n päässä kaupungin keskustasta. Kaatopaikka-alue on otettu käyttöön vuonna 1971, ja sinne ohjataan nykyisin yhdyskuntajätettä sekä erityisjätettä Turun Seudun Jätehuolto Oy:n toiminta-alueelta. Jätekeskuksen alueella on jätteiden vastaanottotoimintaa, käsittelyä, lajittelua, välivarastointia, loppusijoitustoimintaa jne. Lisäksi alueella toimii pienerien tuojia varten lajittelu- ja varastoalue. Orikedon jätteenpolttolaitoksen kesäseisokin aikana Topinojan kaatopaikalla käsitellään polttoon normaalisti ohjautuva jäte.

Nykyisen jätekeskuksen kokonaispinta-ala on noin 59 ha. Loppusijoituksen laajennusalueina on vuonna 2007 otettu käyttöön 3,5 ha ja vuosina 2009–2010 1,9 ha. Laajennus kokonaisuudessaan tulee olemaan pinta-alaltaan 9 ha.

Lounais-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt ympäristöluvan jätekeskuksen toiminnalle vuonna 2006. Kaatopaikan vesiä ja kaasuja tarkkaillaan erikseen laaditun tarkkailuohjelman mukaan. Tarkkailupisteet on esitetty oheismateriaali 1:ssä. Toimintaan on myönnetty laatusertifikaatti ISO 9001 ja ympäristösertifikaatti ISO 14001 sekä työterveys- ja turvallisuussertifikaatti OHSAS 18001.

Jätemäärät

Topinojan kaatopaikalla vastaanotettiin vuoden 2012 aikana jätteitä (mukaan lukien maa- ja kiviaines) yhteensä noin 138.000 tonnia. Kotitalouksien vaarallisia jätteitä mukaan lukien sähkö- ja elektroniikkaromua vastaanotettiin Topinojalla noin 785 tonnia. Samana vuonna jätekeskuksessa siirrettiin edelleen käsittelyyn ja hyödynnettiin jätteitä yhteensä noin 148.000 tonnia, josta loppusijoitukseen päätyi noin 6.500 tonnia jätettä. Noin 37.000 tonnia jätteitä ohjautui materiaali- ja energiahyödyntämiseen. Lisäksi kaatopaikkarakenteissa hyödynnettiin noin 92.000 tonnia jätteitä, joista noin 37.000 tonnia oli lievästi pilaantuneita maa-aineksia.

Vesien tarkkailu

Kaatopaikkavesi

Topinojan kaatopaikalta johdettiin viemäriverkostoon yhteensä 165.000 m³ kaatopaikkavettä vuoden 2012 aikana. Kaatopaikkaveden aiheuttama kuormitus Turun kaupungin keskuspuhdistamolle oli pääasiassa typpikuormitusta. Kaatopaikan aiheuttama typpikuorma vastasi keskimäärin 7.170 asukkaan, orgaaninen kuormitus noin 280 asukkaan ja fosforikuorma noin 150asukkaan puhdistamattomia asumajätevesiä.

Pintavesi

Kaatopaikan luoteispuoleisen ojan (P1) veden laatu vaihteli vuoden 2012 tutkimuskerroilla. Ojavesi oli puhtaimmillaan kevään tutkimuksessa, jolloin veden ammoniumtyppipitoisuuden perusteella vesi oli luokiteltavissa lievästi likaantuneeksi ja vedessä oli vähän hygieeniseen likaantumiseen viittaavia bakteereja.  

Topinojan veden BOD-arvo ja kloridi- sekä ravinnepitoisuudet kasvoivat osalla tutkimuskerroista selvästi havaintopaikkojen P2 ja P3 välillä. Näytteiden perusteella näyttäisi siltä, että ojan alajuoksulla sijaitseva kompostointialue on merkittävä kuormituslähde.  Lisäksi sateiden ajoittumisella on vaikutusta siihen, milloin ojaan huuhtoutuu kuormitusta.

Raportin mukaan ojien pintavesiin aiheuttamaa kokonaiskuormitusta on vaikea arvioida, koska ojien virtaamasta ei ole saatavilla koko vuoden kattavaa tietoa ja näytteenottoajankohtina virtaaman mittaaminen vähävetisistä ja osin umpeenkasvaneista ojauomista on käytännössä vaikeaa tehdä luotettavasti. Lisäksi ympäristön ojia kuormittavat jätekeskuksen lisäksi useat muut toimijat ja lähteet.

Pohjavesi

Jätekeskuksen alueella olevien pohjavesiputkien vesi oli hapetonta tai veden happipitoisuus oli pieni. Lisäksi pohjavesissä on yleisesti kohollaan olevia kloridi- ja ammoniumtyppipitoisuuksia.

Raportissa todetaan, että pohjavesissä mitatut suuret ammonium- ja kloridipitoisuudet saattavat viitata kaatopaikan vaikutukseen. Toisaalta kloridit voivat olla peräisin maaperän suolapitoisista kerrostumista.

Kaatopaikkakaasut  

Topinojan jätekeskuksen biokaasupumppaamo on otettu käyttöön vuonna 2002. Muodostuva kaatopaikkakaasu hyödynnetään ensisijaisesti kaukolämmön tuotannossa mutta se voidaan polttaa myös soihtupolttimessa.

Topinojalla kerättiin vuonna 2012 talteen yhteensä noin 1,11 milj. Nm³ kaatopaikkakaasuja (1,41 milj. Nm³ vuonna 2010). Pumppaamon kokonaiskäyntiaste vuonna 2012 oli 90 % ja kaikki kaasu hyödynnettiin lämpöenergiana (5,65 GWh). Kerätty kaasu sisälsi keskimäärin 56 tilavuusprosenttia metaania ja 31 tilavuusprosenttia hiilidioksidia.

Laskelmien mukaan metaanin talteenottotehokkuus oli vuonna 2012 noin 35 % kaikesta kaatopaikalla syntyvästä metaanista. Ilmaan johdetun metaanin määrä oli laskelmien perusteella 747 tonnia.   

Oheismateriaali 1Tarkkailupisteet

Toimialajohtaja Markku Toivonen:

EhdotusKaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää merkitä Topinojan jätekeskuksen yhteenvetoraportin tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.