Kaupunkisuunnittelu/ Christina Hovi 18.3.2013:

Pohjolan 71 kaupunginosan korttelille 21, eräille katu-, aukio-, liikenne- ja virkistysalueille, VI kaupunginosan eräille katu- ja liikennealueille ja Pitkämäen 74 kaupunginosan ratapiha-alueelle on laadittu 15.8.2008 päivätty ja 15.3.2013 lausuntojen, selvitysten ja neuvottelujen johdosta muutettu asemakaava ja asemakaavanmuutosehdotus "VR:n konepaja-alue" (44/2004).

Nykytilanne

Ratapihan ja Köydenpunojankadun välissä sijaitseva alue on pääosin konepajatoiminnalta v. 2002 vapautunutta entistä ratapiha-aluetta. Ratapihan ylittävä jalankulkusilta yhdistää Pohjolan alueen keskustaan. Ratapihankadun eteläpuolella sijaitsee linja-autoliikenteen rahtiasema.

Kaava-alue kuuluu valtioneuvoston vuoden 2010 alussa hyväksymissä valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa määriteltyyn ”Turun rautatieympäristöt” -kohteeseen. Ympäristöministeriön Valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelupäätöksessä (2/562/96: 9.12.1998) on mainittu suunnittelualueella sijaitsevat veturitalli, ent. konepajan päärakennus, ent. konepajan paja, varasto, ent. varikon lämpökeskus ja piippu ja ent. voiteluöljy- ja polttoainevarasto.

Alueen pääkatuja ovat Köydenpunojankatu ja Ratapihankatu. Ratapihalla on sekä henkilö- että tavarajunaliikennettä. Humalistonkadun päästä ratapihan ylittävä kävelysilta siirtyi Turun kaupungille vuonna 2012. Kaava-alue on liitetty teknisen huollon verkostoihin.

Melua kaava-alueelle aiheuttavat junaliikenne ja järjestelytoiminnot ratapihalla sekä ajoneuvoliikenne pääkaduilla. Tärinää aiheuttaa erityisesti tavarajunaliikenne. Alueella on ollut toimintaa, joka on aiheuttanut paikoitellen maaperän pilaantumisen. Konepajan päärakennuksen itäpuolella oleva maaperä on kunnostettu.

Turun ratapihan kautta kuljetaan merkittäviä määriä vaaralliseksi luokiteltuja aineita, tavaraliikenteestä noin kolmannes on vaarallisten aineiden kuljetuksia (VAK). VAK-kuljetukset palvelevat Yaran tuotantolaitoksia Siilinjärven ja Uudenkaupungin välillä. Vaarallisimpia aineita ovat ammoniakki ja propaani, joiden haitallinen vaikutusalue on suuressa vuototapauksessa noin kaksi kilometriä. Nestemäiset aineet, esim. hapot ja öljytuotteet aiheuttavat vuotaessaan uhan ympäristölle. Toijalan rata on sähköistetty Turun ratapihalle asti, mutta Uudenkaupungin rata on sähköistämätön. Mm. vaihtotöiden vuoksi mahdollisuutta onnettomuuteen pidetään ratapihoilla suurempana kuin radoilla. Ratapihan läheisyydessä on jo tällä hetkellä runsaasti asutusta ja kokoontumistiloja.

Turun ratapiha on 1.3.2008 alkaen vaarallisten aineiden kuljetuksesta rautatiellä annetun valtioneuvoston asetuksen (195/2002) 32 §:n 1 momentissa tarkoitettu järjestelyratapiha, jolla edellytetään Liikenteen turvallisuusviraston (TraFi) hyväksymää turvallisuusselvitystä.

Vaarallisten aineiden kuljetukset ja järjestelyt ratapihalla on nähty turvallisuutta heikentävänä tekijänä Turun keskustassa. Tutkittaviksi pidemmän aikavälin ratkaisuksi on esitetty (mm. Turun kaupunginhallitus 27.4.2009 § 244, Maakuntavaltuusto 14.12.2009 § 49) Uudenkaupungin radan sähköistämistä tai kemikaaliratapihan sijoittamista uuteen paikkaan, jossa lähellä ei ole tiivistä astutusta. Liikennevirasto on vuonna 2009 selvittänyt Turun ratapihan siirtomahdollisuuksia. Liikennevirastolla ei ole taloudellisia resursseja siirtää VAK-ratapihatoimintoja muualle.

VR:n konepajan alueen asemakaavoitusta ohjaa ratapiha-alueen osayleiskaava, joka on saanut lainvoiman 28.11.2009. Osayleiskaavan mukaan alueelle voi sijoittua asumista ja palveluja. Köydenpunojankaari on linjattu Veturimiehenkadun ja Paratiisintien eteläpuolitse. Osayleiskaavassa on entisen VR:n konepaja-aluetta koskeva uudisrakentamista tai käyttötarkoituksen muutosta rajoittava kaavamääräys: Alue voidaan ottaa asuin- tai kokoontumistilakäyttöön vasta kun rautatieliikenteen alueen turvallisuustaso on parantunut hyväksyttävälle tasolle.

Suurin osa kaava-alueesta on VR-Yhtymä Oy:n omistuksessa. Määräala, jolla entinen konepajan päärakennus sijaitsee, on Logomo Oy:n omistuksessa. Muut konepajarakennukset maapohjineen omistaa Antti Tamminen. Kaupunki omistaa kaava-alueen kadut, puistot ja tavara-aseman maapohjan. Pääosa ratapihasta on Liikenneviraston omistuksessa.

Rakennuskannan käyttö on vaihtelevaa. Entisessä konepajan päärakennuksessa toimii luovan talouden ja taiteen keskus Logomo. Entinen konepajan paja on kunnostettu työ- ja asuintiloiksi ja entiseen tynnyrivarastoon on suunniteltu ravintolatiloja. Entisessä ruokalarakennuksessa toimii nyrkkeilykeskus. Entinen lämpökeskus on muutettu toimistotiloiksi. Muutostöiden myötä rakennuksen suojeluarvot ovat hävinneet eikä rakennusta ja piippua tule Museoviraston mukaan suojella kaavalla. Muut konepaja-alueen rakennukset ovat pääasiassa varastokäytössä. Alueella sijaitsee myös muutama asuinrakennus, jotka Turun museokeskus on arvioinut paikallishistoriallisesti arvokkaaksi.

Kaavaprosessin vaiheet ja vuorovaikutus

Aloitusvaihe

Alueen asemakaavoitus perustuu konepaja-alueen maanomistajan, VR-Yhtymä Oy:n, vuonna 2002 tekemään aloitteeseen. Alueen kaavoitus käynnistyi kaksi vuotta myöhemmin.

Samanaikaisesti VR:n konepaja-alueen asemakaavoituksen kanssa on valmisteltu ratapiha-alueen osayleiskaavaa. Suunnittelun lähtökohtia ratapihan ympäristössä ja osayleiskaavan tavoitteita esiteltiin asukkaille 24.11.2005 Ammatti-instituutin Juhannuskukkulan koulutalolla. Esitetyt mielipiteet on kuvattu ratapiha-alueen osayleiskaavan selostuksessa.

Kaavaluonnos

Vuonna 2006 kaupunki järjesti yhdessä alueen maanomistajien kanssa arkkitehtikilpailun kaavoituksen pohjaksi hyväksytyn osayleiskaavaluonnoksen pohjalta. Osayleiskaavaluonnosta ja kilpailua varten laadittiin luonto-, liikenne-, tärinä-, maaperän pilaantuneisuus-, rakennettavuus- ja matkakeskukseen liittyviä selvityksiä. Asemakaavaluonnoksen valmistelu aloitettiin syksyllä 2006 voittaneiden kilpailuehdotusten pohjalta.

Osallisille lokakuussa 2006 lähetetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman perusteella jätettiin 9 mielipidettä, jotka on esitetty kaavaselostuksessa.

Alustavaa kaavaluonnosta, liikenneverkkoa ja meluntorjuntaratkaisuja esiteltiin asukkaille 14.8.2007. Alustavan kaavaluonnoksen perusteella jätettiin 24 mielipidettä, joista kuusi Pohjolan puutaloalueelta ja 15 Juhannuskukkulan kerrostaloista. Mielipiteet on esitetty kaavaselostuksessa.

Kaavaluonnoksen valmistelun aikana tehtiin useita lisäselvityksiä (mm. liikenneverkko, melu, turvallisuus) ja järjestettiin lukuisia suunnittelukokouksia ja neuvotteluja viranomaisten ja hallintokuntien edustajien, maanomistajien ja suunnittelijoiden kanssa. Luonnosvaiheessa kaava-aluetta laajennettiin koskemaan myös Yrjänänpuiston, linja-autoaseman (rahtiaseman) ja laajemmalti ratapiha-aluetta.

Pohjolan liikenneverkko on ratkaistu ratapiha-alueen osayleiskaavassa. Asukkaille 28.11.2007 esitetyt liikenneverkkovaihtoehdot ja niiden perusteella jätetyt 5 mielipidettä on kuvattu ratapiha-alueen osayleiskaavan selostuksessa.

Ympäristö- ja kaavoituslautakunta hyväksyi 11.3.2008 kaavaluonnoksen laadittavan ehdotuksen pohjaksi.

Kaavaehdotus

Entisen VR:n konepaja-alueen kehittämiseen on liittynyt kolme keskeistä suunnittelukysymystä: rakentamisen määrä, liikenteen toimivuus ja pysäköinti sekä riittävä turvallisuustaso, jotta alueelle voi sijoittua kokoontumistiloja ja asumista.

Kaavaehdotus on valmisteltu hyväksytyn luonnoksen, käytyjen neuvotteluiden, tehtyjen lisäselvitysten ja annetun palautteen pohjalta.

Kaavaehdotuksen valmistelun aikana on saapunut yksi mielipide. Oy Matkahuolto Ab:n mukaan rahtiaseman alueelle sijoitettu kevyen liikenteen sillan ramppi haittaa nykyistä tavara-aseman asiakasliikennettä. Alue tarvitaan asiakasliikennekäyttöön niin kauan kuin linja-autoasema toimii nykyisellä alueella. Rahtiaseman asemakaavaa ei tule muuttaa VR:n konepaja-alueen asemakaavanmuutoksen yhteydessä, vaan ko. alueen kaavamuutos tehdään linja-autoaseman alueen kaavoituksen yhteydessä. Suunnittelutoimisto on tutkinut Brahensillan linjausvaihtoehtoja. Kaavaehdotuksessa esitetty ratkaisu ei heikennä tavara-aseman toimintaedellytyksiä.

Lausunnot kaavaehdotuksesta

Maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämät lausunnot on pyydetty elokuussa 2008, ehdotuksesta saatiin yhteensä 14 lausuntoa. Lausunnot on kokonaan nähtävillä lautakunnan kokouksessa.

Useissa lausunnoissa on suhtauduttu kriittisesti haavoittuvien toimintojen (asuminen, kokoontumistilat, päiväkoti) sijoittamiseen ratapihan välittömään läheisyyteen. Osassa on esitetty myös vähemmän haavoittuvien toimintojen, kuten esim. toimistotilojen sijoittamista ratapihan viereen. Kiinteistölautakunta on esittänyt, että Humalistonsilta tulee olla kokonaisuudessaan katu- ja liikennealueella sillan toteuttamisen helpottamiseksi. Ympäristönsuojelutoimisto on huolissaan kaava-alueella olevista luontoarvoista ja esittää, että Köydenpunojankadun eteläpuolella olevat keto- ja niittykuviot tulee ainakin osittain säilyttää.

Asemakaavan selostuksessa on esitetty vastineet lausuntoihin sekä kuvailtu niiden vaikutusta kaavaan.

Muut lausunnoilla olleeseen kaavaehdotukseen tehdyt muutokset

Entisen konepaja-alueen kiinteistöt ovat elokuun 2008 jälkeen vaihtaneet omistajaa ja rakennuksiin on poikkeamis- ja rakennuslupien perusteella toteutettu kokoontumis-, asuin- ja työtiloja. Kaavaehdotusta on tarkennettu muuttuneiden suunnitelmien pohjalta.

Palvelurakennusten korttelialueen (P-1/s) käyttötarkoitusta ja kaavamääräyksiä on täsmennetty ja alueelle on osoitettu 3 000 kem² lisää rakennusoikeutta. Korttelialueen pysäköintimitoitusta ja autopaikkojen sijoittamismääräystä on tarkennettu.

Asuinkerrostalojen korttelialueilla (AK-1, AK-2, AK-3) mahdollistetaan myös yksitasoinen pysäköintiratkaisu. Veturikadun yläpuolella ollut rakennusoikeus on siirretty 29. korttelin AK-1-korttelialueelle. Julkisivumääräyksiä on tarkennettu ja vierasautopaikkamitoitusta on väljennetty.

Logomon siltaa ja pysäköintitalon sijoittamista Ratapihankadun varteen käsitellään erillisessä asemakaavanmuutoksessa (kaavatunnus 25/2012), jonka vuoksi ratapiha-alue välillä Ajurinkatu–Brahenkatu rajataan pois VR:n konepaja-alueen asemakaavasta. Samalla myös ko. aluetta koskevat asemakaavamääräykset poistetaan kaavakartasta.

Kaava-alue on ollut useamman turvallisuusselvitysten laadinnan kohteena. Elokuun 2008 jälkeen on valmistunut useita turvallisuuteen liittyviä selvityksiä. Turun ratapiha-alue oli yksi valtakunnallisen KERTTU-hankkeen pilottikohteista. Hankkeessa rakennettiin arviointimenetelmä vaarallisten aineiden kuljetusten (VAK) solmukohtien VAK-suuronnettomuusriskeille. Turun konepaja-alueesta on valmistunut turvallisuussuunnitelma, jonka liitteen 8 mukaisista riskienhallintatoimenpiteiden toteuttamisesta on sovittu Liikenneviraston, VR-Yhtymä Oy:n, Hartela Oy:n ja Turun kaupungin välillä. Varsinais-Suomen pelastuslaitos on katsonut turvallisuussuunnitelman liitteen 8 mukaisten riskienhallintatoimenpiteiden toteuttamismenettelyn riittäväksi kokoontumistilojen toteuttamiseksi ratapihan välittömään läheisyyteen. Liikenteen turvallisuusvirasto on 7.11.2011 hyväksynyt 25.10.2010 päivätyn Turun järjestelyratapihan turvallisuusselvityksen.

Turvallisuusselvitysten johdosta asemakaavaehdotukseen on lisätty tarvittavat turvallisuustasoa parantavat määräykset. Ne ovat voimassa niin kauan kuin Turun ratapiha on Valtioneuvoston asetuksen 195/2002 (muutos 267/2009) mukainen, Liikenteen turvallisuusviraston nimeämä ratapiha.

Asemakaavan kuvaus

Asemakaavalla muutetaan ratapihan ja Köydenpunojankadun välissä oleva entinen VR:n rautatietoiminnoilta vapautunut konepajan alue asuin- ja palvelurakennusten korttelialueeksi.

Asemakaavassa Köydenpunojankadun ja ratapihan väliselle alueelle on muodostettu asuinkerrostalojen korttelialueita (AK-1, AK-2, AK-3) ja palvelurakennusten korttelialuetta (P-1/s). Alueella säilyville ratapihatoiminnoille on osoitettu rautatiealuetta, jolle on osoitettu ratapihan ylittäviä kevyen liikenteen siltoja (LR-1). Juhannuskadun varrella olevat kerrostalot on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK-4) ja rahtiaseman alue tavaraliikenneterminaalin alueeksi (LTA-1). Muuntamoille on osoitettu alueet Köydenpunojankadun ja Niklaksenkadun varteen (ET-1).

Köydenpunojankadulle on muodostettu Köydenpunojankaari-niminen jatke Veturimiehenkadun ja Paratiisintien eteläpuolitse Virusmäenrampille. Liikenne konepajalle ja uusille asuinkerrostalokorttelialueille on osoitettu kahdelta uudelta tonttikadulta (Veturikatu, Vaunukatu). Pohjolan puutaloalueella Yrjänänkadun katualuetta on kavennettu ja Yrjänänaukio -niminen katu on muutettu Louhenkaduksi. Köydenpunojankadun alkuosa on muutettu Köydenpunojankujaksi.

Uusien asuinkerrostalokorttelialueiden ja Pohjolan olemassa olevan puutaloalueen keskelle on muodostettu puistoalueita (VP/s, VP-1, VP-2). Köydenpunojankatuun ja Köydenpunojankaareen rajoittuvat viheralueet on osoitettu suojaviheralueiksi (EV, EV-1).

Uudet asuinkerrostalot muodostavat Köydenpunojankadulle ja Köydenpunojankaarelle 4-8 -kerroksisista pääosin punatiilisistä rakennuksista koostuvan n. 450 metriä pitkän muurimaisen rakennuksen. Ratapihan reunaan on pihakannen tasolle muodostettu 4-8 -kerroksista punatiilisistä kerrostaloista ratapihalle avautuva asuinkortteli. Alueen keskiosaan Veturikadun varrelle on osoitettu matalampaa rakentamista (3-5 -kerroksiset kerrostalot). Konepajan päärakennuksen pohjoispuolelle on muodostettu aukio, joka jatkuu Tenderipuistona pohjoiseen. Aukion tasolle ja Veturikadun varteen on osoitettu liike-, toimisto- ja työtiloja elävöittämään aukiota. Konepajarakennuksiin voi sijoittua kulttuuri-, liikunta- ja viihdepalveluja, kokoontumis-, liike-, toimisto- ja työtiloja sekä toiminnan edellyttämää pysäköintiä ja varastointia. Varastojen osuus kokonaiskerrosalasta on rajoitettu 15 %:iin, jotta alueen elävyys säilyy. Asuminen on sallittu sille erikseen osoitetuilla rakennusaloilla.

Asuinkerrostalojen ja Logomon pysäköinti on alueella osoitettu pääosin asuinkerrostalokortteleiden pihakansien alle. Ajo pysäköintitiloihin on osoitettu Vaunukadulta ja Veturikadulta. Konepajanaukiota saa käyttää pysäköintiin vain silloin, kun Logomossa järjestetään yli 1500 hengen yleisötapahtumia. Logomon pysäköintipaikat saa vaihtoehtoisesti sijoittaa myös muualle enintään 300 metrin kävelyetäisyydeltä P-1/s -korttelialueesta. Kerrosalan perusteella määritelty pysäköintipaikkojen määrä ei ole riittävä suurten yleisötapahtumien aikana. Logomossa järjestettävien yli 1500 hengen tapahtumia varten tulee lisäksi osoittaa yksi autopaikka kutakin tapahtuman 7 henkilöä kohti. Nämä autopaikat saa sijoittaa enintään 500 metrin kävelyetäisyydeltä korttelialueesta tai etäämmälle edellyttäen, että niiden saavutettavuus varmistetaan tapahtumakohtaisilla liityntäkuljetuksilla.

Valtakunnallisesti arvokkaat konepajarakennukset ja veturitalli on osoitettu kaavalla suojeltaviksi ja Yrjänänpuistolle on annettu säilyttävä kaavamääräys.

Rakennusoikeutta kaava-alueelle on osoitettu yhteensä 103085 k-m². Pääosa rakennusoikeudesta on uudis- tai käyttötarkoituksenmuutoksen alaista rakennusoikeutta. Asemakaavan ja asemakaavanmuutoksen myötä kaava-alueen rakennusoikeus kasvaa 94905 k-m²:llä.

Kaava eheyttää yhdyskuntarakennetta. Kaavan toteuttaminen merkitsee alueen väestömäärän kasvua noin 1300 asukkaalla. Uusiin asuinkerrostaloihin arvioidaan rakentuvan noin 900 asuntoa. Entisiin konepajarakennuksiin toteutetut ja toteutettavat kokoontumis-, liike-, toimisto- ja työtilat lisäävät alueen käyttäjämääriä merkittävästi. Uudet asukkaat ja työpaikat sijoittuvat kävely- ja pyöräilyetäisyydelle keskustasta.

Alueen toteuttaminen käynnistyy vaiheittain asemakaavan saatua lainvoiman. Alueen katujen ja kunnallistekniikan rakentaminen käynnistyy ensimmäisenä. Köydenpunojankadun muutostyöt edellyttävät myös väliaikaisten liikenneratkaisujen toteuttamista alueelle. Köydenpunojankaari edellyttää myös liikennejärjestelyjen uudelleenjärjestämistä Satakunnantien ja Tampereentien risteyksessä. Asuinkortteleiden rakentamisen on arvioitu kestävän 10–15 vuotta.

Selostuksessa on esitetty asemakaavan tarkempi kuvaus ja se, miten ympäristöhäiriöt on kaavassa otettu huomioon ja millaisia vaikutuksia kaavan toteuttamisella on.

Seuraavat vaiheet

Kaavan asettaminen nähtäville

Seuraavaksi asemakaava on tarkoitus laittaa julkisesti nähtäville. Samalla lausunnonantajille tarjotaan mahdollisuus lausuntojensa täydentämiseen uudistuneen kaavaehdotuksen takia. Lausunnot kaavaehdotuksesta on pyydetty noin 4,5 vuotta sitten.

Sovelletut lainkohdat:

Maankäyttö- ja rakennuslaki 52 §, 54 §, 55 §, 57 §, 62 §, 63 §, 65 § ja 66 §.

Maankäyttö- ja rakennusasetus 24 §, 25 §, 27 §, 28 §, 30 §, 31 §, 32 § ja 32a §.

Asemakaavan valmisteluaineisto, mm. selvitykset, lausunnot ja mielipiteet ovat esillä lautakunnan kokouksessa. Kilpailuehdotukset, arvostelupöytäkirja ja asukastilaisuuksissa esitelty materiaali on luettavissa internetin kaavahaussa (www.turku.fi/kaavahaku) > Työnimi: VR:n konepaja-alue

Liite 1Selostus

Liite 2Tilastolomake

Liite 3Kartta

Toimialajohtaja Markku Toivonen:

EhdotusKaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että 15.8.2008 päivätty ja 15.3.2013 lausuntojen, selvitysten ja muuttuneiden suunnitelmien johdosta muutettu VI:n, Pohjolan ja Pitkämäen kaupunginosiin laadittu ”VR:n konepaja-alueen” asemakaava- ja asemakaavanmuutosehdotus hyväksytään ja esitetään edelleen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Asemakaavan ja asemakaavanmuutoksen yhteydessä hyväksytään sitovat tonttijaot/tonttijaonmuutokset: POHJOLA-21.-4, -28.-1, -29.-1-8 ja -31.-1.

Samalla kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää maankäyttö- ja rakennuslain 59 §:n ja 82 §:n perusteella periä asemakaava-aloitteen tekijältä VR-Yhtymä Oy:ltä kaavan laatimisesta ja käsittelystä sekä tonttijaon laatimisesta aiheutuneina kustannuksina:

- asemakaavakarttojen laatimiskuluja 35 x 1 000 € = 35 000 €

- tonttijako asemakaavan yhteydessä 650 € + 6 x 65 € = 1 040 €

- kuulutuskuluja 500 €

Yhteensä 36 540 €

Maksut laskutetaan sen jälkeen kun kaupunginvaltuusto on päätöksen hyväksynyt.

PäätösAsia pantiin pöydälle Aaltosen Sundqvistin kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Kehittämispäällikkö Christina Hovi esitteli asiaa kokouksen alussa.