Kaupunkisuunnittelun kaavoitusyksikkö/Timo Hintsanen, Paula Keskikastari 27.2.2013:

Asemakaavatoimisto (1.1.2013 alkaen kaupunkisuunnittelun kaavoitusyksikkö) on laatinut 10.12.2012 päivätyt luonnosvaihtoehdot Fortuna-korttelin asemakaavan muuttamiseksi. Muutos koskee koko korttelia lukuun ottamatta muutama vuosi sitten kaavoitettua Kristiinankatu 1 tonttia.

Ympäristö- ja kaavoituslautakunta päätti 18.12.2012 palauttaa asemakaavanmuutosluonnoksen tuotavaksi uuden lautakunnan käsittelyyn.

Tiivistelmä

Fortuna-kortteli on tärkeä elementti Turun keskustan kehittämisessä. Hankkeella on mahdollista luoda uudenlaista vetovoimaa aivan keskustan ytimeen historiaa ja paikallisuutta korostaen. Korttelin kehitystyöllä ja siihen liittyvällä kaavahankkeella tähdätään korttelin uudistumiseen putiikki-, muotoilu- ja taideteollisuuskeskittymäksi sekä houkuttelevaksi matkailun ja vapaa-ajan vieton kohteeksi. Kaavaluonnos sisältää myös ratkaisuja Kaupungintalon kaupunkikuvallisen aseman parantamiseksi.

Fortuna-korttelin rakennuskantaa ja miljöötä voidaan ottaa uuteen käyttöön, korjata ja vähäisessä määrin laajentaa nykyisen kaavan pohjalta. Mittavammat uudisrakennushankkeet vaativat kaavallista tarkastelua.

Olennaisimpina valintoina asemakaavatoimisto esittää, että Konsulintalon ja Kaupungintalon pohjoisen piharakennuksen jatkoksi sallitaan useampikerroksinen uudisrakennus ja Kaupungintalon aukion alle sallitaan maanalaista pysäköintiä. Konsulintalon ylin kerros sallitaan korvattavaksi enintään kahdella uudiskerroksella ja Sylvi Salosen talon läpi velvoitetaan avattavaksi kulkuyhteys Kansallisen kirjakaupan pihalta Kaupungintaloaukion suuntaan. Esitetyssä luonnosvaihtoehdossa sen sijaan ei sallita rakentamista Kaupungintalon aukiolle eikä uusien asuntojen toteuttamista kaava-alueelle. Lähtökohtana on korttelin koko rakennuskannan sekä miljöön suojelu.

Aloite ja kaavahankkeen peruste

Kaava-alue on suurelta osalta Turun kaupungin omistuksessa ja aloite kaavan laatimiseen on kaupungin oma.

Fortuna-korttelin meneillään olevat korjaus-, laajennus- ja miljöönkohennussuunnitelmat voidaan toteuttaa voimassa olevan kaavan pohjalta normaalein lupamenettelyin. Suunnittelu on kuitenkin ollut vaativaa, koska samanaikaisesti on jouduttu selvittelemään rakennuskannan kuntoa, kulttuurihistoriallisia arvoja, luvan myöntämisedellytyksiä ja liiketaloudellisia kehyksiä.

Kaavanmuutoksella tähdätään toisaalta mittavampiin täydennysrakentamismahdollisuuksiin ja siihen, että tulevien pienimuotoisempien hankkeiden reunaehdot on kaavassa määritelty.

Nykytilanne

Kaava-alue kuuluu Aurajoen valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen sekä Turun kulttuuripääkaupunkipuisto 2011:een. Kortteli kuuluu myös vuoden 2010 alussa valtioneuvoston hyväksymissä valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa määriteltyyn ”Turun tuomiokirkko ja Turun historiallinen ydinalue” -kohteeseen.

Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa alue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät keskustahakuisten palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueet sekä niihin liittyvät liikennealueet ja puistot. Sisältää myös keskusta-asumisen).

Turun yleiskaavassa 2020 alue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi.

Alueella on voimassa vuonna 1938 vahvistettu asemakaava, jonka voidaan katsoa yleispiirteisyydessään olevan vanhentunut vaikutukseltaan merkittävien toimenpiteiden kohdalla. 

Rakennuskannan nykyinen ja viimeaikainen käyttö on varsin vaihtelevaa: osa rakennuksista on ajanmukaisesti liike-, toimisto- ja palvelukäytössä. Osa huonokuntoisemmista rakennuksista on joko tilapäisessä käytössä (esim. Petreliuksen talo tai Konsulintalo) tai varastokäytössä (esim. Petreliuksen piharakennus tai makasiinirakennus).

Suunnittelun vaiheita

1980-luvulta alkaen selvitettiin Fortuna-korttelin kehittämistä kaupungin hallinnolliseksi keskukseksi. Tuolloin laadituissa luonnoksissa korttelin sisäosiin ja Kaupungintalon aukiolle suunniteltiin merkittävästi lisärakentamista ja maanalaisia pysäköintitiloja. Hankkeiden toteutus olisi edellyttänyt makasiinirakennusten purkamista. Hallintokortteliajatuksesta käytännössä luovuttiin viimeistään silloin, kun Kristiinankatu 1 kiinteistön kaavatilanne palautettiin asumiskäyttöön 2009 ja se myytiin.

Fortuna-korttelin nyt esillä oleva kehittämistyö käynnistyi asemakaavatoimiston laadituttamalla kaupungintaloaukion kehittämisvisiolla (Serum Arkkitehdit 2007). Kaavahankkeen tavoitteista oli tiedotettu ensimmäistä kertaa kaavoituskatsauksessa 2004. Jatkosuunnittelussa visiointialue laajennettiin käsittämään koko kortteli (2008). Silloin esitettiin ajatus korttelin vanhan rakennuskannan kehittämisestä luovan talouden putiikkikortteliksi.

Asemakaavan aloituskokous ja aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu käytiin kesällä 2009. Niissä keskityttiin erityisesti korttelin historiallisten arvojen kartoitukseen.

Viimeksi on laadittu Turun Seudun Kehittämiskeskuksen vetovastuulla ”Fortuna-korttelin kehittämissuunnitelma”, jota osaltaan ovat olleet rahoittamassa Euroopan Unioni, Euroopan aluekehitysrahasto ja Euroopan Sosiaalirahasto. Suunnitteluvaihe päättyi elokuun lopussa 2012. Hankkeen edetessä Fortuna-kortteliin on laadittu Kuntoarvioraportti (2010), Markkina-analyysi (2010), Kehittämissuunnitelma (2010), Kuntotutkimukset korttelin rakennuksista (2011), Kaupallinen selvitys (2011), Vuokratasolausunto (2012), Arkkitehtisuunnitelma (2012) sekä Historiajulkaisu (2012).

Kortteliin on laadittu myös kaksi opinnäytetyötä: Arkkitehti Pasi Aaltosen diplomityö; uudisrakennussuunnitelma Aurakadun ja Linnankadun kulmaan (2002) sekä sisustusarkkitehti Nina Westerin opinnäytetyö; Luhtimakasiinin uudiskäyttösuunnitelma osana kulttuurikauppakorttelia (2012).

Maakunnan hankerahoituskäsittelyyn menossa vuosille 2013-2014 ajoittuva hanke: ”Luovan alan toimintaympäristön ja yritysyhteistyön kehittäminen – Turun luovat tilat Logomo ja Fortuna”.

OAS ja mielipiteet

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin, merkittiin tiedoksi ympäristö- ja kaavoituslautakunnassa ja lähetettiin osallisille syksyllä 2009.

Kaavasta on saatu kuusi kirjallista mielipidettä, jotka olivat pääsävyltään hyvin myönteisesti kaavahankkeeseen suhtautuvia.

Mielipiteissä Turun Yrittäjät ry ja Turkuseura tukevat vahvasti korttelin kehittämistyötä ja pitävät sitä yritystoiminnan näkökulmasta selkeänä kilpailuvalttina Turulle.  Myös matkailunäkökulman huomioimista korostetaan. Meidän Turku–Vårt Åbo ry ilmoittaa vastustavansa vaihtoehto B:n mukaista uudisrakentamista sekä maanalaista pysäköintiä Kaupungintalon aukiolle. Kansallinen Kirjakauppa kantaa huolta omien, erityisesti huoltoon ja liikennöintiin liittyvien toimintaedellytystensä säilymisestä. Yleiskaavatoimisto puolestaan korostaa kohteen valtakunnallista merkitystä kulttuuriympäristönä. Yhdessä mielipiteessä haluttiin korostaa lapsinäkökulmaa korttelin kehittämisessä.

Kirjallisten mielipiteiden lisäksi hankkeesta on esitetty useita suullisia, hanketta tukevia kannanottoja. Joissain mielipiteistä on kuitenkin epäilty uudistuksen liiketaloudellista pohjaa. Muutamat muotoilu- ja design-alojen yrittäjät ovat olleet yhteyksissä kaavoittajaan ja ilmaisseet kiinnostuksensa lähteä mukaan hankkeeseen.

Kaavaluonnos

Asemakaavatoimisto (1.1.2013 alkaen kaupunkisuunnittelun kaavoitusyksikkö) on laatinut kaksi luonnosvaihtoehtoa, jotka on nimetty luonnosvaihtoehdoiksi A ja B. Erot vaihtoehdoissa liittyvät uudisrakentamisratkaisuun. Vaihtoehto B sisältää näyttävän uudisrakennuksen Kaupungintalon aukiolle, mutta vaihtoehdossa A lieriömäistä uudisrakennusta jalustapaviljonkeineen ei esitetä sallittavaksi.

Vaihtoehto B:n mukaisen uudisrakennuksen sijainti on hyvin vaativa kaupunkikuvallisesti ja Kaupungintalon maamerkkimäisen aseman säilymisen kannalta. Toisaalta Saracon ja Anttinen-Oiva Arkkitehtien esittämää uudisrakennusta voidaan perustella liiketaloudellisella optimoinnilla: Näyttävällä uudisrakentamisella kiinnostavalla paikalla on mahdollista saada kaupungille tuloja ja siten rahoituspohjaa myös vanhan rakennuskannan kunnostamiselle.

Toisena merkittävänä laajennushankkeena esitetään Konsulintalon ja Kaupungintalon pohjoisen piharakennuksen jatkoksi sallittavaksi useampikerroksinen L-muotoinen uudisrakennus. Rakennuksella on toiminnallisten tavoitteiden lisäksi tarkoitus eheyttää Kaupungintalon aukion kaupunkitilaa sekä Linnankadun varren rakennusrivistöä. Pienehköjä laajennusosia on esitetty lisäksi Petreliuksen talon, Kansallisen Kirjakaupan talon ja Kempen piharakennuksen yhteyteen.

Korttelin käyttötarkoitusmääräykset on viritetty varsin väljiksi korttelin kehittämisen joustavuuden varmistamiseksi. Uutta asuntorakentamista sen sijaan ei esitetä hyväksyttäväksi kortteliin. Perusteena on ensisijaisesti se, että asumisen ja aktiivisen kulttuuri-, ravintola- ja tapahtumatoiminnan välille voi syntyä ristiriitoja, jotka haittaavat molempia toimintoja alueella. Toki valmistelussa on tiedostettu, että kortteli olisi myös vetovoimainen asuinpaikka – luontevimmillaan esimerkiksi korkeimpien rakennusten ylimmissä kerroksissa. Kiinnostus asuntorakentamiseen alueelle myös osoittaa sen, että kiinteistöjen arvot olisivat asuinkäyttö mahdollistaen korkeampia.

Kaavaluonnoksessa esitetään mahdollisuutta osoitteessa Linnankatu 14 sijaitsevan Konsulintalon ylimmän kerroksen korvaamiseksi uudisosalla. Museokeskus vastustaa esitettyä muutosta historialliseen kerroksellisuuteen vedoten. Lisäksi rakennukseen esitetään pientä rakennusalaa lisärakennukselle, joka mahdollistaisi mm. hissin toteuttamisen.

Linnankadun ja Aurakadun korttelialueen raja esitetään säilytettäväksi ennallaan. Risteyksen kaistajärjestelyt työntyvät tällä hetkellä Fortuna-korttelin alueelle. Suunnittelutoimisto toivoo, että Linnankadun katualuetta voitaisiin leventää. Luonnoksessa kuitenkin ei haluta vallata lisää aluetta autoilulle vaan painotuksissa vahvempana ovat kaupunkikuvalliset ja kevyen liikenteen tilavarauksia ja olosuhteita tukevat tekijät.

Kaupungintalon aukion alle esitetään mahdollisuutta maanalaisten pysäköintipaikkojen rakentamiselle. Suunnittelutoimisto on arvioinut, että maanalainen rakentaminen uhkaa nykyisen pysäköintialueen reunalla sijaitsevien puiden säilymistä, koska niiden juuriston arvioidaan ulottuvan yhtä laajalle kuin lehvästö. Asemakaavatoimisto katsoo, että puustoa voidaan pystyä ainakin osittain säilyttämään ja muilta osin puusto velvoitetaan uusimaan.

Sisäpihojen ja kujien laajaa kattamista lasikatteilla ei luonnoksessa esitetä. Kaavaehdotusvaiheessa tutkitaan vähäisempien historialliseen miljööseen soveltuvien katosten toteuttamisedellytyksiä sovitettuna pelastus- ja huoltoliikennöintivaatimuksiin.

Kaavaluonnoksessa ei esitetä vaatimuksia pysäköinnin järjestämiseksi korttelialueella. Toisaalta myöskään ei kielletä pysäköinnin sijoittamista mahdollisuuksien mukaan korttelin alueelle. Kaupungintalon aukion maanalaisella pysäköinnillä rohkaistaan ratkaisuihin, joiden myötä aukiosta voitaisiin ennen pitkää toteuttaa autoton puistomainen tapahtuma-aukio. 

Kaupungintalon aukiolle ei esitetä kioskin rakennusalaa. Aukiolla sijainnut kioski on poistettu, eikä sen palauttamista tai korvaamista siis esitetä. Aukiolla tilapäisellä luvalla sijaitseva kansainvälisen arkkitehtiopiskelijaryhmän toteuttama Pudelma-paviljonki nähdään niin ikään väistyvänä rakennelmana. Sille tullaan etsimään uusi sijoituspaikka toisaalta.

Mitä ratkaistaan myöhemmin eli kaavaehdotusvaiheessa

Kaavaehdotusvaiheessa tullaan täsmällisesti määrittelemään suojeltavat kulttuurihistorialliset arvot, liikenne-, huolto- ja pysäköintijärjestelyt ja mm. olemassa olevan puuston säilyttäminen ja uusiminen niin Kaupungintalon aukiolla kuin muuallakin korttelissa.

Kaavaehdotusvaiheessa on tarkoitus myös täsmentää esteettömyyteen liittyviä ratkaisuja. Läpimenevä esteettömyys on keskeinen tavoite. On ilmeistä, että kaikkien tilojen esteetön saavutettavuus on jokseenkin mahdotonta ratkaista kulttuurihistoriallisia arvoja turmelematta ja ilman kohtuuttomia kustannuksia. Tällaisiin tiloihin ei ole mahdollista sijoittaa yleisölle tarkoitettuja toimintoja.

Kaavaehdotusvaiheessa harkitaan myös korttelin nimistöä. Kortteliin liittyen on tehty kunnallisaloite Suomen kirurgian isän Joseph Pippingsköldin huomioimisesta Qwenselin talon lähistön nimistössä. Aloite liittyy vuoteen 2010 ajoittuneeseen Pippingsköldin 250. syntymäpäivään.

Myös kiinteistötekniset yksityiskohdat, kuten tonttijako, kulkurasitteet tullaan ratkaisemaan kaavaehdotusvaiheessa. Lisäksi tullaan pohtimaan onko kaavatasolla tarpeen antaa määräyksiä pihojen ja aukioiden pinnoitteista, valaistuksesta ja istutuksista

Liite 1Luonnoskartat; Vaihtoehto A ja Vaihtoehto B, pvm. 10.12.2012

Liite 2Havainnepiirros ja esittelyssä rakennuksista käytettyä nimistöä

Oheismateriaali 1Museokeskuksen arvio Fortuna-korttelin kulttuurihistoriallisista arvoista 16.11.2009

Oheismateriaali 2Turun Yrittäjät ry:n mielipide 2.11.2009

Oheismateriaali 3Turkuseura ry:n mielipide 5.11.2009

Oheismateriaali 4Meidän Turku ry:n mielipide 27.10.2009

Oheismateriaali 5Kati Keskihannun mielipide 11.12.2008

Oheismateriaali 6Ote nimistötoimikunnan pk:sta § 16, 9.2.2010

Oheismateriaali 7Turun Kansallisen Kirjakaupan mielipide 6.11.2009

Oheismateriaali 8Yleiskaavatoimiston mielipide 5.11.2009

Oheismateriaali 9Museokeskuksen mielipide 6.3.2013 (jaettiin kokouksessa pöydälle)

Toimialajohtaja Markku Toivonen:

EhdotusKaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää hyväksyä Fortuna-kortteliin laaditun, 10.12.2012 päivätyn luonnos A:n laadittavan asemakaavaehdotuksen pohjaksi.

PäätösAsia pantiin pöydälle Hellsténin Koiviston kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Lisäksi päätettiin pitää katselmus asemakaavanmuutosalueella 26.3.2013 klo 14.30.